Uudet pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastoskenaariot osoittavat, ett\u00e4 Suomella on hyv\u00e4t mahdollisuudet saavuttaa hiilineutraalisuus vuoden 2040 j\u00e4lkeen ja hiilinegatiivisuus vuosisadan puoliv\u00e4liin menness\u00e4. Tavoitteeseen p\u00e4\u00e4semiseksi on lis\u00e4tt\u00e4v\u00e4 sek\u00e4 teknisi\u00e4 ett\u00e4 luonnon omia hiilinieluja.<\/p>\n
Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen, Luken ja Geologian tutkimuskeskuksen raportista selvi\u00e4\u00e4 my\u00f6s, ett\u00e4 niin kansalaiset kuin yrityksetkin ovat eritt\u00e4in sitoutuneita ilmastotavoitteiden saavuttamiseen.<\/p>\n
Suomen pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastopolitiikan taustaksi on laadittu nelj\u00e4 eri skenaariota, jotka piirt\u00e4v\u00e4t nelj\u00e4 erilaista kuvaa maan p\u00e4\u00e4st\u00f6- ja nielukehityksist\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Tulokset eiv\u00e4t ole ennusteita, vaan vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. Halusimme testata, millaisin toimin ja reunaehdoin Suomi voisi saavuttaa ilmastotavoitteensa pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4, kertoo johtava tutkija Tiina Koljonen<\/strong> VTT:lt\u00e4 tiedotteessa.<\/p>\n Skenaarioissa katse on suunnattu vuoteen 2050, johon menness\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jen on kansallisen ilmastolain mukaisesti laskettava v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Lis\u00e4ksi Suomen tulisi tuolloin olla hiilinegatiivinen, eli hiilinielut pit\u00e4isi olla suuremmat kuin kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6t.<\/p>\n Skenaariot osoittavat, ett\u00e4 Suomi voi saavuttaa hiilineutraalisuuden vuoden 2040 j\u00e4lkeen ja hiilinegatiivisuuden vuosisadan puoliv\u00e4liin menness\u00e4, mutta vain, jos kaikki sektorit eli teollisuus, maatalous, energia, liikenne ja maank\u00e4ytt\u00f6 panostavat tavoitteiden saavuttamiseen. Maank\u00e4ytt\u00f6sektorilla on merkitt\u00e4vi\u00e4 haasteita: metsien k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja nielujen kehityst\u00e4 ohjaavien tekij\u00f6iden ennustaminen on hankalaa ja sektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6- ja nieluarvioihin liittyy ep\u00e4varmuuksia.<\/p>\n \u2013 Tied\u00e4mme keskipitk\u00e4n aikav\u00e4lin raportin perusteella, ett\u00e4 nykytoimin tai hallituksen esitt\u00e4min lis\u00e4toimin Suomi ei voi saavuttaa hiilineutraalisuustavoitettaan vuoteen 2035 menness\u00e4. Hiilineutraalisuus on kuitenkin hyvin mahdollista pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4. Sekin vaatii poliittista ohjausta, investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 l\u00e4himm\u00e4n kymmenen vuoden aikana, ja ett\u00e4 siihen pyrit\u00e4\u00e4n johdonmukaisesti sek\u00e4 teknologian ett\u00e4 luonnon hiilinielujen keinoin, Koljonen sanoo.<\/p>\n Metsien hiilinielu on Suomen heikkous<\/p>\n Vaikka p\u00e4\u00e4st\u00f6kauppasektorin p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat viime vuosina v\u00e4hentyneet nopeasti ja fossiilisista polttoaineista on irtauduttu enn\u00e4tysvauhtia, Suomi ei selvi\u00e4 ilmastotavoitteistaan ilman nettonegatiivisia ratkaisuja. Niill\u00e4 tarkoitetaan luonnon hiilinieluja, kuten puuston ja mets\u00e4maaper\u00e4n hiilinielua sek\u00e4 teknisi\u00e4 hiilinieluja, joissa hiilidioksidia otetaan talteen ja varastoidaan pysyv\u00e4sti. Molempia tarvitaan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennysten ohessa kompensoimaan taakanjakosektorin kuten liikenteen, maatalouden tai rakennusten erillisl\u00e4mmityksen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.<\/p>\n Metsien ja maank\u00e4yt\u00f6n nettonielu on viime vuosina heikentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n Luken erikoistutkija Tarja Silfver<\/strong> korostaa, ett\u00e4 metsien k\u00e4yt\u00f6n ja hiilivarastojen tasapaino ratkaisee paljon.<\/p>\n \u2013 Jos hakkuut pysyv\u00e4t korkeina, metsien hiilinielu j\u00e4\u00e4 pieneksi. Nieluja voidaan vahvistaa muuttamalla mets\u00e4nk\u00e4sittely\u00e4, mutta se on hidas prosessi \u2013 siksi p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 on teht\u00e4v\u00e4 nyt, Silfver sanoo.<\/p>\n Teknologiset ratkaisut etenev\u00e4t, vauhtia on syyt\u00e4 lis\u00e4t\u00e4<\/p>\n Raportin mukaan bioper\u00e4isen hiilen talteenotto ja varastointi (BECCS) voi muodostua keskeiseksi keinoksi 2040-luvulla. Fossiilisia polttoaineita korvaava hiilidioksidin hy\u00f6tyk\u00e4ytt\u00f6 (CCU) on my\u00f6s t\u00e4rke\u00e4\u00e4, mutta p\u00e4\u00e4st\u00f6t vapautuvat verrattain nopeasti takaisin ilmakeh\u00e4\u00e4n, ja ilman bioper\u00e4isen hiilen varastointia p\u00e4\u00e4st\u00f6tavoitteita ei n\u00e4in ollen saavuteta.<\/p>\n Toistaiseksi teknisten nielujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa rajoittavat investointikustannukset, poliittisen ohjauksen puute, lupak\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ja hiilidioksidin kuljetukseen vaadittavan infrastruktuurin puuttuminen. Skenaarioiden mukaan CCS-teknologian laajamittainen hy\u00f6dynt\u00e4minen voisi kuitenkin laskea kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 vuoteen 2050 menness\u00e4 useita miljoonia tonneja vuodessa.<\/p>\n Kansalaiset kannattavat ilmastotavoitteita, mutta eiv\u00e4t suuria kulutusmuutoksia<\/p>\n Pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellytt\u00e4\u00e4 rakenteellisia muutoksia koko yhteiskunnassa sek\u00e4 asenteiden ja normien muutosta kohti kest\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuluttamista.<\/p>\n KEITO-hankkeeseen sis\u00e4ltyneess\u00e4 kansalaiskyselyss\u00e4 kaksi kolmesta vastaajasta (68 prosenttia) piti kasvihuonekaasup\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4mist\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 tavoitteena. 58 prosenttia oli sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 Suomen tulee pit\u00e4\u00e4 kiinni kansallisista ilmastolain tavoitteista.<\/p>\n \u2013 Kansalaisten tuki on edelleen vahvaa, mutta motivaatiot ovat monisyisempi\u00e4 kuin ennen, kertoo johtava tutkija Sampo Soimakallio<\/strong> Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksesta.<\/p>\n \u2013 Ven\u00e4j\u00e4-riippuvuudesta irtautuminen, luontokadon torjunta ja energiaomavaraisuus nousevat nyt ilmaston rinnalle t\u00e4rkeiksi tavoitteiksi, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n Kyselyn mukaan suomalaiset kokevat jo tehneens\u00e4 paljon: v\u00e4hent\u00e4neet kulutusta ja ruokah\u00e4vikki\u00e4, muuttaneet ruokavaliotaan ja lis\u00e4nneet kierr\u00e4tyst\u00e4. Sen sijaan valmius isompiin muutoksiin, kuten t\u00e4ysin vegaaniseen ruokavalioon tai t\u00e4yss\u00e4hk\u00f6auton hankintaan, on selv\u00e4sti v\u00e4h\u00e4isempi.<\/p>\n Suomi tarvitsee vision<\/p>\n KEITO-hankkeessa analysoitiin my\u00f6s toimialojen v\u00e4h\u00e4hiilisyystiekarttoja. Yritysten sitoutuminen ilmastotavoitteisiin on laajaa, mutta ohjauskeinot eiv\u00e4t viel\u00e4 vastaa investointitarpeeseen.<\/p>\n Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n \u2013 Yritykset haluavat panostaa v\u00e4h\u00e4hiilisyyteen, mutta kaipaavat ennakoitavuutta ja selke\u00e4\u00e4 signaalia poliittisesta ohjauksesta, VTT:n Koljonen toteaa.<\/p>\n \u2013 Teknologia vie pitk\u00e4lle, mutta ilman poliittista tukea se ei riit\u00e4, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n Sek\u00e4 luonnon ett\u00e4 teknisten nielujen vahvistamiseksi tarvitaan nopeampia ja vaikuttavampia toimia kuin mit\u00e4 nykyinen hallitus on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 linjannut.<\/p>\n \u2013 T\u00e4rkein\u00e4 eteenp\u00e4in vievin\u00e4 voimina voidaan n\u00e4hd\u00e4 laajat panostukset tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan ja uuden teknologian k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoon. Lis\u00e4ksi on pystytt\u00e4v\u00e4 varmistamaan, ett\u00e4 siirtym\u00e4 on oikeudenmukainen eri sosioekonomisille ryhmille, alueille ja sukupolville ja ett\u00e4 haitalliset ymp\u00e4rist\u00f6vaikutukset minimoidaan, Koljonen toteaa.<\/p>\n \u2013 Suomi tarvitsee selke\u00e4n pitk\u00e4n aikav\u00e4lin vision ja yleisesti hyv\u00e4ksytyn polun sit\u00e4 kohti. T\u00e4ll\u00e4 tavoin voidaan varmistaa pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastotavoitteiden toteutuminen.<\/p>\n Kansallisen energia- ja ilmastopolitiikan uudet toimet ja -skenaariot (KEITO) on Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen (Syke), Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) yhteinen tutkimushanke. Hanke on toteutettu osana Euroopan unionin NextGenerationEU -rahoitteisia projekteja \u201dPuhtaan energiaj\u00e4rjestelm\u00e4n siirtym\u00e4\u201d (Syken, VTT:n ja GTK:n REPower-CEST) ja \u201dRatkaisuja energiamurroksen haasteisiin ja mahdollisuuksiin\u201d (Luken REPower-hanke). Ty\u00f6 tukee hallituksen energia- ja ilmastostrategiaa sek\u00e4 ilmastolain mukaista pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastosuunnitelmaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Uudet pitk\u00e4n aikav\u00e4lin ilmastoskenaariot osoittavat, ett\u00e4 Suomella on hyv\u00e4t mahdollisuudet saavuttaa hiilineutraalisuus vuoden 2040 j\u00e4lkeen ja hiilinegatiivisuus vuosisadan…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":73795,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,1921,1096,1776,118,32,119,447],"class_list":{"0":"post-73794","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-hiilinielut","12":"tag-ilmasto","13":"tag-ilmastonmuutos","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede","17":"tag-ymparisto"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115447226876864254","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73794","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=73794"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73794\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/73795"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=73794"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=73794"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=73794"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}