{"id":74446,"date":"2025-10-28T10:30:12","date_gmt":"2025-10-28T10:30:12","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/74446\/"},"modified":"2025-10-28T10:30:12","modified_gmt":"2025-10-28T10:30:12","slug":"eu-maksut-romahtivat-nain-paljon-suomi-nyt-pulitti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/74446\/","title":{"rendered":"EU-maksut romahtivat \u2013 N\u00e4in paljon Suomi nyt pulitti"},"content":{"rendered":"<p>VM: Asukasta kohden laskettuna nettomaksu oli 55 euroa.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" class=\"image image-show image-preview\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/c6003506a50ddf2ad0de618889b5ae74cf12d8fbf91e0320e1793788692da578.jpg\" alt=\"\"\/><img decoding=\"async\" class=\"image image-show\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/1761647412_601_c6003506a50ddf2ad0de618889b5ae74cf12d8fbf91e0320e1793788692da578.jpg\" alt=\"\"\/><\/p>\n<p>Kuvituskuva. EU:n lippu. Talousel\u00e4m\u00e4 <\/p>\n<p class=\"paragraph\">Suomen nettomaksu Euroopan unionille oli viime vuonna 309 miljoonaa euroa, valtiovarainministeri\u00f6 (VM) kertoi tiistaiaamuna. Nettomaksu pieneni selv\u00e4sti vuodesta 2023, jolloin se oli 840 miljoonaa euroa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">VM:n mukaan nettomaksu kuvaa karkeasti j\u00e4senvaltion EU:lta saamien tulojen ja EU:lle tilitettyjen maksujen erotusta, koska luvut eiv\u00e4t kerro kaikista EU-j\u00e4senyyden hy\u00f6dyist\u00e4, kuten avoimista sis\u00e4markkinoista ja vapaasta liikkuvuudesta.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Asukasta kohden laskettuna Suomen nettomaksu laski 150 eurosta 55 euroon. Bruttokansantuloon suhteutettuna nettomaksu laski toissa vuoden 0,30 prosentin tasolta 0,11 prosentin tasolle.<\/p>\n<p>Maksut pieneniv\u00e4t<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Suomen maksut kansallisesta budjetista EU:lle pieneniv\u00e4t 173 miljoonaa euroa 2\u202f023 miljoonaan euroon. Suomen suhteellinen maksuosuus EU-budjettiin oli 1,67 prosenttia (2\u202f195 miljoonaa euroa ja 1,72 prosenttia toissa vuonna).<\/p>\n<p class=\"paragraph\">T\u00e4st\u00e4 arvonlis\u00e4perusteisen maksun osuus oli 372 miljoonaa euroa, bruttokansantuloon perustuvan maksun osuus 1\u202f442 miljoonaa euroa ja kierr\u00e4tt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n muovipakkausj\u00e4tteen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n perustuvan maksun osuus 90 miljoonaa euroa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Lis\u00e4ksi Suomi maksoi 142 miljoonaa euroa siksi, ett\u00e4 joillekin j\u00e4senvaltioille on my\u00f6nnetty maksukorjauksia.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Viime vuonna Suomi ker\u00e4si 184 miljoonaa euroa tulleja, joista 138 miljoonaa euroa tilitettiin suoraan unionille ja 46 miljoonaa euroa j\u00e4i valtion budjettiin kantopalkkiotuloina.<\/p>\n<p>Tulot kasvoivat<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Komission mukaan Suomen tulot EU:lta kasvoivat viime vuonna 114 miljoonaa euroa 1 631 miljoonaan euroon.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi Suomi sai tuloja EU:n elpymisv\u00e4lineest\u00e4 yhteens\u00e4 530 miljoonaa euroa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">VM:n tiedotteessa ei mainita, ett\u00e4 Suomen maksuosuus elpymisv\u00e4lineen avustusmuotoisesta tuesta on noin 7,2 miljardia euroa (t\u00e4m\u00e4 osuus lis\u00e4ttyn\u00e4 koroilla tulee maksettavaksi vuosina 2028\u20132058), mutta Suomi saa elpymisv\u00e4lineest\u00e4 avustuksia yhteens\u00e4 vain enint\u00e4\u00e4n 2,6 miljardia euroa.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">EU:n j\u00e4senvaltioihin palautuneesta rahoituksesta Suomi sai 1,33 prosenttia (1,06 prosenttia 2023).<\/p>\n<p class=\"paragraph\">VM:n mukaan Suomen saamat tulot EU:n budjetista muodostuivat p\u00e4\u00e4osin seuraavista erist\u00e4: 1) maatalouden suorista tuista ja kehitt\u00e4misest\u00e4 (797 miljoonaa euroa eli 49 prosenttia Suomen saamista tuloista), 2) EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horisontti Eurooppa) rahoituksesta (280 miljoonaa euroa eli 17 prosenttia), 3) liikenne-, energia- ja tietoliikenneverkkojen kehitt\u00e4misv\u00e4lineest\u00e4 (83 miljoonaa euroa eli 5 prosenttia) sek\u00e4 4) koulutuksen, nuorisoalan ja urheilun ohjelmasta (69 miljoonaa euroa eli 4 prosenttia).<\/p>\n<p class=\"paragraph\">VM:n mukaan eri vuosien nettomaksuissa on eroja muun muassa siksi, ett\u00e4 luvuissa n\u00e4kyv\u00e4t edellisen rahoituskehyskauden ohjelmien p\u00e4\u00e4ttyminen ja nykykauden ohjelmien k\u00e4ynnistymisen viiv\u00e4stykset. Viime vuosi oli unionin seitsenvuotisen rahoituskehyskauden (2021\u20132027) nelj\u00e4s.<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Lis\u00e4ksi nettomaksujen tasoon vaikuttavat EU:n budjetin tason muutokset eri vuosien v\u00e4lill\u00e4 ja EU:n tulot muista rahoitusl\u00e4hteist\u00e4 kuin kansallisista j\u00e4senmaksuista. N\u00e4iden tulojen m\u00e4\u00e4r\u00e4 saattaa vaihdella vuosittain huomattavasti.<\/p>\n<p>Saksa suurin nettomaksaja, Latvia suurin nettosaaja<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Suurimmat nettomaksajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Saksa (0,29 prosenttia), It\u00e4valta (0,18 prosenttia) ja Irlanti (0,17 prosenttia).<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Asukasm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n suhteutettuna j\u00e4rjestys oli: Saksa (155 euroa asukasta kohden), Irlanti (130 euroa) ja Ruotsi (94 euroa).<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Suurimmat nettosaajat suhteessa bruttokansantuloon olivat viime vuonna Latvia (2,60 prosenttia), Liettua (1,65 prosenttia) ja Viro (1,59 prosenttia).<\/p>\n<p class=\"paragraph\">Asukasta kohden laskettuna j\u00e4rjestys oli seuraava: Luxemburg (560 euroa asukasta kohden), Latvia (547 euroa) ja Viro (444 euroa).<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"VM: Asukasta kohden laskettuna nettomaksu oli 55 euroa. Kuvituskuva. EU:n lippu. Talousel\u00e4m\u00e4 Suomen nettomaksu Euroopan unionille oli viime&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":74447,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,70,5679,2260,24,25,28,29,2619,15,18,21,637,32,19,20,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-74446","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-kansainvalinen-politiikka","18":"tag-kansainvaliset-organisaatiot-ja-sopimukset","19":"tag-kansainvalisyys","20":"tag-latest-news","21":"tag-latestnews","22":"tag-main-news","23":"tag-mainnews","24":"tag-makrotalous-ja-talouspolitiikka","25":"tag-news","26":"tag-otsikot","27":"tag-paauutiset","28":"tag-politiikka","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-ulkomaat","33":"tag-uutiset","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115451332314492560","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74446","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=74446"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74446\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/74447"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=74446"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=74446"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=74446"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}