![\"Varma](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/Varma-paakonttori-elakevakuuttaja-102025.jpg\")
Varman p\u00e4\u00e4konttori. Kuva: Varma.<\/p>\nVarman p\u00e4\u00e4konttori. Kuva: Varma.<\/p>\n
El\u00e4keyhti\u00f6 Ilmarinen kertoo tiedotteessaan, ett\u00e4 sen sijoitukset tuottivat tammi\u2013syyskuussa 4,8 prosenttia eli 3,0 miljardia euroa. Sijoitusvarat kasvoivat enn\u00e4tystasolle ja vakavaraisuus vahvistui.<\/p>\n
\u201dVuotta ovat leimanneet geo- ja kauppapoliittiset j\u00e4nnitteet ja yleinen ep\u00e4varmuus taloudessa ja sijoitusmarkkinoilla. Kev\u00e4\u00e4n j\u00e4lkeen kauppa- ja valtapolitiikkaan liittyv\u00e4 ep\u00e4varmuus on kuitenkin laskenut muun muassa solmittujen kauppasopimusten my\u00f6t\u00e4\u201d, kertoo Ilmarisen toimitusjohtaja\u00a0Mikko Mursula<\/strong>.<\/p>\n Mursulan mukaan erityisesti osake- ja korkosijoitukset ovat tuottaneet hyvin, ja yhti\u00f6n vakavaraisuus on vahvistunut edelleen.<\/p>\n Ilmarisen sijoitukset tuottivat tammi\u2013syyskuussa 4,8 prosenttia eli 3,0 miljardia euroa, mutta viime vuonna samalla ajanjaksolla tuottivat selv\u00e4sti enemm\u00e4n, 7,4 prosenttia. Sijoitusten markkina-arvo nousi 65,7 miljardiin euroon vuoden 2024 lopun 63,3 miljardista eurosta.<\/p>\n Sijoitustuottoja kasvattivat erityisesti osake- ja korkosijoitukset. Osakesijoitusten tuotto oli 5,4 prosenttia ja korkosijoitusten tuotto 4,7 prosenttia. Viime vuonna osakesijoitukset tuottivat 11,9 prosenttia ja korkosijoitukset 4,6 prosenttia.<\/p>\n Kiinteist\u00f6sijoitusten tuotto oli vain 1,3 prosenttia ja muiden sijoitusten tuotto 5,8 (4,0) prosenttia. Viime vuonna kiinteist\u00f6sijoitukset meniv\u00e4t tappiolle 0,3 miljoonaa euroa, ja muut sijoitukset tuottivat 4,0 miljoonaa euroa.<\/p>\n Ilmarisen sijoitusten pitk\u00e4n aikav\u00e4lin keskituotto vuodesta 1997 alkaen oli 5,8 prosenttia. Se vastaa 4,0 prosentin reaalituottoa.<\/p>\n Toisen ison el\u00e4keyhti\u00f6n eli Varman sijoitukset sujuivat samalla mallilla kuin Ilmarisenkin. Yhti\u00f6n sijoitukset tuottivat tammi\u2013syyskuussa 4,5 prosenttia eli 2,9 miljardia euroa, kun viime vuonna tuotto oli 7,7 prosenttia.<\/p>\n Varman sijoitusten arvo oli 66,7 miljardia euroa, kun viime vuoden lopussa arvo oli 64,4 miljoonaa euroa.\u202f\u00a0<\/p>\n \u201dSijoitusmarkkinat ovat s\u00e4ilyneet vakaana ep\u00e4varmassa geopoliittisessa ja taloudellisessa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Suomen talouden ja sijoitusmarkkinoiden v\u00e4linen ristiriita on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 poikkeuksellisen selv\u00e4. Sijoittajien luottamus talouteen on ollut korkeampi kuin kuluttajien luottamus\u201d, Varman toimitusjohtaja\u00a0Risto Murto<\/strong>\u00a0sanoo.<\/p>\n Varman eri omaisuuslajien tuotot olivat samansuuntaisia kuin Ilmarisellakin.<\/p>\n Varman kaikki omaisuuslajit tuottivat positiivisesti tammi\u2013syyskuussa. Osakesijoitusten tuotto oli 5,8 prosenttia, kun viime vuonna se oli 11,2 prosenttia. Noteerattujen osakkeiden tuotto oli 10,0 prosenttia erityisesti suomalaisten osakkeiden vahvan 21,3 prosentin arvonkehityksen ansiosta. Viime vuonna noteeratut osakkeet tuottivat per\u00e4ti 14,8 prosenttia.<\/p>\n Varman korkosijoitusten tuotto oli 3,5, kiinteist\u00f6sijoitusten 1,8 ja hedgerahastojen 3,6 prosenttia.\u00a0Viime vuonna korkosijoitusten tuotto oli 4,7 prosenttia, kiinteist\u00f6sijoitusten 2,1 prosenttia ja hedgerahastojen 6,7 prosenttia.<\/p>\n Varman sijoitusten pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tuotto on viimeisimm\u00e4n raportin mukaan keskim\u00e4\u00e4rin noin 5,5\u202fprosenttia vuodessa nimellisesti kymmenen vuoden ajanjaksolla.\u00a0<\/p>\n Suuria summia el\u00e4kevaroista valuu ulkomaisille varainhoitajille<\/p>\n Viime aikoina sosiaalisen median sijoituskeskusteluissa on her\u00e4tt\u00e4nyt kummastusta el\u00e4keyhti\u00f6iden j\u00e4ttim\u00e4iset panostukset aktiiviseen salkunhoitoon, jossa el\u00e4keyhti\u00f6t maksavat suuria summia ulkomaalaisille varainhoitajille.<\/p>\n Helsingin Sanomien mukaan<\/a> suomalaiset el\u00e4keyhti\u00f6t maksavat ulkomaisille varainhoitajille vuosittain yhteens\u00e4 yli kaksi miljardia euroa palkkioita ja muita sijoitustoiminnan kuluja.<\/p>\n Summan suuruutta kuvaa hyvin se, ett\u00e4 se vastaa l\u00e4hes prosenttia kaikista el\u00e4kevaroista.<\/p>\n Suomalaisten el\u00e4keyhti\u00f6iden salkunhoidon kulut ovat l\u00e4hes kaksinkertaistuneet vuodesta 2011.\u00a0<\/p>\n Summa koostuu sek\u00e4 rahasto- ett\u00e4 suorien sijoitusten hallinnointipalkkioista. Sen suuruus kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4osa suomalaisista ty\u00f6el\u00e4kevaroista on nyky\u00e4\u00e4n sijoitettuna kansainv\u00e4lisille markkinoille.<\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4kevakuuttajat Telan ja Finanssivalvonnan aineistojen mukaan kehittyneet markkinat, erityisesti Yhdysvallat ja Euroopan suurimmat finanssikeskukset, muodostavat suurimman osan n\u00e4ist\u00e4 ulkoisista hoitosuhteista.\u200b<\/p>\n Noin 70 miljardin euron el\u00e4kevarallisuutta hallinnoiva Keva raportoi maksaneensa ulkopuolisille varainhoitajille<\/a> noin 1,4\u202fprosenttia hallinnoitavista varoista. Ulkopuolisille varainhoitajille maksettavat vuosittaiset palkkiot ovat yli\u202f900\u202fmiljoonan\u202feuron suuruusluokkaa.<\/p>\n My\u00f6s Ilmarinen ett\u00e4 Varma k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t merkitt\u00e4v\u00e4sti ulkomaisia varainhoitajia. Vuoden\u202f2025 sijoitusraporttien perusteella sek\u00e4 Ilmarinen ett\u00e4 Varma maksavat ulkomaisille varainhoitajille merkitt\u00e4vi\u00e4 summia, joiden osuus kokonaissijoitusvaroista on arviolta 1,3\u20131,5\u202fprosenttia.<\/p>\n Kulut vaihtelevat varainhoitoluokittain: aktiivisesti hallinnoiduissa osakerahastoissa ja p\u00e4\u00e4omasijoituksissa palkkiot voivat nousta useaan prosenttiin sijoitetusta p\u00e4\u00e4omasta, kun taas passiivisissa rahastoissa ja kiinteist\u00f6rahastoissa ne j\u00e4\u00e4v\u00e4t matalammiksi.<\/p>\n Telan analyysien mukaan ulkoiset varainhoitajat hallinnoivat nykyisin noin kahta kolmasosaa kaikista suomalaisista el\u00e4kesijoitusvaroista, mik\u00e4 tekee kansainv\u00e4lisist\u00e4 yhteisty\u00f6kumppaneista keskeisen osan Suomen el\u00e4kej\u00e4rjestelm\u00e4n tuotto- ja riskiprofiilia.<\/p>\n El\u00e4keyhti\u00f6t perustelevat varainhoidon tarvetta useilla syill\u00e4<\/p>\n Suomalaiset el\u00e4kelaitokset puolustavat ulkoisia varainhoitokulujaan sill\u00e4, ett\u00e4 kansainv\u00e4linen hajautus ja ammattimainen salkunhoito parantavat pitk\u00e4n aikav\u00e4lin tuottoja. Pieness\u00e4 kansallisessa markkinassa ei ole tarjolla riitt\u00e4v\u00e4sti sijoituskohteita ja vaihtoehtoisia sijoituksia, joten suuri osa varoista v\u00e4litet\u00e4\u00e4n ulkomaisille p\u00e4\u00e4omarahastoille, hedge-rahastoille ja infrastruktuurisijoittajille.<\/p>\n Toinen k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syy on kustannus- ja resurssitehokkuus: suurten kansainv\u00e4listen varainhoitajien j\u00e4rjestelm\u00e4t, tutkimustiimit ja transaktioalustat tekev\u00e4t monimutkaisten strategioiden toteuttamisesta skaalautuvampaa kuin jos jokainen suomalainen el\u00e4kevakuuttaja rakentaisi saman kyvykkyyden itse.<\/p>\n Samalla el\u00e4keyhti\u00f6t voivat kilpailuttaa palvelun ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 eri hoitajien erikoisosaamista ilman, ett\u00e4 niiden tarvitsee kasvattaa omaa organisaatiotaan vastaavaksi.<\/p>\n Vastuullisuus ja erikoisosaaminen ovat kolmas tekij\u00e4: monilla kansainv\u00e4lisill\u00e4 varainhoitajilla on pitk\u00e4 kokemus ESG-integraatiosta, ilmasto-analytiikasta ja toimialakohtaisesta vaikuttavuusarvioinnista sek\u00e4 laajat mahdollisuudet vaikuttaja-yhteisty\u00f6h\u00f6n kansainv\u00e4lisill\u00e4 yhti\u00f6kokouksissa. El\u00e4keyhti\u00f6iden vastuullisuusvaatimukset (esim. UN-PRI) ja raportointitarpeet kannustavat k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n partnereita, joilla on mittavat vastuullisuustiimit ja globaali \u00e4\u00e4nioikeuksien hoidon infrastruktuuri.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa her\u00e4\u00e4 kuitenkin kysymys.<\/p>\n Jos el\u00e4kerahastojen t\u00e4ytyy hakea tuottoa ulkomailta, miksi ne eiv\u00e4t voi vain ohittaa aktiivisen salkunhoidon kustannukset sijoittamalla kulupiheihin p\u00f6rssinoteerattuihin rahastoihin eli ETF:iin?<\/p>\n Suomalaisilla el\u00e4keyhti\u00f6ill\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6llist\u00e4 estett\u00e4 sijoittaa ETF\u2011rahastoihin. Itseasiassa osa niist\u00e4 tekee niin jo nyt tietyiss\u00e4 omaisuusluokissa.<\/p>\n Ty\u00f6el\u00e4keyhti\u00f6it\u00e4 ohjaa niin kutsuttu varovaisuusperiaate, jonka mukaan sijoitusten on oltava tuottavia, mutta samalla turvaavia, hajautettuja ja helposti rahaksi muutettavia. T\u00e4m\u00e4n s\u00e4\u00e4ntelyn puitteissa ETF\u2011rahastot sopivat hyvin osaksi salkkua, koska ne t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t n\u00e4m\u00e4 kriteerit: ne ovat likvidej\u00e4, hajautettuja ja suhteellisen kustannustehokkaita.\u200b<\/p>\n K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syyt kuitenkin rajoittavat ETF\u2011sijoitusten laajamittaista k\u00e4ytt\u00f6\u00e4.<\/p>\n Koska suurilla el\u00e4kelaitoksilla kuten Ilmarisella, Varmalla ja Kevalla on kymmenien miljardien sijoitusvarallisuus, ne voivat tehd\u00e4 suoria osake- ja korkosijoituksia suoraan markkinoilta tehokkaampien kustannusten ja tarkemman riskien hallinnan vuoksi.<\/p>\n ETF:ien skaalautuvuuteen liittyy institutionaalisesta n\u00e4k\u00f6kulmasta useita rakenteellisia vaikeuksia, jotka korostuvat erityisesti suurten el\u00e4keyhti\u00f6iden sijoitustoiminnassa.<\/p>\n Esimerkiksi ETF:n likviditeetti riippuu sen kohde-etuuksista, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n rahaston omasta kaupank\u00e4yntivolyymista, kuten usein oletetaan. Kun el\u00e4keyhti\u00f6t sijoittavat kymmenien tai satojen miljoonien eurojen arvoisia summia, ETF-markkinoiden kaupank\u00e4yntivolyymi ei useinkaan riit\u00e4 toteuttamaan t\u00e4llaisia kauppoja ilman, ett\u00e4 markkinahinta poikkeaa rahaston nettoarvosta. T\u00e4llainen likviditeettirajoite lis\u00e4\u00e4 kaupank\u00e4yntikustannuksia ja voi heikent\u00e4\u00e4 tuottoa.<\/p>\n ETF:n hinnan ja sen taustalla olevan kohde-etuuden v\u00e4linen yhteys voi my\u00f6s hetkellisesti katketa, jolloin suurten sijoitusten realisointi k\u00e4y vaikeaksi esimerkiksi finanssikriisin tai likviditeettipakokauhun aikana.<\/p>\n Lis\u00e4ksi ETF\u2011rahaston hallinnointipalkkiot ja spread\u2011kulut muodostuvat merkitt\u00e4viksi, kun salkun koko on kymmeni\u00e4 miljardeja euroja.\u00a0<\/p>\n Tukevatko el\u00e4kevarat riitt\u00e4v\u00e4sti Suomen kansantaloutta?<\/p>\n