![\"\"](\"https:\/\/www.uudenkaupunginsanomat.fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/11443735.jpg\")
<\/a><\/p>\n\t\t\t\tYh\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva ruumisplassi kuuluu kalantilaisiin hautajaisperinteisiin. Ruumisplassilta on suora n\u00e4kym\u00e4 ruumisportille.<\/p>\n
Yhteiskunnan muuttuminen n\u00e4kyy my\u00f6s hautajaistavoissa. Erityisesti muutos on korostunut maaseutuyhteis\u00f6iss\u00e4, joissa aiemmin vainajaa saattoi olla saattamassa viimeiselle matkalleen jopa satoja ihmisi\u00e4. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 hyvin yleist\u00e4 on se, ett\u00e4 hautajaiset j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n hiljaisuudessa, vain l\u00e4hiomaisten l\u00e4sn\u00e4 ollessa.<\/p>\n
\u2013 Mielest\u00e4ni t\u00e4m\u00e4 muutos on korostunut koronavuosien j\u00e4lkeen, etenkin muistotilaisuudet pidet\u00e4\u00e4n yh\u00e4 useammin vain l\u00e4heisten kesken, toteaa Kalannin kappeliseurakunnan seurakuntamestari Jani Tanner<\/b> <\/p>\n
Mutta my\u00f6s perinteisill\u00e4 hautajaistavoilla on yh\u00e4 kannattajansa. Vanhoja tapoja arvostetaan ja niiden toivotaan s\u00e4ilyv\u00e4n.<\/p>\n
\u2013 Erityisesti t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy Kalannissa, mutta jokaisessa Uudenkaupungin seurakunnan kappeliseurakunnassa on hautajaisiin liittyvi\u00e4 paikallisia perinteit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 saattaa aiheuttaa my\u00f6s h\u00e4mmennyst\u00e4, erityisesti ulkopaikkakuntalaisten hautajaisvieraiden kohdalla, lis\u00e4\u00e4 Tanner.<\/p>\n
Kalantilaiseen hautajaisperinteeseen kuuluu, ett\u00e4 vainaja vied\u00e4\u00e4n kirkkoon saattov\u00e4en seuratessa per\u00e4ss\u00e4. Mutta t\u00e4t\u00e4 ennen vainajan arkku tuodaan kirkon vieress\u00e4 olevalta ruumishuoneelta kirkon edustalla olevalle ruumisplassille l\u00e4hiomaisten seuratessa arkkua.<\/p>\n
\u2013 Ruumisplassi on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 yleisesti k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva nimi, tosin olen kuullut paikkaa kutsuttavan my\u00f6s ruumistarhaksi tai havumajaksi. J\u00e4lkimm\u00e4inen nimitys tulee siit\u00e4, ett\u00e4 alue on ymp\u00e4r\u00f6ity kuusiaidalla, Tanner selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kuusiaidan rajaaman alueen sis\u00e4ll\u00e4 on kaksi ruumiskive\u00e4, toinen naisvainajia ja toinen miesvainajia varten. Kivet on alueelle tuotu 1840-luvulla ja aiemmin vainajan arkku laskettiin ruumiskivelle ennen siirtymist\u00e4 kirkkoon. Nyky\u00e4\u00e4n arkkua ei nosteta pois ruumisk\u00e4rryilt\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Ruumisplassilla arkku k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 vainajan jalat ovat kirkon suuntaan. L\u00e4hiomaiset ryhmittyv\u00e4t ruumisvaunujen taakse ja muu saattov\u00e4ki ruumisplassin ja kirkon v\u00e4lisen tien reunaan. Takavuosina saattov\u00e4ell\u00e4 oli tapana j\u00e4rjest\u00e4yty\u00e4 viel\u00e4 parijonoon, mutta t\u00e4t\u00e4 tapaa ei kuitenkaan l\u00e4hes aina en\u00e4\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4, kertaa Tanner.<\/p>\n
Kun kaikki ovat paikoillaan, saapuvat pappi ja kanttori ruumisportille vainajaa vastaan. Kalannin kirkkomaalle johtaa kolme vanhaa porttia. P\u00e4\u00e4portti, jota esimerkiksi h\u00e4\u00e4parit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, ruumisportti, mit\u00e4 kautta vainajat tuodaan kirkkomaalle sek\u00e4 kolmas, yleiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n rakennettu, kirkkomaan etel\u00e4kulmalla sijaitseva Haudonportti.<\/p>\n
Vainajaa vastaanottamaan tulleet pappi ja kanttori laulavat ruumisportilla virren, yleens\u00e4 virrest\u00e4 606 s\u00e4keist\u00f6t yksi ja kuusi. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen vainajan arkku vied\u00e4\u00e4n kirkkoon ensimm\u00e4isen\u00e4 saattov\u00e4en seuratessa per\u00e4ss\u00e4. T\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in hautajaiset noudattavat yleist\u00e4 kaavaa, toki omaiset ovat saaneet valita hautajaisten aikana esitett\u00e4v\u00e4n musiikin ja esitystavan.<\/p>\n
\u2013 My\u00f6s kuolinkellot kuuluvat hautajaisin. Kalannissa soitetaan ns. sanomakelloja samana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun henkil\u00f6 on kuollut tai sit\u00e4 seuraavana arkip\u00e4iv\u00e4n\u00e4, mik\u00e4li vainajan omaiset t\u00e4t\u00e4 pyyt\u00e4v\u00e4t. Kelloja soitetaan my\u00f6s silloin, kun vainaja tuodaan ruumishuoneelle ja kun vainaja siirret\u00e4\u00e4n ruumisplassilta kirkkoon ja kun hautajaistilaisuuden j\u00e4lkeen poistutaan kirkosta. Kuolinkelloja soitetaan my\u00f6s kun menehtyneen seurakunnan j\u00e4senen nimi luetaan seuraavan jumalanpalveluksen yhteydess\u00e4. Eli tarvitaan melko paljon kellonsoittoa, Tanner kertoo.<\/p>\n
Aiemmin sanomakellojen soitosta pystyi p\u00e4\u00e4ttelem\u00e4\u00e4n vainajan i\u00e4n ja sukupuolen. Nykyisin kellojensoittoautomatiikka soittaa aina samanpituisen soiton. Miesten soitto alkaa isolla kellolla, naisten ja lasten keskikokoisella. Nykyinen tietosuojalaki est\u00e4\u00e4 kertomasta kenelle kelloja soitetaan.<\/p>\n
Hautaustavoissakin on tapahtunut suuri muutos. Vainajan tuhkaamisesta on tullut arkkuhautausta yleisemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n
\u2013 T\u00e4ss\u00e4kin n\u00e4kyy kaupungin ja maaseudun ero. Kaupungeissa valtaosa vainajista tuhkataan, mutta maaseudulla arkkuhautaaminen on pit\u00e4nyt pintansa. T\u00e4ss\u00e4 noudatetaan yksin vainajan omaisten tahtoa. Meill\u00e4 Uudessakaupungissa on se hyv\u00e4 tilanne, ett\u00e4 kaikilla hautausmailla on yh\u00e4 arkkupaikkoja runsaasti j\u00e4ljell\u00e4, kertoo Jani Tanner.<\/p>\n
Siihen, miten vainajan tuhkan kanssa toimitaan, on olemassa useita vaihtoehtoja. Tuhkauurna voidaan laskea hautausmaalla sukuhautaan tai haudata omaan erilliseen uurnahautaan. T\u00e4ll\u00f6in haudalle pystytet\u00e4\u00e4n arkkupaikan tavoin hautakivi.<\/p>\n
Tuhka voidaan my\u00f6s sirotella hautausmaalle erilliselle tuhkan sirottelualueelle. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 tuhka lasketaan maahan kaivettuun kuoppaan ilman uurnaa. Joillakin hautausmailla on sirottelualueen sijaan k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 maan alle rakennettu yhteiskammio tuhkien sijoittamista varten. Vainajan nimilaatta sijoitetaan yhteiseen uurnalehtoon. Uurnalehtoon voi my\u00f6s tuoda vainajan muistoksi kukkia ja kynttil\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Mielest\u00e4ni on todella t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 vainajan l\u00e4heisill\u00e4 on joku konkreettinen paikka, miss\u00e4 muistella omaa l\u00e4heist\u00e4, korostaa Tanner.<\/p>\n
Tuhka voidaan sirotella my\u00f6s esimerkiksi er\u00e4maahan tai mereen, mutta t\u00e4m\u00e4 vaatii aina maanomistajan tai vesialueen haltijan suostumuksen. Uudenkaupungin kaupunki on hakemuksesta yleens\u00e4 antanut luvan sirotella vainajan tuhkat kaupungin omistamalle vesialueelle.<\/p>\n
Tanner painottaa, ett\u00e4 hautajaisj\u00e4rjestelyiss\u00e4 huomioidaan aina vainajan omaisten toiveet ja my\u00f6s vainajan toiveet, mik\u00e4li h\u00e4n on sellaisia esitt\u00e4nyt.<\/p>\n
\u2013 K\u00e4ymme aina hautajaisp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4rjestelyt l\u00e4pi omaisten kanssa ennen varsinaista p\u00e4iv\u00e4\u00e4. Omaisten oloa helpottaa ainakin hieman se, ett\u00e4 he tiet\u00e4v\u00e4t miten hautajaiset etenev\u00e4t ja miten eri tilanteissa toimitaan, kuvaa seurakuntamestari Jani Tanner.<\/p>\n
\t\t\t\t \t\t\t\tYh\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 oleva ruumisplassi kuuluu kalantilaisiin hautajaisperinteisiin. Ruumisplassilta on suora n\u00e4kym\u00e4 ruumisportille.<\/p>\n<\/a><\/p>\n