T\u00e4m\u00e4 on teko\u00e4lyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelm\u00e4.<\/p>\n
Tasavallan presidentti Alexander Stubb<\/strong> vierailee t\u00e4n\u00e4\u00e4n ja huomenna Kazakstanissa.<\/p>\n Suomi haluaa tiivist\u00e4\u00e4 talousyhteisty\u00f6t\u00e4 Kazakstanin kanssa, vaikka maassa poljetaan ihmisoikeuksia ja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tiivist\u00e4 kauppaa Ven\u00e4j\u00e4n kanssa.<\/p>\n Stubbin valtuuskuntaan kuuluu 21 suomalaista yrityst\u00e4. Mukana muun muassa konepajayhti\u00f6t W\u00e4rtsil\u00e4, Konecranes ja Metso sek\u00e4 elintarvikeyritys Valio. Tasavallan presidentin kanslia kertoo Ylelle, ett\u00e4 kyse on \u201dmerkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 yritysdelegaatiosta\u201d.<\/p>\n Vierailua voi monelta osin pit\u00e4\u00e4 ristiriitaisena.<\/p>\n Viime viikonloppuna Kazakstanin poliisi otti kiinni 70 ihmist\u00e4 ennen mielenosoitusta, ja suurin osa heist\u00e4 oli ohikulkijoita eik\u00e4 aktivisteja, maan ihmisoikeusj\u00e4rjest\u00f6 KIBHR<\/a> kertoo.<\/p>\n Politiikan tutkijan mukaan maan poliittinen j\u00e4rjestelm\u00e4 on yh\u00e4 autoritaarinen, mutta liike-el\u00e4m\u00e4\u00e4 se ei n\u00e4yt\u00e4 haittaavan.<\/p>\n Tulli: Tilanne ei ole paljon muuttunut<\/p>\n Kaksi vuotta sitten Suomessa ja muualla EU:ssa huomattiin, ett\u00e4 vienti Kazakstaniin oli kasvanut.<\/p>\n Muu muassa Yle<\/a> selvitti, ett\u00e4 kasvua selitti p\u00e4\u00e4osin pakotteiden alaisten tuotteiden kuljettaminen Keski-Aasian maiden kautta Ven\u00e4j\u00e4lle ja edelleen Ukrainan rintamalle<\/a>.<\/p>\n My\u00f6s Suomen tulli oli tutkinut tilannetta.<\/p>\n Pian Kazakstaniin p\u00e4\u00e4kaupunkiin Astanaan saapui pysyv\u00e4 tullin yhdyshenkil\u00f6 muun muassa edist\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, ettei Ven\u00e4j\u00e4n vastaisia pakotteita kierret\u00e4 Kazakstanin kautta. Tullin valvontajohtaja Hannu Sinkkonen<\/strong> vahvistaa j\u00e4rjestelyn toimivuuden.<\/p>\n \u2013 Yhteisty\u00f6 on huomattavasti parantunut Suomen ja Kazakstanin v\u00e4lill\u00e4. On kallista pit\u00e4\u00e4 henkil\u00f6\u00e4 ulkomailla, mutta katsoimme, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 panostus on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tiedon vaihtamisen tehostamisen suhteen, Sinkkonen toteaa Ylelle puhelimitse.<\/p>\n Onko tilanne siis muuttunut vuosien 2022 ja 2023 j\u00e4lkeen pakotteiden kiert\u00e4misen osalta?<\/p>\n \u2013 Nyt kun raja on kiinni, pakotteiden alaisia tuotteita vied\u00e4\u00e4n entist\u00e4 enemm\u00e4n muiden maiden kautta. Ennen niit\u00e4 vietiin valtaosin suoraan Suomesta Ven\u00e4j\u00e4lle. Siin\u00e4 mieless\u00e4 mik\u00e4\u00e4n ei ole muuttunut, Tullin valvontajohtaja sanoo.<\/p>\n \u2013 Ven\u00e4j\u00e4n ja Valko-Ven\u00e4j\u00e4n pakotteisiin liittyvi\u00e4 esitutkintoja on vireill\u00e4 yli 900, joista t\u00f6rkeit\u00e4 v\u00e4h\u00e4n yli 100.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Tullin valvontajohtaja Sinkkonen sanoo, ett\u00e4 Tulli ei tilastoi erikseen, kuinka moni tapauksista liittyy Keski-Asiaan. Kuva: Esa Syv\u00e4kuru \/ Yle<\/p>\n Kazakstanin suurl\u00e4hettil\u00e4s: Emme toimi kanavana pakotteiden kiert\u00e4miselle<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on asettanut Kazakstanin ja muut Keski-Aasian maat vaikeaan asemaan \u2013 niiden on tasapainoiltava isompien valtioiden etujen v\u00e4lill\u00e4. Toisella puolella ovat Ven\u00e4j\u00e4 ja Kiina, toisella puolella Yhdysvallat ja Euroopan unioni.<\/p>\n EU ja Kazakstan ovat rakentaneet l\u00e4heiset talous- ja kauppasuhteet. EU on Kazakstanin suurin ulkomainen sijoittaja ja kauppakumppani: viime vuonna tavarakaupan arvo oli 45 miljardia euroa<\/a>.<\/p>\n Yhteisty\u00f6 Ven\u00e4j\u00e4n kanssa on kuitenkin yh\u00e4 tiiviimp\u00e4\u00e4.<\/p>\n Kazakstan on historiallisesti korostanut Ven\u00e4j\u00e4n my\u00f6nteist\u00e4 roolia ja ajatus Ven\u00e4j\u00e4st\u00e4 imperialistisena suurvaltana on sille vieras. Maan kielipolitiikka tukee ven\u00e4j\u00e4n kielen vahvaa asemaa.<\/p>\n Kazakstanin suurl\u00e4hettil\u00e4s Azamat Abdraimov kertoo kauppasuhteista Ven\u00e4j\u00e4n kanssa.<\/p>\n Kazakstanin suurl\u00e4hettil\u00e4s Azamat Abdraimov<\/strong> vakuuttaa Ylen haastattelussa, ett\u00e4 maa ei toimi reittin\u00e4 pakotteiden kiert\u00e4miselle, vaan se \u201dkehitt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 kansainv\u00e4listen kumppanien kanssa yleisesti hyv\u00e4ksyttyjen kauppanormien mukaisesti\u201d.<\/p>\n \u2013 Olemme t\u00e4ss\u00e4 asiassa avoimia ja l\u00e4pin\u00e4kyvi\u00e4 l\u00e4ntisten kumppaneidemme kanssa. Meill\u00e4 on useita koordinointimekanismeja.<\/p>\n Katso videolta, miten suurl\u00e4hettil\u00e4s vastaa pakotekysymykseen:<\/strong><\/p>\n T\u00e4ydellinen valvonta on kuitenkin mahdotonta, sill\u00e4 Kazakstanin ja Ven\u00e4j\u00e4n v\u00e4lill\u00e4 on tulliliitto, mik\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 tavarat voivat ylitt\u00e4\u00e4 maiden noin 7\u00a0500 kilometrin rajan vapaasti.<\/p>\n It\u00e4rajan sulkeuduttua vienti Kazakstaniin hiipui<\/p>\n Suomalaisyritykset, jotka vet\u00e4ytyiv\u00e4t Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4yssodan alettua Ukrainassa, etsiv\u00e4t uusia markkina-alueita.<\/p>\n Keski-Aasian kauppaa edist\u00e4\u00e4 entinen suomalais-ven\u00e4l\u00e4inen kauppakamari, joka nyky\u00e4\u00e4n kantaa nime\u00e4 EastCham Finland. Kauppakamarin toimisto on siirretty Pietarista Kazakstanin Almatyyn.<\/p>\n Kazakstanin Suomen-suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n mukaan suomalaisdelegaation vierailun keskeinen tavoite on vahvistaa kauppa- ja investointiyhteisty\u00f6t\u00e4. H\u00e4n nostaa erityisesti esiin kaivos- ja metalliteollisuuden, mets\u00e4talouden, vesivarojen hallinnan, digitalisaation sek\u00e4 logistiikan ja kuljetusalan tulevaisuuden kasvualoina.<\/p>\n EastChamin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen<\/strong>, joka on mukana Stubbin yritysvaltuuskunnassa, mainitsee rakennusalan uutena suuntauksena.<\/p>\n H\u00e4n muistuttaa, ett\u00e4 EU:ta kiinnostavat Kazakstanissa kriittiset raaka-aineet, joita tarvitaan vihre\u00e4ss\u00e4 siirtym\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n Rekolaisen mukaan ennen vuotta 2022 monet suomalaiset yritykset hoitivat Keski-Aasian kauppansa Ven\u00e4j\u00e4n toimipisteens\u00e4 kautta.<\/p>\n \u2013 Nyt yritykset rakentavat uusia jakelukanavia Suomesta k\u00e4sin, h\u00e4n selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Vanha p\u00e4\u00e4kaupunki Almaty on Kazakstanin liike-el\u00e4m\u00e4n keskus. Nopeasti \u00f6ljy- ja kaasuteollisuuden ansiosta vaurastuneessa maassa elintasoerot ovat merkitt\u00e4vi\u00e4. <\/p>\n Suomen ja Kazakstanin v\u00e4linen kauppa on toistaiseksi ollut melko pient\u00e4, mutta se on silti laajempaa kuin Suomen kauppa muihin Keski-Aasian maihin.<\/p>\n It\u00e4rajan sulkeuduttua joulukuussa 2023 vienti Kazakstaniin hiipui takaisin hy\u00f6kk\u00e4yssotaa edelt\u00e4v\u00e4lle tasolle.<\/p>\n Tullin mukaan Vainikkalan kautta suuntautuva suora vienti it\u00e4\u00e4n on nyky\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4ist\u00e4. Rautatiet\u00e4 pitkin vied\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa kartonkia ja paperia, jotka kuljetetaan tavarajunissa Ven\u00e4j\u00e4n kautta muun muassa Kazakstaniin. Samoissa junissa tuodaan Suomeen ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 nikkeli\u00e4<\/a>.<\/p>\n Professori: Keski-Aasialla on aidosti t\u00e4rke\u00e4 merkitys turvallisuuden kannalta<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Professori Vladimir Gelman on erikoistunut entisten neuvostotasavaltojen autoritaaristen j\u00e4rjestelmien tutkimukseen. Kuva: Silja Viitala \/ Yle<\/p>\n Helsingin yliopiston professori, politiikan tutkija Vladimir<\/strong> Gelman<\/strong> pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hestymistapaa perusteltuna.<\/p>\n \u2013 Keski-Aasialla on aidosti t\u00e4rke\u00e4 merkitys turvallisuuden kannalta. Ei ole yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Suomen hallitus antaa alueelle paljon huomiota, Gelman toteaa Ylen puhelinhaastattelussa.<\/p>\n Keski-Aasiassa kohtaavat monien valtioiden, kuten Ven\u00e4j\u00e4n, Kiinan ja Iranin, geopoliittiset intressit. Professorin mukaan EU ei keskity alueeseen riitt\u00e4v\u00e4sti maantieteellisen et\u00e4isyyden ja muiden kriisien vuoksi.<\/p>\n Stubbin nelj\u00e4s vierailu Kazakstaniin<\/p>\n Autoritaarisen modernisaation maa<\/p>\n Kazakstanin suurl\u00e4hettil\u00e4s Abdraimov korostaa presidentti Kasym-\u017domart Tokajevin<\/strong> sitoutumista poliittisiin uudistuksiin ja ihmisoikeuksien puolustamiseen.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Ylen haastattelussa suurl\u00e4hettil\u00e4s Azamat Abdraimov tuo esiin Tokajevin aloitteita, kuten ydinvoimalan rakentamista koskevan kansan\u00e4\u00e4nestyksen sek\u00e4 suunnitelmat siirty\u00e4 yksikamariseen parlamenttiin. Kuva: Grigory Vorobyev \/ Yle<\/p>\n Vladimir Gelman arvioi kuitenkin, ettei Kazakstan ei ole muuttunut merkitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n \u2013 Kazakstanissa on samanlainen henkil\u00f6valtainen autoritaarinen hallintoj\u00e4rjestelm\u00e4 kuin muissakin Keski-Aasian maissa. Poliittisten instituutioiden n\u00e4k\u00f6kulmasta Tokajevin presidenttikaudella muutoksia on ollut v\u00e4h\u00e4n verrattuna h\u00e4nen edelt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 Nazarbajevin aikaan.<\/p>\n Nursultan Nazarbajev<\/strong> toimi presidenttin\u00e4 l\u00e4hes 30 vuoden ajan.<\/p>\n Nyky\u00e4\u00e4n Kazakstan tavoittelee niin sanottua autoritaarista modernisaatiota seuraamalla Kaakkois-Aasian maiden esimerkki\u00e4, joissa autoritaarinen hallinto ja taloudellinen menestys kulkevat k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4, h\u00e4n toteaa.<\/p>\n \u2013 Demokraattinen retoriikka parantaa julkista imagoa ja on edullista investointien ja liiketoimintaymp\u00e4rist\u00f6n kannalta.<\/p>\n Gelman toteaa, ett\u00e4 yrityksille taloudelliset prioriteetit ovat usein t\u00e4rke\u00e4mpi\u00e4 kuin demokraattiset arvot. Esimerkiksi h\u00e4n mainitsee Suomen kaupan Kiinan kanssa, jossa ihmisoikeustilanne on hyvin ongelmallinen.<\/p>\n \u2013 Yritykset eiv\u00e4t yleens\u00e4 ole kovin kiinnostuneita maiden sis\u00e4politiikasta. T\u00e4rkeint\u00e4 on, ett\u00e4 omistusoikeudet ovat taattuja ja yrityksi\u00e4 ei oteta haltuun, kuten tapahtui suomalaisyrityksille Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, Gelman huomauttaa.<\/p>\n Kazakstanin presidentti tekee seuraavan valtiovierailunsa Moskovaan parin viikon kuluttua. Suurl\u00e4hettil\u00e4\u00e4n mukaan presidentti Tokajevin vierailu Helsinkiin on suunnitteilla ensi vuodelle.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n merkityst\u00e4 Kazakstanille korostaa erityisesti se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kaksi entist\u00e4 neuvostotasavaltaa jakavat maailman pisimm\u00e4n yhten\u00e4isen maarajan, noin 7500 kilometri\u00e4. Kuva: EPA-EFE\/All Over Press<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Juttu tiivistettyn\u00e4 Tasavallan presidentti Alexander Stubb vierailee Kazakstanissa ja vahvistaa talousyhteisty\u00f6t\u00e4 suomalaisten yritysten kanssa. Vierailulla on ristiriitaisia merkityksi\u00e4,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":74232,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[3406,22,23,26,27,33,31,30,17,70,16034,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,56,16,7901,59,60,61],"class_list":{"0":"post-74231","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-alexander-stubb","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-kansainvalinen-politiikka","18":"tag-kazakstan","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-news","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-suomi","27":"tag-top-stories","28":"tag-topstories","29":"tag-ulkomaat","30":"tag-uutiset","31":"tag-vienti","32":"tag-world","33":"tag-world-news","34":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115450207549564731","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74231","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=74231"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74231\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/74232"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=74231"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=74231"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=74231"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Henkil\u00f6kuvassa](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-13972496762b69befd97.jpeg\")
<\/p>\n![\"Kartalla](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-1187946652f9f5bba2b4.jpeg\")
<\/p>\n![\"Almaty](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-118620265293b82eb1d0.jpeg\")
<\/p>\n![\"Aleksanteri-instituutin](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-9247206225d5ad421dc.jpeg\")
<\/p>\n\n
![\"Mies,](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-154377468fdfdc8bd0a6.jpeg\")
<\/p>\n![\"Rysslands](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-89976661d9625b7a34b.jpeg\")
<\/p>\n