{"id":73779,"date":"2025-10-27T16:43:09","date_gmt":"2025-10-27T16:43:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/73779\/"},"modified":"2025-10-27T16:43:09","modified_gmt":"2025-10-27T16:43:09","slug":"en-ymmarra-miten-ukraina-pitkalla-tahtaimella-voi-jatkaa-sotilasapu-on-yksi-eu-ja-nato-maiden-kolmesta-rahareiasta-uutisia-lyhyesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/73779\/","title":{"rendered":"\u201dEn ymm\u00e4rr\u00e4, miten Ukraina pitk\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 voi jatkaa\u201d \u2013 sotilasapu on yksi EU- ja Nato-maiden kolmesta raharei\u00e4st\u00e4 | Uutisia lyhyesti"},"content":{"rendered":"

Ukraina on taloudellisesti hyvin vaikeassa tilanteessa, koska EU-maat eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4sseet sopuun Ukrainan lis\u00e4tuesta ja Yhdysvallat on sulkenut rahahanansa.<\/p>\n

EU-maat eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4sseet viime viikolla yhteisymm\u00e4rrykseen Ukrainalle annettavasta 140 miljardin euron sotakorvauslainasta, joka pohjautuisi Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 j\u00e4\u00e4dytettyihin varoihin.<\/p>\n

Ukrainan kannalta uutinen oli eritt\u00e4in huono.<\/p>\n

\u2013 En oikeasti ymm\u00e4rr\u00e4, miten Ukraina pitk\u00e4ll\u00e4 aikat\u00e4ht\u00e4imell\u00e4 voi jatkaa t\u00e4t\u00e4 sotaa, sanoo vapaa tutkija, sotatieteen dosentti Ilmari K\u00e4ihk\u00f6.<\/strong><\/p>\n

Ukrainan rahat saattavat loppua jo ensi kev\u00e4\u00e4n\u00e4 tai kes\u00e4ll\u00e4<\/a>.<\/p>\n

Miten Ukraina voi jatkaa puolustautumistaan Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 vastaan, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku?<\/strong><\/p>\n

\u2013 Ei minulla ole t\u00e4h\u00e4n mit\u00e4\u00e4n mit\u00e4\u00e4n taikakeinoa tarjota.<\/p>\n

Iso-Markun mukaan Ukraina on jo nyt joutunut el\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4dest\u00e4 suuhun.<\/p>\n

\"Volodymyr<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ja EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen syleiliv\u00e4t torstaina huippukokouksessa. Sen tavoitteena oli n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vihre\u00e4\u00e4 valoa Ven\u00e4j\u00e4n j\u00e4\u00e4dytettyjen varojen k\u00e4ytt\u00e4miselle Ukrainan hyv\u00e4ksi, mutta toisin k\u00e4vi. Kuva: Yves Herman \/ AFP<\/p>\n

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin<\/strong> p\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 Yhdysvallat on lopettanut t\u00e4n\u00e4 vuonna Ukrainan tukemisen, joten Euroopan maiden pit\u00e4isi pysty\u00e4 korvaamaan my\u00f6s Yhdysvaltain puuttuva osuus jatkossa.<\/p>\n

Seuraava kuva n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, miten Yhdysvaltain tuki Ukrainalle on hiipunut Trumpin hallinnon aikana:<\/strong><\/p>\n

Trump kertoi lauantaina keskustelevansa Kiinan presidentin kanssa, jotta t\u00e4m\u00e4 auttaisi lopettamaan Ukrainan sodan:<\/strong><\/p>\n

Presidentti Donald Trump vierailee parhaillaan Aasiassa. <\/p>\n

Euronews<\/a> kertoo, ett\u00e4 Yhdysvaltain Ukrainan tuki on ollut kolmen sotavuoden aikana 2022\u20132024 noin 57 miljardia euroa.<\/p>\n

Kun EU-maiden yhteenlaskettu tuki on sivuston mukaan ollut noin 72 miljardia samana aikana, saadaan karkea arvio siit\u00e4, paljonko sota Ukrainassa maksaa sen tukijoille vuodessa: noin 43 miljardia euroa.<\/p>\n

Painetta kasvattaa Ukraina-tukea aiemmasta<\/p>\n

Jos Ven\u00e4j\u00e4 halutaan painostaa neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n ja Ukrainalle mahdollisuus puolustautua tehokkaammin, l\u00e4ntisten tukijoiden pit\u00e4isi panostaa t\u00e4t\u00e4kin enemm\u00e4n, sanoo Iso-Markku.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi EU-maiden pit\u00e4isi suhteellisen pian l\u00f6yt\u00e4\u00e4 rahaa Ukrainan valtion budjetin alij\u00e4\u00e4m\u00e4n paikkaamiseen. T\u00e4m\u00e4n vuoden arvio tuen tarpeesta on 40 miljardia dollaria<\/a>.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4 on tosi iso haaste. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 useimmat eurooppalaiset maat ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa. Monia painaa jo ennest\u00e4\u00e4n iso velkataakka, ja on ihan selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4in isoja rahareiki\u00e4 ei varmastikaan tulla paikkaamaan ilman uutta velanottoa, arvioi Iso-Markku.<\/p>\n

Euroopan johtajat ovat toistuvasti vakuutelleet, ett\u00e4 Ukrainan tuki jatkuu \u201dniin kauan kuin on tarpeen\u201d.<\/p>\n

Ovatko n\u00e4m\u00e4 lupaukset katteettomia, kun n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 on tilanne, ett\u00e4 ei ole rahaa mit\u00e4 antaa?<\/strong><\/p>\n

\u2013 Se on alusta asti ehk\u00e4 kuulostanut pikkuisen liian kunnianhimoiselta lupaukselta. Mutta moni eurooppalainen maa on osoittautunut Ukrainan tukemisessa pitk\u00e4j\u00e4nteiseksi vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Ei se ihan tyhj\u00e4\u00e4 puhetta ole ollut, Iso-Markku muotoilee.<\/p>\n

Ukrainan sotilasavun ja valtion budjettivajeen paikkaamisen lis\u00e4ksi Natoon kuuluvilla EU-mailla on kolmaskin suuri rahareik\u00e4.<\/p>\n

Nato-maiden pit\u00e4isi selvit\u00e4 Yhdysvaltain asettamasta tavoitteesta kasvattaa puolustusbudjettinsa v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2035 menness\u00e4.<\/p>\n

Esimerkiksi Suomessa se tarkoittaa, ett\u00e4 kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 puolustusbudjetti olisi t\u00e4m\u00e4n hetken arvion mukaan noin 11 miljardia euroa<\/a>.<\/p>\n

Puolustamiseen pit\u00e4isi l\u00f6yty\u00e4 siis l\u00e4hes kaksi kertaa enemm\u00e4n rahaa kuin nyt. Suomi on jatkuvasti joutunut ottamaan miljardeja lis\u00e4velkaa kattaakseen valtion budjetin vuosittaisen alij\u00e4\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n

Ukrainan puolustamista Suomi on tukenut t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 yli kolmella miljardilla.<\/p>\n

Poliittisen vallan muutokset vaikuttavat my\u00f6s Ukrainan tukeen<\/p>\n

Uutta haastetta on odotettavissa my\u00f6s Euroopan poliittisen kartan muovautumisesta: laita- ja \u00e4\u00e4rioikeistolaisen politiikan suosio kasvaa monissa Euroopan maissa.<\/p>\n

Se tarkoittaa usein my\u00f6s ven\u00e4j\u00e4mielisyyden kasvua ja vastaavasti Ukrainan tuen pienenemist\u00e4.<\/p>\n

T\u00e4st\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n esimerkki Ranskassa, joka on paitsi eurooppalainen ydinasevaltio, my\u00f6s yksi Eurooppaa johtavista maista.<\/p>\n

\u2013 Ranska on potentiaalisesti merkitt\u00e4v\u00e4 ulko- ja turvallisuuspoliittinen peluri sek\u00e4 EU:ssa ett\u00e4 Natossa. Sen vaikutusvalta on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4rsinyt siit\u00e4, ett\u00e4 se on joutunut keskittym\u00e4\u00e4n sis\u00e4poliittiseen tilanteeseen, joka on sekaisin. Ranskan laitaoikeistolla on ollut t\u00e4ss\u00e4 keskeinen rooli, analysoi Iso-Markku.<\/p>\n

Yksi kysymysmerkki on, mit\u00e4 tapahtuu T\u0161ekiss\u00e4<\/p>\n

Siell\u00e4 Andrej Babi\u0161in<\/strong> johtama oikeistopuolue sai lokakuun alussa pidetyiss\u00e4 vaaleissa 34,5 prosenttia \u00e4\u00e4nist\u00e4 ja 80 paikkaa maan parlamentin 200-paikkaiseen alahuoneeseen.<\/p>\n

Iso-Markun mukaan ei ole poissuljettua, ett\u00e4 siit\u00e4 tulisi seuraava Unkarin ja Slovakian kaltainen, EU:n yhteist\u00e4 politiikkaa jarruttava maa.<\/p>\n

Toisaalta Iso-Markku n\u00e4kee, ett\u00e4 laitaoikeisto tuskin saa l\u00e4hitulevaisuudessa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 valtaa esimerkiksi Saksassa gallupsuosiosta huolimatta.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ytyy pit\u00e4\u00e4 nyanssit mieless\u00e4. Varsinkaan Ukrainaan ja Ven\u00e4j\u00e4\u00e4n liittyviss\u00e4 kysymyksiss\u00e4 eri laitaoikeistopuolueet eiv\u00e4t miss\u00e4\u00e4n tapauksessa muodosta yhten\u00e4ist\u00e4 luokkaa vaan eri maiden historia ja maantiede vaikuttavat siihen, mit\u00e4 laitaoikeistopuolueet miss\u00e4kin maassa ajattelevat.<\/p>\n

\"Henkil\u00f6kuvassa<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku Ulkopoliittisesta instituutista uskoo, ett\u00e4 eritt\u00e4in vaikealta n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tilanteesta selvit\u00e4\u00e4n lis\u00e4velalla. Kuva: Esa Syv\u00e4kuru \/ Yle<\/p>\n

Haasteet ovat joka tapauksessa isoja.<\/p>\n

Miss\u00e4 vaiheessa Ukraina joutuu toteamaan, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli nyt t\u00e4ss\u00e4?<\/strong><\/p>\n

\u2013 Ei ole syyt\u00e4 heitt\u00e4\u00e4 kirvest\u00e4 kaivoon. Kyll\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 tullaan tekem\u00e4\u00e4n t\u00f6it\u00e4 sen eteen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 jotenkin onnistuu. Tilanne painaa ihan v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ukrainalaisten moraalia. Olisi ollut tosi t\u00e4rke\u00e4 poliittinen signaali, jos j\u00e4\u00e4dytettyjen varojen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 olisi saatu sopu, Iso-Markku toteaa.<\/p>\n

Niin sanottua sotakorvauslainaa EU-maat k\u00e4sittelev\u00e4t seuraavan kerran joulukuussa pidett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 huippukokouksessa.<\/p>\n

Kulutussota maksaa<\/p>\n

Vaikka rahasummat vaikuttavat suurilta, on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 EU pystyi sopimaan pahimman koronapandemian aikaan noin 700 miljardin euron suuruisesta niin kutsutusta elvytyspaketista.<\/p>\n

Sotatieteen dosentti K\u00e4ihk\u00f6n mukaan kulutussodassa raha nousee v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4n rooliin.<\/p>\n

\u2013 Kyse on v\u00e4sytyksest\u00e4, kumpi yksinkertaisesti jatkaa pidemp\u00e4\u00e4n. Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 tuntuu olevan n\u00e4kemys siit\u00e4, ett\u00e4 he pystyv\u00e4t k\u00e4rsim\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n ja pidemp\u00e4\u00e4n kuin Ukraina, K\u00e4ihk\u00f6 arvioi.<\/p>\n

\u2013 Uskon t\u00e4mm\u00f6iseen EU-politiikasta ja tutkimuskirjallisuudesta tuttuun muddling through -l\u00e4hestymistapaan eli, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 vain jotenkin ry\u00f6mit\u00e4\u00e4n pienten kompromissien kautta l\u00e4pi. V\u00e4lill\u00e4 tulee takaiskuja, toteaa vanhempi tutkija Iso-Markku.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ukraina on taloudellisesti hyvin vaikeassa tilanteessa, koska EU-maat eiv\u00e4t ole p\u00e4\u00e4sseet sopuun Ukrainan lis\u00e4tuesta ja Yhdysvallat on sulkenut…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":73780,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,1617,2267,26,27,33,31,30,17,6259,70,24,25,28,29,2579,15,18,21,1422,32,19,20,1303,549,56,16,547,987,3963,59,60,61],"class_list":{"0":"post-73779","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-euroopan-unioni","11":"tag-eurooppa","12":"tag-featured-news","13":"tag-featurednews","14":"tag-fi","15":"tag-finland","16":"tag-finnish","17":"tag-headlines","18":"tag-ilmari-kaihko","19":"tag-kansainvalinen-politiikka","20":"tag-latest-news","21":"tag-latestnews","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-nato","25":"tag-news","26":"tag-otsikot","27":"tag-paauutiset","28":"tag-ranska","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-ukraina","33":"tag-ukrainan-sota","34":"tag-ulkomaat","35":"tag-uutiset","36":"tag-venaja","37":"tag-venajan-hyokkays","38":"tag-volodymyr-zelenskyi","39":"tag-world","40":"tag-world-news","41":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":"Validation failed: Text character limit of 500 exceeded"},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73779","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=73779"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73779\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/73780"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=73779"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=73779"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=73779"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}