{"id":72849,"date":"2025-10-26T16:23:09","date_gmt":"2025-10-26T16:23:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/72849\/"},"modified":"2025-10-26T16:23:09","modified_gmt":"2025-10-26T16:23:09","slug":"jattitutkimus-suomalaiset-kokevat-maailman-vahiten-vihaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/72849\/","title":{"rendered":"J\u00e4ttitutkimus: Suomalaiset kokevat maailman v\u00e4hiten vihaa"},"content":{"rendered":"

Pandemiavuosina kasvanut synkkyys on sel\u00e4tetty, mutta pidemm\u00e4ll\u00e4 katsannolla kuva ei ole yht\u00e4 ruusuinen, selvi\u00e4\u00e4 Gallupin ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 tiedoista.<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Gallup-tutkimusyhti\u00f6n tuore tutkimus osoittaa ihmiskunnan olevan paremmalla mielell\u00e4 kuin kertaakaan koronaviruspandemian alun j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Suomalaiset kokivat maailman v\u00e4hiten vihaa: vain viisi prosenttia ilmoitti kokeneensa vihaa edellisen p\u00e4iv\u00e4n aikana.<\/p>\n

Kielteiset tunteet ovat yleistyneet erityisen nopeasti k\u00f6yhimmiss\u00e4 maissa. Eniten vihaa ja surua koettiin T\u0161adissa.<\/p>\n

Julkisesta keskustelusta p\u00e4\u00e4tellen el\u00e4mme aikakautta, jossa suurta osaa ihmisist\u00e4 ahdistaa jatkuvasti moni asia: toimeentulo, velkaantuminen, et\u00e4ty\u00f6, l\u00e4hity\u00f6, ruutuaika, sota, Trump<\/a>…<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 oletus yleisest\u00e4 mielenmaiseman synkentymisest\u00e4 ei kuitenkaan pid\u00e4 paikkaansa, ei ainakaan maailmanlaajuisesti. Ihmiskunta on p\u00e4invastoin paremmalla mielell\u00e4 kuin kertaakaan koronaviruspandemian alun j\u00e4lkeen, kertoo Gallup-tutkimusyhti\u00f6n mittava tuore kysely<\/a>.<\/p>\n

Gallup on tehnyt tutkimustaan \u201dMaailman henkisen terveyden tolasta\u201d vuosittain jo parinkymmenen vuoden ajan. Siit\u00e4 uutisoi<\/a> muun muassa brittilehti The Economist.<\/p>\n

Tuoreimman julkaisun perusteella ihmiskunta kokee surua, stressi\u00e4, vihaa ja fyysist\u00e4 kipua v\u00e4hemm\u00e4n kuin koskaan sitten vuoden 2019 ja vastaavasti enemm\u00e4n nautintoa ja lev\u00e4nneisyytt\u00e4 kuin koskaan sitten vuoden 2019.<\/p>\n

Pandemia lis\u00e4si ihmiskunnan kielteisi\u00e4 kokemuksia ja v\u00e4hensi my\u00f6nteisi\u00e4 kokemuksia, mutta viimein n\u00e4m\u00e4 tunteet ovat palanneet paremmalle tasolle, joka vallitsi juuri ennen pandemiaa.<\/p>\n

Pidemm\u00e4ll\u00e4 katsannolla kuva ei ole yht\u00e4 ruusuinen, sill\u00e4 ihmiskunta oli k\u00e4ynyt surullisemmaksi, stressaantuneemmaksi, kivuliaammaksi ja vihaisemmaksi jo viime vuosikymmenen mittaan, mit\u00e4 pandemia sitten joudutti.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi vauraiden ja k\u00f6yhien maiden v\u00e4lill\u00e4 on suuria eroja. Kielteiset tunteet ovat yleistyneet erityisen nopeasti k\u00f6yhimmiss\u00e4 maissa, ja niiss\u00e4 esimerkiksi vihaisuus ei ole viime vuosina v\u00e4hentynyt.<\/p>\n

Gallup kokosi tietonsa 144 maasta tai vastaavalta hallintoalueelta, joissa asuu 98 prosenttia ihmiskunnasta. Se kysyi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n tuhannelta ihmiselt\u00e4 kussakin maassa, millaisia tunteita he olivat kokeneet edellisen p\u00e4iv\u00e4n aikana.<\/p>\n

Gallupin karttaty\u00f6kalussa<\/a> voi selata eri maiden vastaajien tunnetiloja.<\/p>\n

Suomalaiset kokivat maailman v\u00e4hiten vihaa \u2013 jaetusti vietnamilaisten kanssa. Vihaa sanoi kokeneensa edelt\u00e4neen p\u00e4iv\u00e4n aikana vain viisi prosenttia suomalaisista. Esimerkiksi virolaisista niin sanoi kahdeksan prosenttia, ven\u00e4l\u00e4isist\u00e4 kymmenen prosenttia, norjalaisista 11 prosenttia, ruotsalaisista 12 prosenttia ja tanskalaisista 13 prosenttia. EU-maista vihaisimpia olivat espanjalaiset, joista samaa sanoi 23 prosenttia.<\/p>\n

Paljon enemm\u00e4n vihaa esiintyi Afrikassa, L\u00e4hi-id\u00e4ss\u00e4 ja Etel\u00e4-Aasiassa: esimerkiksi T\u0161adissa niin vastasi 47 prosenttia, Jordaniassa 46 prosenttia ja Intiassa 31 prosenttia.<\/p>\n

Monissa huonoimpien tulosten maissa esiintyi paljon eri kielteisi\u00e4 tunteita. Esimerkiksi sierraleonelaiset kokivat maailman eniten huolta ja fyysist\u00e4 kipua sek\u00e4 toiseksi eniten surua. Vihaisin kansa eli t\u0161adilaiset puolestaan kokivat eniten my\u00f6s surua, toiseksi eniten kipua ja nelj\u00e4nneksi eniten huolta.<\/p>\n

Suomalaiset kokivat maailman kahdeksanneksi v\u00e4hiten surua (kahdeksan prosenttia), 42. v\u00e4hiten stressi\u00e4 (32 prosenttia), 22. v\u00e4hiten huolta (29 prosenttia) ja 18. v\u00e4hiten fyysist\u00e4 kipua (24 prosenttia).<\/p>\n

My\u00f6nteisist\u00e4 tunteista suomalaiset kokivat maailman 53. eniten nautintoa (76 prosenttia), 72. eniten lev\u00e4nneisyytt\u00e4 (69 prosenttia), 68. eniten hymyily\u00e4 tai naurua (76 prosenttia), nelj\u00e4nneksi eniten oppimista (75 prosenttia) ja 21. eniten kunnioittavaa kohtelua (95 prosenttia).<\/p>\n

Eniten nautintoa kokivat tanskalaiset (93 prosenttia), eniten lev\u00e4nneisyytt\u00e4 vietnamilaiset (92 prosenttia, kymmenen k\u00e4rjess\u00e4 ei eurooppalaisia), eniten hymyily\u00e4 tai naurua indonesialaiset (92 prosenttia), eniten oppimista senegalilaiset (82 prosenttia) ja eniten kunnioittavaa kohtelua armenialaiset, meksikolaiset ja paraguaylaiset (95 prosenttia).<\/p>\n

H\u00e4mment\u00e4v\u00e4n\u00e4 ristiriitana armenialaiset olivat kokemastaan kunnioittavasta kohtelusta huolimatta maailman kolmanneksi vihaisimpia (43 prosenttia).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Pandemiavuosina kasvanut synkkyys on sel\u00e4tetty, mutta pidemm\u00e4ll\u00e4 katsannolla kuva ei ole yht\u00e4 ruusuinen, selvi\u00e4\u00e4 Gallupin ker\u00e4\u00e4mist\u00e4 tiedoista. Lue…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":72850,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,80,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-72849","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-latest-news","17":"tag-latestnews","18":"tag-main-news","19":"tag-mainnews","20":"tag-news","21":"tag-otsikot","22":"tag-paauutiset","23":"tag-satakunnan-kansa","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-ulkomaat","28":"tag-uutiset","29":"tag-world","30":"tag-world-news","31":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115441395556437465","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/72849","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=72849"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/72849\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/72850"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=72849"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=72849"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=72849"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}