Suomalaisista korkeakouluista valmistuneiden ulkomaalaisten ty\u00f6llistyminen Suomeen on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Opetushallituksen mukaan vuonna 2023 jo yli puolet Suomessa tutkinnon suorittaneista ulkomaan kansalaisista oli t\u00f6iss\u00e4 Suomessa kolme vuotta valmistumisen j\u00e4lkeen. Ulkomaalaiset sijoittuvat kuitenkin suomalaisia harvemmin asiantuntijateht\u00e4viin.<\/p>\n
Ulkomaalaisten ja suomalaisten tutkinnon j\u00e4lkeinen ty\u00f6llistyminen on kehittynyt eri tavoin viime vuosina. Ulkomaalaisten Suomeen ty\u00f6llistymisaste oli vuonna 2018 42 prosenttia, kun vuonna 2023 ty\u00f6llistyneit\u00e4 oli 53 prosenttia. Suomalaisten ty\u00f6llistymisaste vuosina 2018\u20132023 pysyi melko tasaisesti 87\u201388 prosentin tuntumassa, lukuun ottamatta pient\u00e4 notkahdusta vuonna 2020 (85 prosenttia).<\/p>\n
Yleinen ty\u00f6llisyystilanne vaikuttaa ulkomaalaisten ty\u00f6llistymiseen, mutta taustalla on muitakin tekij\u00f6it\u00e4.<\/p>\n
\u2013 Korkeakouluissa on panostettu ulkomaalaisten opiskelijoiden ty\u00f6llistymiseen ja sit\u00e4 tukeviin palveluihin. Ulkomaalaisten tutkinnonsuorittajien ty\u00f6llistyminen on my\u00f6s viime aikoina ollut paljon esill\u00e4, toteaa tiedotteessa erityisasiantuntija Irma Garam<\/strong> Opetushallituksen ennakointi ja analyysi -yksik\u00f6st\u00e4.<\/p>\n \u2013 Korkeakouluopintojen aikana saatujen kontaktien ja ty\u00f6llistymist\u00e4 tukevien verkostojen merkitys ty\u00f6llistymiselle korostuu usein julkisessa keskustelussa. Korkeakoulujen kokemusten mukaan ulkomaalaisilla opiskelijoilla on suomalaisia enemm\u00e4n haasteita saada paikkoja opintoihin sis\u00e4ltyv\u00e4\u00e4n ty\u00f6harjoitteluun, kertoo opetusneuvos, yksik\u00f6n p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 Maija Airas<\/strong> Opetushallituksen kansainv\u00e4lisen korkeakouluyhteisty\u00f6n yksik\u00f6st\u00e4.<\/p>\n \u2013 Tuoreen vertailutiedon perusteella ulkomaalaiset opiskelijat my\u00f6s ty\u00f6skentelev\u00e4t opintojen ohella suomalaisia opiskelijoita v\u00e4hemm\u00e4n. N\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t voivat osin selitt\u00e4\u00e4 eroja valmistumisen j\u00e4lkeisess\u00e4 ty\u00f6llistymisess\u00e4, Airas jatkaa.<\/p>\n Ulkomaalaiset ty\u00f6llistyv\u00e4t suomalaisia heikommin asiantuntijateht\u00e4viin<\/p>\n Vaikka aiempaa useampi ulkomaalainen tutkinnonsuorittaja ty\u00f6llistyy Suomeen, ty\u00f6llistymisen laatu ei ole juuri parantunut. Vuonna 2023 Suomeen ty\u00f6llistyneist\u00e4 ulkomaalaisista 63 prosenttia ty\u00f6skenteli asiantuntijateht\u00e4viss\u00e4, kun suomalaisilla luku oli 77 prosenttia. Asiantuntijoiden osuus kasvaa tutkinnon tason my\u00f6t\u00e4: tohtorintutkinnon suorittaneista ulkomaan kansalaisista 83 prosenttia ja maisterin tutkinnon suorittaneista 74 prosenttia sijoittuu asiantuntijateht\u00e4viin.<\/p>\n Ulkomaalaisia on suomalaisia enemm\u00e4n muun muassa siivousty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4 ja ravintola-alan avustavissa teht\u00e4viss\u00e4 (vuonna 2020 yhdeks\u00e4n prosenttia ja vuonna 2023 kuusi prosenttia ulkomaan kansalaisista, suomalaisista yksi prosentti molempina vuosina).<\/p>\n Vuonna 2023 ulkomaalaisista 14 prosenttia ja suomalaisista kahdeksan prosenttia sijoittui Tilastokeskuksen luokittelussa kategoriaan \u201dtuntematon\u201d. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 henkil\u00f6iden ty\u00f6llisyystilanteesta ei ole tietoa tai ty\u00f6teht\u00e4v\u00e4t eiv\u00e4t ole sijoitettavissa olemassa oleviin luokituksiin.<\/p>\n Euroopan unionin (EU) ja Euroopan talousalueen (ETA) maiden kansalaiset l\u00e4htev\u00e4t muita ulkomaan kansalaisia useammin pois Suomesta valmistuttuaan. Suomeen j\u00e4\u00e4v\u00e4t EU- ja ETA-maiden kansalaiset kuitenkin ty\u00f6llistyv\u00e4t muita kansalaisuuksia useammin asiantuntijateht\u00e4viin.<\/p>\n Riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 korkeakoulussa tutkinto on suoritettu, ulkomaalaiset opiskelijat siirtyv\u00e4t valmistuttuaan Uudellemaalle: Suomeen ty\u00f6llistyneist\u00e4, vuonna 2020 valmistuneista ulkomaalaisista 67 prosenttia ty\u00f6skenteli Uudellamaalla kolme vuotta valmistumisen j\u00e4lkeen. Vain 38 prosenttia heist\u00e4 suoritti tutkintonsa Uudellamaalla.<\/p>\n Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen aineistoon, jossa yhdistet\u00e4\u00e4n tilastoja korkeakoulututkinnon suorittaneista ja ty\u00f6llisyystilanteesta. Aineisto tarkastelee Suomessa korkeakoulututkinnon suorittaneiden ulkomaan kansalaisten tilannetta kolme vuotta valmistumisen j\u00e4lkeen. Tuorein aineisto on vuodelta 2023. Aineistossa ulkomaalainen opiskelija viittaa henkil\u00f6ihin, jolla ei ole Suomen kansalaisuutta. Ryhm\u00e4 voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 my\u00f6s Suomessa jo pidemp\u00e4\u00e4n asuneita ulkomaan kansalaisia.<\/p>\n Suomi p\u00e4rj\u00e4\u00e4 kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa kohtalaisen hyvin<\/p>\n Kansainv\u00e4lisen opiskelijarekrytoinnin asiantuntijaorganisaatio Studyportalsin Opetushallitukselle tuottama raportti t\u00e4ydent\u00e4\u00e4 ulkomaalaisten opiskelijoiden ty\u00f6llistymist\u00e4 koskevaa tilastotietoa. Raportti rakentaa kuvaa Suomen houkuttelevuudesta opiskelun j\u00e4lkeisen\u00e4 ty\u00f6skentelymaana kansainv\u00e4lisess\u00e4 vertailussa. Aineistona ovat noin 1 700 opiskelijan tiedot, jotka on saatu Studyportalsin tietokannasta ja sosiaalisesta mediasta.<\/p>\n Raportissa vertaillaan kansainv\u00e4listen tutkinto-opiskelijoiden sijoittumista Suomen ty\u00f6markkinoille vuosi valmistumisen j\u00e4lkeen. Aineiston mukaan ulkomaalaisista tutkinto-opiskelijoista noin puolet j\u00e4\u00e4 Suomeen, ja heist\u00e4 l\u00e4hes kaikki ovat t\u00f6iss\u00e4 vuosi valmistumisen j\u00e4lkeen.<\/p>\n Studyportalsin mukaan parhaiten ty\u00f6llist\u00e4v\u00e4t alat ovat koulutus, teollinen tuotanto ja IT-ala.\u00a0 Koulutussektorin ty\u00f6llist\u00e4vyys voi selitty\u00e4 valmistuneiden opiskelijoiden hakeutumisena jatko-opiskelijoiksi. Teollisen tuotannon sek\u00e4 ohjelmistoalan teht\u00e4v\u00e4t tukevat tilastotietoja siit\u00e4, ett\u00e4 tekniikan ja tietojenk\u00e4sittelyn aloilla opiskelevat henkil\u00f6t ovat todenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 ty\u00f6llistyji\u00e4.<\/p>\n \u2013 Toisin sanoen tekniikan ja tietojenk\u00e4sittelyn aloille ty\u00f6llistyt\u00e4\u00e4n hyvin. Se on hyv\u00e4 asia, sill\u00e4 n\u00e4ille aloille opiskelee enemmist\u00f6 vieraskielisist\u00e4 tutkinto-opiskelijoista, kertoo Harri L\u00e4hdekorpi<\/strong>, kansainv\u00e4lisen markkinoinnin asiantuntija Opetushallituksen kansainv\u00e4listymispalveluista.<\/p>\n Poimintoja videosis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4mme<\/p>\n Eri kansalaisuuksista yleisimmin Suomeen valmistumisen j\u00e4lkeen j\u00e4\u00e4v\u00e4t intialaiset. Eurooppalaista liikkuvuutta kuvaavat hyvin esimerkiksi Saksasta ja Espanjasta tulleet opiskelijat, jotka eiv\u00e4t j\u00e4\u00e4 Suomeen valmistumisensa j\u00e4lkeen: EU-alueella p\u00e4\u00e4oma, tavarat, palvelut ja henkil\u00f6t liikkuvat vapaasti. Kansainv\u00e4liset osaajat l\u00e4htev\u00e4t erityisesti Saksaan ja Yhdysvaltoihin, jonne suuntaavat muutkin korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneet kuin Yhdysvalloista alun perin tulleet.<\/p>\n Suomi sijoittuu yli sadan maan vertailussa keskiarvon tuntumaan. Ulkomaalaisia opiskelijoita j\u00e4\u00e4 Suomeen enemm\u00e4n kuin esimerkiksi Ruotsiin.<\/p>\n Ulkomaalaisten opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 kasvaa suomalaisissa korkeakouluissa<\/p>\n Vuonna 2024 tutkintoon johtavat opinnot aloitti noin 13 000 uutta ulkomaalaista opiskelijaa. Vuonna 2024 suomalaisista korkeakouluista valmistui noin 6 500 ulkomaan kansalaista, jotka ovat suorittaneet koko tutkintonsa Suomessa.<\/p>\n Viidess\u00e4 vuodessa uusien opiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on yli kaksinkertaistunut. Ulkomaalaisten korkeakouluopiskelijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut eniten ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa. EU- ja ETA-alueiden ulkopuolisten maiden kansalaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 opiskelijoissa on kasvanut selv\u00e4sti.<\/p>\n \u2013\u00a0 Kansainv\u00e4liset osaajat ovat elint\u00e4rkeit\u00e4 Suomen kaltaiselle maalle, jossa panostetaan innovaatioihin ja vientiteollisuuden merkitys taloudelle on suuri. Monimuotoinen kansainv\u00e4linen opiskelijakunta ja henkil\u00f6st\u00f6 luovat pohjan korkeatasoiselle tutkimukselle ja korkeakoulutukselle Suomessa. Koulutusperusteisella maahanmuutolla voidaan tukea osaajien saatavuutta sek\u00e4 Suomen kasvua, kansainv\u00e4listymist\u00e4 ja innovaatiotoimintaa, toteaa Opetushallituksen kansainv\u00e4listyminen-p\u00e4\u00e4toiminnon johtaja Minna Koutaniemi<\/strong>.<\/p>\n Opetushallitus kokoaa s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisesti ulkomaalaisia tutkinto-opiskelijoita ja korkeakoulututkinnon Suomessa jo suorittaneita koskevia tilastoja.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomalaisista korkeakouluista valmistuneiden ulkomaalaisten ty\u00f6llistyminen Suomeen on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Opetushallituksen mukaan vuonna 2023 jo yli puolet…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":74568,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,1135,96,24,25,3244,28,29,15,97,18,21,32,19,20,16097,16],"class_list":{"0":"post-74567","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-korkeakoulut","17":"tag-koulutus","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-maahanmuutto","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-news","24":"tag-opiskelijat","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-suomi","28":"tag-top-stories","29":"tag-topstories","30":"tag-tyoperainen-maahanmuutto","31":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115451949573549680","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74567","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=74567"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/74567\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/74568"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=74567"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=74567"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=74567"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}