{"id":74402,"date":"2025-10-28T09:35:10","date_gmt":"2025-10-28T09:35:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/74402\/"},"modified":"2025-10-28T09:35:10","modified_gmt":"2025-10-28T09:35:10","slug":"tutkijat-saivat-selville-miten-mayat-onnistuivat-ennustamaan-auringonpimennykset-niin-tarkasti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/74402\/","title":{"rendered":"Tutkijat saivat selville, miten mayat onnistuivat ennustamaan auringonpimennykset niin tarkasti"},"content":{"rendered":"

Tutkijat ovat selvitt\u00e4neet, miten mayat pystyiv\u00e4t ennustamaan auringonpimennyksi\u00e4 vuosisatojen ajan l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti. Mayat olivat yksi maailman kehittyneimmist\u00e4 muinaiskulttuureista. He ymm\u00e4rsiv\u00e4t muun muassa t\u00e4htitieteen ja matematiikan p\u00e4\u00e4lle. He osasivat muun muassa laatia tarkkoja kalentereita ja yksityiskohtaiset tiedot taivaankappaleiden liikkeist\u00e4.<\/p>\n

Science Advances -tiedelehdess\u00e4 julkaistu tutkimus<\/a> pureutuu Dresdenin koodeksiin, mayojen tunnetuimpaan t\u00e4htitieteelliseen k\u00e4sikirjoitukseen. Tutkimuksesta uutisoi Phys.org<\/a>.<\/p>\n

Erityisesti analysoitiin koodeksin pimennysten ennustamiseen k\u00e4ytetty\u00e4 taulukkoa, joka kattaa 405 kuukuukautta. Yksi kuukuukausi tarkoittaa 29,53:a vuorokautta.<\/p>\n

Aiemmat tutkimukset eiv\u00e4t ole kyenneet selitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sen rakennetta tai sit\u00e4, miten taulukko pysyi ajantasaisena vuosisatojen ajan. Nyt n\u00e4m\u00e4 aukot on paikattu.<\/p>\n

Tutkimus kumoaa pitk\u00e4\u00e4n vallinneen k\u00e4sityksen, jonka mukaan taulukko olisi laadittu yksinomaan pimennysten ennustamiseen. Kyseess\u00e4 olikin alun perin kuukalenteri, joka sovitettiin yhteen mayojen 260-p\u00e4iv\u00e4isen astrologisen kalenterin kanssa.<\/p>\n

Mallinnusten ja tilastollisen analyysin perusteella tutkijat osoittivat, ett\u00e4 405 kuukuukauden eli 11 960 p\u00e4iv\u00e4n sykli vastaa tarkasti t\u00e4t\u00e4 260 p\u00e4iv\u00e4n kalenteria (46 \u00d7 260 = 11 960), paljon tarkemmin kuin auringon- tai kuunpimennysten kiertoja.<\/p>\n

\"\"Dresdenin koodeksin pimennystaulukko.<\/p>\n

Science Advances (2025).<\/p>\n

\u201dMaya-kalenterin asiantuntijat ennustivat auringonpimennyksi\u00e4 korreloimalla niiden esiintym\u00e4t 260-p\u00e4iv\u00e4isen ennustuskalenterinsa p\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4riin\u201d, tutkijat\u00a0kirjoittavat artikkelissaan. \u201d405 kuukauden pimennystaulukko oli per\u00e4isin kuukalenterista, jossa 260 p\u00e4iv\u00e4n ennustuskalenteri vastasi kuun vaiheita\u201d, kertoo tutkimuksen p\u00e4\u00e4kirjoittaja, t\u00e4htitieteilij\u00e4 Paul Arnold<\/strong>. Toisin sanoen mayojen malli auringonpimennysten ennustamiseen perustui suoraan heid\u00e4n tapaan seurata kuuta ja sovittaa kalenterinsa toisiinsa.<\/p>\n

Tutkijat onnistuivat my\u00f6s ratkaisemaan, miten mayat pystyiv\u00e4t pit\u00e4m\u00e4\u00e4n ennusteensa tarkkoina 700 vuoden ajan. Aiemmin ajateltiin, ett\u00e4 kun yksi taulukko tuli p\u00e4\u00e4t\u00f6kseens\u00e4, laadittiin uusi. Uuden tutkimuksen mukaan mayat kuitenkin k\u00e4yttiv\u00e4t p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4 taulukoita: he asettivat seuraavan taulukon alkamaan t\u00e4sm\u00e4llisesti 223 tai 358 kuukuukautta ennen edellisen p\u00e4\u00e4ttymist\u00e4. N\u00e4in he pystyiv\u00e4t korjaamaan ajan mittaan kertyv\u00e4t pienet t\u00e4htitieteelliset virheet.<\/p>\n

Laskennallisten mallien avulla tutkimusryhm\u00e4 vertasi taulukon ennusteita todellisiin auringonpimennyksiin, jotka olivat n\u00e4kyviss\u00e4 mayojen alueella vuosien 350\u20131150 jaa. v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 tavalla p\u00e4ivitetty j\u00e4rjestelm\u00e4 mahdollisti sen, ett\u00e4 taulukko pystyi ennustamaan kaikki havaittavat auringonpimennykset yli 700 vuoden ajan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Tutkijat ovat selvitt\u00e4neet, miten mayat pystyiv\u00e4t ennustamaan auringonpimennyksi\u00e4 vuosisatojen ajan l\u00e4hes t\u00e4ydellisesti. Mayat olivat yksi maailman kehittyneimmist\u00e4 muinaiskulttuureista.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":74403,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[16056,1825,33,31,30,13296,2056,16057,118,32,119],"class_list":{"0":"post-74402","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-amerikan-intiaanit","9":"tag-aurinko","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-ihmisen-historia","14":"tag-kuu","15":"tag-mayat","16":"tag-science","17":"tag-suomi","18":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115451115931754245","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74402","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=74402"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74402\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/74403"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=74402"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=74402"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=74402"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}