![\"Villisikalaumassa](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/V11VSiT10kXsIlJG7Hs6oyR0P2A.jpg\")
<\/a><\/p>\nVillisikalaumassa voi olla kymmeni\u00e4 j\u00e4seni\u00e4. \u00a0Kuva: Lukijan kuva<\/p>\n
<\/p>\n
H\u00e4meess\u00e4 sattui per\u00e4j\u00e4lkeen kaksi villisikakolaria lokakuun alussa. Ainakin toisessa, Lopella sattuneessa kolarissa, n\u00e4htiin kymmenen sian lauma. Sastamalassa isosta laumasta saatiin hiljattain ammuttua muutama villisika. My\u00f6s Tampereen etel\u00e4puolella liikkuu huhujen mukaan isohko lauma villisikoja. Mik\u00e4\u00e4n n\u00e4ist\u00e4 alueista ei ole perinteist\u00e4 villisikojen tihentym\u00e4aluetta. <\/p>\n
Suomessa oli tammikuun 2025 alussa Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 2 453 villisikaa. Alueellisesti eniten villisikoja on Kaakkois-Suomessa ja it\u00e4isell\u00e4 Uudellamaalla, mutta yksitt\u00e4isi\u00e4 tihentymi\u00e4 esiintyy my\u00f6s muualla L\u00e4nsi- ja Etel\u00e4-Suomessa. <\/p>\n
Kun tiet\u00e4\u00e4, kuinka tehokas lis\u00e4\u00e4ntyj\u00e4 villisika on, n\u00e4m\u00e4 havainnot pist\u00e4v\u00e4t miettim\u00e4\u00e4n. <\/p>\n
Villisika saavuttaa sukukypsyyden jo alle vuoden ik\u00e4isen\u00e4. Tutkimusten mukaan villisika saa 4\u20136 poikasta vuodessa. Ilman mets\u00e4styst\u00e4 suomalaisen villisikakannan vuosittaiseksi kasvupotentiaaliksi on arvioitu jopa 40 prosenttia. Pienikin virhe voi nopeasti muuttua isoksi possulaumaksi.<\/p>\n
Villisikakannan arviointiin liittyy monia ep\u00e4varmuustekij\u00f6it\u00e4, joiden takia vuosittaiset luvut on Lukenkin arvion mukaan n\u00e4ht\u00e4v\u00e4 enemm\u00e4n suuruusluokkaa kuvaavana arviona kuin tarkkoina yksil\u00f6kohtaisina lukum\u00e4\u00e4rin\u00e4.<\/p>\n
Kanta-arvion keskeisimpi\u00e4 tietol\u00e4hteit\u00e4 runsauden ja levinneisyyden arvioinnissa ovat mets\u00e4st\u00e4jien hirvenmets\u00e4styksen yhteydess\u00e4 tuottamat arviot alueensa villisikojen runsaudesta, tiedot saalism\u00e4\u00e4rist\u00e4 sek\u00e4 kirjallisuuteen perustuva tieto villisian lis\u00e4\u00e4ntyvyydest\u00e4 ja kuolleisuudesta.<\/p>\n
Tietoa ei siis ker\u00e4t\u00e4 dna-n\u00e4ytteill\u00e4 eik\u00e4 maastolaskennoilla. Riistakolmiolaskennatkaan eiv\u00e4t sovellu harvalukuisten ja laumoina esiintyvien nis\u00e4kk\u00e4iden kannanarviointiin. Riistakameroidenkin tuottamat kuvat ovat monella tapaa ep\u00e4varmoja villisikojen kohdalla. Villisioille ei ole my\u00f6sk\u00e4\u00e4n omaa Tassua vastaavaa Sorkka-j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4, johon havaintoja voitaisiin ilmoittaa tarvittaessa. <\/p>\n
Tarkkaa tietoa villisikakannan koosta ja levinneisyydest\u00e4 tarvittaisiin nyt erityisesti kannanhoitoon ja el\u00e4intautiriskien arviointiin, joista afrikkalainen sikarutto (ASF) on merkitt\u00e4vin.<\/p>\n
Rajan takana Virossa tilanne on toinen. Siell\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n l\u00f6yt\u00e4\u00e4 paniikinomaisesti ratkaisuja villisikojen v\u00e4hent\u00e4miseen. Villisikojen populaatiotiheytt\u00e4 halutaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 kolmeen yksil\u00f6\u00f6n tuhatta hehtaaria kohden ensi kauden loppuun maata riivaavan ASF:n levi\u00e4misen hillitsemiseksi. <\/p>\n
Valtio on lis\u00e4ksi antanut m\u00e4\u00e4r\u00e4yksen, jonka mukaan kaikki villisiat on mets\u00e4stett\u00e4v\u00e4 kymmenen kilometrin s\u00e4teell\u00e4 valtion maarajasta ja kaikkien sikatilojen ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 kymmenen kilometrin s\u00e4teell\u00e4 jonkinlaisen uhkasakonkin voimalla. <\/p>\n
Viron kamppailua katsellessa ei voi kuin toivoa, ettei villisian kanta-arviossa ei olla tehty samanlaista aliarviointia kuin sudella. Viranomaiset vakuuttavat, ett\u00e4 Suomen villisikakanta on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 vakaa ja hallinnassa. <\/p>\n
Kolumnin kirjoittaja on MT:n er\u00e4toimittaja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Viimeaikaiset villisikahavainnot pist\u00e4v\u00e4t MT:n er\u00e4toimittajan mietteli\u00e4\u00e4ksi. Villisikalaumassa voi olla kymmeni\u00e4 j\u00e4seni\u00e4. \u00a0Kuva: Lukijan kuva H\u00e4meess\u00e4 sattui per\u00e4j\u00e4lkeen kaksi…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":72831,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,118,32,119],"class_list":{"0":"post-72830","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-science","12":"tag-suomi","13":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115441281511518210","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/72830","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=72830"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/72830\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/72831"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=72830"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=72830"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=72830"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}