![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/01957d72ff2e4f7a6c0ba5bc870d911d254874f7504b9aac4cfedef474205750.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/1761516069_905_01957d72ff2e4f7a6c0ba5bc870d911d254874f7504b9aac4cfedef474205750.jpg\")
<\/p>\nVen\u00e4j\u00e4 ei ole voitolla, ja se tiedet \u00e4\u00e4n my\u00f6s Moskovassa.\u00a0Sodan nelj\u00e4nnen vuoden kynnyksell\u00e4 Kreml yritt\u00e4\u00e4 peitt\u00e4\u00e4 tappioitaan ja talouden heikkenemist\u00e4 puhumalla rauhasta, jota se ei halua, kirjoittaa Henri Vanhanen.<\/p>\n
<\/p>\n
Yhdysvaltain uudet pakotteet ajavat Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir Putinia ahtaammalle, arvelee kirjoittaja Henri Vanhanen. ZumaWire \/ MVPHOTOS, Alexander Shcherbak\/TASS via ZUMA Press<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n talouden hermoon on osunut isku, jota Kreml ei odottanut kun Yhdysvallat hiljattain laajensi pakotteensa Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljyteollisuuteen.<\/p>\n
Heti t\u00e4m\u00e4n per\u00e4\u00e4n presidentti Vladimir Putin<\/strong> l\u00e4hetti erityisl\u00e4hettil\u00e4\u00e4ns\u00e4 Kirill Dmitrievin<\/strong> Washingtoniin tapaamiskiertueelle.<\/p>\n Diplomatian kielell\u00e4 n\u00e4in nopea reagointi kertoo hermostuneisuudesta, ei itsevarmuudesta. Putin tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kun \u00f6ljyyn kosketaan, Ven\u00e4j\u00e4n selk\u00e4ranka horjuu.<\/p>\n Kiinan ja yht\u00e4 lailla Intian p\u00e4\u00e4t\u00f6s v\u00e4hent\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4isen raaka\u00f6ljyn ostoja ja maksaa yh\u00e4 suurempi osa kaupoista renminbein\u00e4 ja rupioina on jo kaventanut Kremlin valuuttapuskureita.<\/p>\n Nyt amerikkalaiset iskut \u00f6ljysektorille osuvat hetkeen, jolloin Ven\u00e4j\u00e4 ei voi en\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nty\u00e4 muiden suurten ostajien puoleen.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 taustaa vasten Putinin viimeaikaiset rauhanpuheet saavat uuden merkityksen. H\u00e4n ei puhu rauhasta, koska haluaa sen, vaan koska tarvitsee aikaa. Syyt ovat ilmeiset \u2014 Ven\u00e4j\u00e4 tuntee sotimisen hinnan niskassaan.<\/p>\n Sodan nelj\u00e4nnen vuoden kynnyksell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ei ole saavuttanut tavoitteitaan. Se ei ole vallannut yht\u00e4\u00e4n suurta kaupunkia sitten vuoden 2022. Institute for the Study of War arvioi lokakuussa, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on saanut haltuunsa vain noin 1 400 neli\u00f6kilometri\u00e4 uutta aluetta koko vuoden aikana.<\/p>\n Etenemistahti on noin 13 neli\u00f6kilometri\u00e4 p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, mik\u00e4 on nykyaikaisessa sodank\u00e4ynniss\u00e4 eritt\u00e4in hidasta. Jokaisesta pienest\u00e4 edistysaskeleesta maksetaan tuhansilla kaatuneilla.<\/p>\n Vuotaneiden Ven\u00e4j\u00e4n hallituksen asiakirjojen mukaan maa menett\u00e4\u00e4 keskim\u00e4\u00e4rin 35 000 sotilasta kuukaudessa. Tieto perustuu Dossier Centerin, Mediazonan ja BBC Russianin julkaisemiin puolustusministeri\u00f6n sis\u00e4isiin raportteihin, jotka vastaavat my\u00f6s l\u00e4nsimaisten tiedustelul\u00e4hteiden arvioita.<\/p>\n Samaan aikaan rintaman rekrytointibonuksia on leikattu ja uusia vapaaehtoisia on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Mobilisaation jatkaminen olisi poliittinen riski, jonka Putin tiedostaa hyvin. Ty\u00f6voimapula vaivaa teollisuutta ja palvelualoja, inflaatio sy\u00f6 ostovoimaa ja koko yhteiskunta el\u00e4\u00e4 sotatalouden varassa.<\/p>\n My\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n vararahasto, puskurirahasto jolla Kreml paikkaa sotamenojen alij\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4, on kutistunut 113 miljardista 50 miljardiin dollariin.<\/p>\n Valtionvelka kasvaa, korkotaso on 16,5 prosenttia ja bensiini\u00e4 puuttuu viidennes maan kysynn\u00e4st\u00e4. Ukrainan drooni-iskut \u00f6ljynjalostamoihin ja logistiikkaketjuihin ovat pahentaneet tilannetta entisest\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 ei ole voittavan maan talouden kuva.<\/p>\n Kun resurssit hupenevat, Kreml k\u00e4\u00e4ntyy sis\u00e4\u00e4np\u00e4in. Ven\u00e4j\u00e4n vuoden 2026 budjetissa valtion tiedotus- ja propagandamenot kasvavat yli 50 prosenttia.<\/p>\n Lis\u00e4rahoitusta ohjataan valtiollisille mediayhti\u00f6ille, sosiaalisen median \u201cis\u00e4nmaallisille\u201d tileille ja erilaisille informaatiohankkeille, joiden tarkoitus on pit\u00e4\u00e4 kansalaiset vakuuttuneina sodan v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Propaganda ei en\u00e4\u00e4 sytyt\u00e4 innostusta, vaan hallitsee ep\u00e4varmuutta.<\/p>\n Putin onkin muuttunut puheissaan yht\u00e4 varovaiseksi kuin talouspolitiikassaan. H\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 lupaa suurta voittoa, vaan puhuu rauhasta, joka turvaa Ven\u00e4j\u00e4n edut. T\u00e4m\u00e4 on sis\u00e4poliittinen suojamuuri, ei rauhantahto.<\/p>\n Kun voittoa ei ole n\u00e4kyviss\u00e4, Kreml yritt\u00e4\u00e4 luoda tarinan hallitusta lopusta, joka s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 vallan, mutta ei ratkaise mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n On siten uskottavaa, ett\u00e4 Putin pyrkii j\u00e4\u00e4dytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sodan nykyisille linjoille. H\u00e4n ei hae voittoa, vaan heng\u00e4hdystaukoa. J\u00e4\u00e4dytys antaisi aikaa uudelleenaseistukseen, sis\u00e4isen paineen tasaamiseen ja talouden vakauttamiseen. T\u00e4m\u00e4 selitt\u00e4\u00e4, miksi Moskova puhuu rauhasta, mutta ei toimi sen puolesta.<\/p>\n Samalla l\u00e4nness\u00e4 puhutaan sotav\u00e4symyksest\u00e4 ja tulitauon tarpeesta. Ven\u00e4j\u00e4 pyrkii hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n t\u00e4m\u00e4n mielialan. Todellisuudessa n yt on hetki, jolloin paine Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 kohtaan tuottaa tulosta. Sen talous ja sotakoneisto ovat heikoimmillaan sitten sodan alun.<\/p>\n Moskova tarvitsee sotilaallisia n\u00e4ytt\u00f6j\u00e4 ja diplomaattisia avauksia vain vahvistaakseen asemaansa tulevissa neuvotteluissa. T\u00e4ll\u00e4 tavoin se toistaa samaa kaavaa kuin Syyriassa: pieni eteneminen rintamalla, suuri \u00e4\u00e4ni p\u00f6yd\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Siksi Ven\u00e4j\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 nyt sek\u00e4 jatkaa rajoitettuja hy\u00f6kk\u00e4yksi\u00e4 ett\u00e4 avata poliittisia kanavia Kiinan, Turkin ja Persianlahden maiden suuntaan. N\u00e4iden kautta se etsii paitsi taloudellisia kiertoteit\u00e4 pakotteille my\u00f6s poliittista tukea ajatukselle, ett\u00e4 sota voitaisiin \u201cj\u00e4\u00e4dytt\u00e4\u00e4\u201d.<\/p>\n Kirjoittaja Henri Vanhanen on ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija sek\u00e4 Euroopan parlamentin j\u00e4senen Mika Aaltolan erityisavustaja. Inka Soveri<\/p>\n Samaan aikaan Ukrainan iskut Ven\u00e4j\u00e4n energiainfrastruktuuriin ja \u00f6ljynjalostamoihin tuntuvat.\u00a0Jos n\u00e4m\u00e4 iskut jatkuvat talvella ja \u00f6ljypakotteet pit\u00e4v\u00e4t, Ven\u00e4j\u00e4n kyky rahoittaa sotaa heikkenee ratkaisevasti.<\/p>\n Edess\u00e4 voikin olla pian se, mit\u00e4 Moskova nyt eniten pelk\u00e4\u00e4 eli joutuminen neuvottelup\u00f6yt\u00e4\u00e4n pakosta, ei omasta aloitteesta.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 ei ole voitolla, vaan kulumassa, hitaasti mutta varmasti. Juuri siksi se puhuu nyt rauhasta ja sovinnosta. Se ei ole merkki vahvuudesta, vaan yritys pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oma alam\u00e4ki.<\/p>\n Jos l\u00e4nsi s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 yhten\u00e4isyytens\u00e4 ja jatkaa Ukrainan aseellista tukemista ilman keinotekoisia rajoituksia, Kreml joutuu kohtaamaan todellisuuden, jota se ei en\u00e4\u00e4 pysty peitt\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n Neuvottelut voivat tulla, mutta niiden on tapahduttava tosiasioiden, ei Kremlin propagandan, ehdoilla.<\/p>\n Kirjoittaja Henri Vanhanen on ulko- ja turvallisuuspolitiikan asiantuntija sek\u00e4 Euroopan parlamentin j\u00e4senen Mika Aaltolan erityisavustaja. Esitetyt n\u00e4kemykset ovat kirjoittajan omia.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Ven\u00e4j\u00e4 ei ole voitolla, ja se tiedet \u00e4\u00e4n my\u00f6s Moskovassa.\u00a0Sodan nelj\u00e4nnen vuoden kynnyksell\u00e4 Kreml yritt\u00e4\u00e4 peitt\u00e4\u00e4 tappioitaan ja…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":73073,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,142,637,144,32,19,20,56,16,1262,1665,59,60,61],"class_list":{"0":"post-73952","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-poliitikot","25":"tag-politiikka","26":"tag-presidentti","27":"tag-suomi","28":"tag-top-stories","29":"tag-topstories","30":"tag-ulkomaat","31":"tag-uutiset","32":"tag-venajan-politiikka","33":"tag-venalaiset-poliitikot","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115448158970304910","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73952","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=73952"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/73952\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/73073"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=73952"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=73952"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=73952"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}