{"id":75341,"date":"2025-10-29T09:59:27","date_gmt":"2025-10-29T09:59:27","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/75341\/"},"modified":"2025-10-29T09:59:27","modified_gmt":"2025-10-29T09:59:27","slug":"muhoksella-on-erikoinen-paikka-joka-on-taynna-luonnon-muovaamia-makkaroita-asiantuntija-on-uomien-keskella-tapinoissaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/75341\/","title":{"rendered":"Muhoksella on erikoinen paikka, joka on t\u00e4ynn\u00e4 luonnon muovaamia makkaroita \u2013 Asiantuntija on uomien keskell\u00e4 t\u00e4pin\u00f6iss\u00e4\u00e4n"},"content":{"rendered":"

\n Muhosjoki virtailee hissun kissun. Veden liike on verkkainen, l\u00e4hes seisahtunut.\n <\/p>\n

\n Ja silti vesi tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n koko ajan: k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 hiekanjyv\u00e4 kerrallaan uomaa uuteen asentoon, muuttaa sen paikkaa.\n <\/p>\n

\n Kun t\u00e4m\u00e4 jatkuu tarpeeksi kauan, voi vanhasta joenuomasta joutua p\u00e4tk\u00e4 erilleen. Syntyy hauska makkaranmuotoinen lampi tai j\u00e4rvi. Juolua, nime\u00e4\u00e4 v\u00e4it\u00f6skirjatutkija Henriikka Salminen Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksik\u00f6st\u00e4.\n <\/p>\n

\"Vanhat<\/p>\n

\n Vanhat veden kulkureitit n\u00e4kyv\u00e4t Muhosjoen maastossa.\n <\/p>\n

\n Kuva: Mikko Halvari\n <\/p>\n

\"\"\/<\/p>\n

\n Retkip\u00e4iv\u00e4 on v\u00e4it\u00f6skirjaansa viimeistelev\u00e4lle Salmiselle piristys paikallisen tason geodiversiteetin ja hydrologian pohdintoihin.\n <\/p>\n

\n Retkipaikka puolestaan on rauhallisen kuljeksijan unelma: ei merkittyj\u00e4 reittej\u00e4, ei mit\u00e4\u00e4n rakenteita, ei muita ihmisi\u00e4. Sopii haahuilla omia polkujaan.\n <\/p>\n

\n Haahuilun ja syrj\u00e4isten lampien lumoissa ovat my\u00f6s Jukka Mikkonen ja Harri Hakala, jotka ovat tehneet kirjan Mets\u00e4lampi (2023).\n <\/p>\n

”Er\u00e4maisuuden tuntua tavoittelevalle lampi on oiva valinta, ja suolampi paras. Ne eiv\u00e4t joukkoja kiinnosta, vesijetit ja muskeliveneet p\u00f6rr\u00e4\u00e4v\u00e4t muualla.”<\/p>\n

\n Jukka Mikkonen\n <\/p>\n

\n Mets\u00e4lampi-kirjan kirjoittaja\n <\/p>\n

\n Ensimm\u00e4inen eteemme tuleva makkaranmuotoinen alue on jo kuivaa maata. Se on vanhempi kuin lammet, joissa on viel\u00e4 vett\u00e4, Salminen sanoo.\n <\/p>\n

\n Toisessa kohdassa on rinnakkain kaksi mutkaa. Niist\u00e4 ylemp\u00e4n\u00e4 oleva on vanhempi kuin alempana oleva.\n <\/p>\n

\n Jotain makkaran menneisyydest\u00e4 voi p\u00e4\u00e4tell\u00e4 siit\u00e4kin, mit\u00e4 puuta pohjalla kasvaa \u2013 ja mit\u00e4 muuta siell\u00e4 kasvaa. Pohjan aluskasvillisuus voi koostua kosteudessa viihtyvist\u00e4 mustikasta, sammalista ja hein\u00e4st\u00e4, kun ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 vallalla ovat kuivan maan kasvit, kuten puolukka ja j\u00e4k\u00e4l\u00e4t.\n <\/p>\n

\"Kulkeminen<\/p>\n

\n Kulkeminen on nousua ja laskua, v\u00e4lill\u00e4 uoman pohjalla ja v\u00e4lill\u00e4 niiden v\u00e4lisen t\u00f6rm\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4.\n <\/p>\n

\n Kuva: Mikko Halvari\n <\/p>\n

\"Henriikka<\/p>\n

\n Henriikka Salminen tarkastelee ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvavia j\u00e4k\u00e4li\u00e4.\n <\/p>\n

\n Kuva: Mikko Halvari\n <\/p>\n

\"Kuopan<\/p>\n

\n Kuopan kostean pohjan ovat vallanneet sammalet ja hein\u00e4t.\n <\/p>\n

\n Kuva: Mikko Halvari\n <\/p>\n

\n Geodiversiteetti tarkoittaa elottoman luonnon monimuotoisuutta siin\u00e4 miss\u00e4 biodiversiteetti elollisen luonnon monimuotoisuutta. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 ilmaston kanssa muodostavat koko luonnon monimuotoisuuden.\n <\/p>\n

\n Tarkemmin geodiversiteetti meinaa kallioper\u00e4n, maaper\u00e4n, maanpinnan muotojen, hydrologian sek\u00e4 n\u00e4ihin liittyvien prosessien moninaisuutta. Sit\u00e4 kaikkea, joka on piilossa kasvillisuuden alla ja sit\u00e4, joka mahdollistaa osaltaan my\u00f6s biologisen monimuotoisuuden.\n <\/p>\n

\n Hydrologia eli vesitiede taas tutkii veden esiintymist\u00e4, ominaisuuksia ja kiertokulkua maapallolla, veteen liittyvi\u00e4 ilmi\u00f6it\u00e4 ja veden vuorovaikutuksia muun ymp\u00e4rist\u00f6n kanssa.\n <\/p>\n

\n T\u00e4m\u00e4 kaikki voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 on kyse esimerkiksi mahtavista, kiehtovista ja erikoisista luontopaikoista, kuten n\u00e4ist\u00e4 makkaranmallisista pikkulammista. Tai harjuista, supista ja dyyneist\u00e4.\n <\/p>\n

\n Salmisen mielest\u00e4 geodiversiteetti\u00e4 ei osata arvostaa tarpeeksi. Ehk\u00e4.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fItseh\u00e4n olen siit\u00e4 tosi t\u00e4pin\u00f6iss\u00e4ni, mutta kaikki eiv\u00e4t ole.\n <\/p>\n

\n Monesti maisema on kuitenkin se, mihin ihminen kiinnitt\u00e4\u00e4 ensimm\u00e4iseksi huomionsa luontoon menness\u00e4\u00e4n. Eli geodiversiteettiin!\n <\/p>\n

\"Geodiversiteetti<\/p>\n

\n Geodiversiteetti tarkoittaa elottoman luonnon monimuotoisuutta ja biodiversiteetti elollisen luonnon monimuotoisuutta. Yhdess\u00e4 n\u00e4m\u00e4 sek\u00e4 ilmasto muodostavat koko luonnon monimuotoisuuden.\n <\/p>\n

\n Kuva: Mikko Halvari\n <\/p>\n

\"Henriikka<\/p>\n

\n Henriikka Salminen on innostunut geodiversiteetist\u00e4. Ja niin on moni muukin hienoja maisemia ihasteleva, vaikkei usein tunnistakaan taustalla olevia prosesseja ja k\u00e4sitteit\u00e4.\n <\/p>\n

\n Kuva: Mikko Halvari\n <\/p>\n

\n Joen virtaamaan vaikuttavat painovoima ja kitka. Painovoiman vuoksi vesi valuu aina alam\u00e4keen, ja kun vett\u00e4 on paljon, syntyy puro, joki tai muu virta.\n <\/p>\n

\n Jossain kohdassa virtaus voi kitkan takia hiipua, jolloin yksitt\u00e4iset partikkelit, kuten hiekanjyv\u00e4t, alkavat kasautua. Syntyy matalampia kohtia eli s\u00e4rkki\u00e4, ja joen virtaus muuttuu.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fVesi etsii aina helpoimman reitin, Salminen t\u00e4hdent\u00e4\u00e4.\n <\/p>\n

\n T\u00e4\u00e4ll\u00e4, Muhoksen muodostuman alueella ja Rokuan harjun kyljess\u00e4, maaper\u00e4 on hiekkapitoinen. Hiekka l\u00e4htee virran mukaan helposti.\n <\/p>\n

\n Korkeuserot ovat n\u00e4ill\u00e4 seuduin maltillisia, joten vedet virtaavat verkalleen. Vuolas virta irrottaisi materiaalia enemm\u00e4n, hidas ja tasainen kasaa sit\u00e4.\n <\/p>\n

\n Suorassa virrassa vesi etenee tasaisesti, mutkittelevassa eli meanderoivassa v\u00e4h\u00e4n niin ja n\u00e4in: mutkan ulkolaidalla vesi virtaa nopeammin kuin sis\u00e4laidalla. Siksi hiekkaa irtoaa ulkolaidalta ja kasautuu sis\u00e4kurviin s\u00e4rk\u00e4ksi.\n <\/p>\n

\n Joen mutka siirtyy ulommas ja ulommas, kunnes se yhdistyy seuraavaan mutkaan. N\u00e4in uoma on l\u00f6yt\u00e4nyt uuden reittins\u00e4.\n <\/p>\n

\n Muhosjoen tapaisessa maltillisessa virrassa hiekkaa alkaa t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen ker\u00e4yty\u00e4 vanhan uoman suun s\u00e4rkkiin niin paljon, ett\u00e4 vesi j\u00e4\u00e4 loukkuun entiseen uomaansa. Yhteys jokeen katkeaa ja kas, on syntynyt juolua.\n <\/p>\n

\n On j\u00e4nnitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, miten samat prosessit jatkuvat edelleen. Maisema muuttuu hienovaraisesti koko ajan.\n <\/p>\n

\"Joenmutkan<\/p>\n

\n Joenmutkan ulkolaidalla vesi virtaa nopeammin kuin sis\u00e4laidalla. Siksi hiekkaa irtoaa ulkolaidalta ja kasautuu sis\u00e4kurviin.\n <\/p>\n

\n Kuva: Mikko Halvari\n <\/p>\n

\"\"\/<\/p>\n

\n Henriikka Salminen kannustaa ottamaan kartan joskus k\u00e4teen tutullakin alueella, sill\u00e4 n\u00e4in retkist\u00e4 saa irti kaikenlaista uutta. Maanpinnalla kulkiessa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 hoksaa kaikkea, mit\u00e4 maastossa oikeasti on.\n <\/p>\n

\n Ja totta: makkaralampi tai niiden kirjoma kokonainen alue hahmottuu paperilta tai ruudulta ihan eri tavalla.\n <\/p>\n

\n Esimerkiksi Muhosjoen Murtokosken l\u00e4hell\u00e4 on luonnonsuojelualue, jossa on n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 syntym\u00e4ss\u00e4 oleva uusia juoluoita.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fTuosta vesi saattaa jo nyt korkean veden aikana huljahtaa, Salminen paikantaa syntym\u00e4ss\u00e4 olevan uuden joenuoman paikan.\n <\/p>\n

\"Kartassa<\/p>\n

\n Kartassa koski-tekstin alla on syntym\u00e4ss\u00e4 uusi makkaranmuotoinen lampi, kun U-kirjaimen muotoisen osan yl\u00e4reunat yhdistyv\u00e4t ja alaosa erkaantuu jokiuomasta.\n <\/p>\n

\n Kuva: Kuvakaappaus\n <\/p>\n

\n Kuljeskelu jatkuu uomasta toiseen, yl\u00f6s ja alas. V\u00e4lill\u00e4 polku kulkee pohjaa pitkin, v\u00e4lill\u00e4 eroosiot\u00f6rm\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4. Sen vasemmalla puolella kasvaa m\u00e4nnynhonkkeleita, oikealla kuusia.\n <\/p>\n

\n Jokivesi on joskus ylt\u00e4nyt kunkin hiekkat\u00f6rm\u00e4n yl\u00e4reunan korkeudelle asti.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fJa t\u00e4nnekin, Salminen n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 k\u00e4dell\u00e4\u00e4n tasoa p\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4ll\u00e4.\n <\/p>\n

”Silti lammet vet\u00e4v\u00e4t puoleensa niit\u00e4, joille on annettu silm\u00e4t katsoa pimeyteen ja korvat kuunnella hiljaisuutta.”<\/p>\n

\n Jukka Mikkonen\n <\/p>\n

\n Mets\u00e4lampi-kirjan kirjoittaja\n <\/p>\n

\n Entisen joenuoman pohjalla ilma tuntuu kylmemm\u00e4lt\u00e4 kuin ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fMikroilmastotasku, Salminen nime\u00e4\u00e4 havainnon.\n <\/p>\n

\n Alue on kiehtova, erilainen. Olisiko t\u00e4st\u00e4 uudeksi, viralliseksi retkikohteeksi?\n <\/p>\n

\n Vaihtelevan maaston ja erikoisuutensa puolesta kyll\u00e4, ehdottomasti.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fMutta paljonko tulisi k\u00e4vij\u00f6it\u00e4 ja miten he pysyisiv\u00e4t polulla? Hiekkaiset alueet voivat olla herkki\u00e4 kulutukselle, Salminen py\u00f6rittelee vastausta.\n <\/p>\n

\n Retkipolut pit\u00e4isi saada kulkemaan niin, ett\u00e4 luontoarvot eiv\u00e4t k\u00e4rsisi.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fEhk\u00e4 t\u00e4m\u00e4n on parempi olla rauhoittumispaikka.\n <\/p>\n

\"Mutkaisia<\/p>\n

\n Mutkaisia jokia on muuallakin kuin Muhoksella. Oulankajoki on siit\u00e4 hyv\u00e4 esimerkki, Kalajoen Siiponjoki toinen, Oulun Kalimeenoja kolmas. Kuvassa n\u00e4kyy Muhosjokea sek\u00e4 yksi siit\u00e4 irtautunut pikkulampi.\n <\/p>\n

\n Kuva: Mikko Halvari\n <\/p>\n

\n Jokainen entinen joenmutka vaikuttaa olevan omanlaisensa. Seuraava lampare on joko kuivumassa, tai se voi olla kuiva juuri t\u00e4h\u00e4n vuodenaikaan.\n <\/p>\n

\n Toista lampea reunustavassa kasvillisuudessa on lehtomaisia piirteit\u00e4, kuten saniaista ja huopaohdaketta.\n <\/p>\n

\n Kolmas entinen lampi on nyt makkaranmuotoinen suo.\n <\/p>\n

\n Vanhan joenuoman pohjalla kiemurtaa pieni purouoma. Se on kuin pienoismalli siit\u00e4, mist\u00e4 ilmi\u00f6ss\u00e4 on kyse.\n <\/p>\n

”Jokainen lampi on omanlaisensa, eik\u00e4 lammen ulkoinen olemus koskaan ilmene kartasta. Paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 useimmiten yll\u00e4ttyy suuntaan tai toiseen.”<\/p>\n

\n Jukka Mikkonen\n <\/p>\n

\n Mets\u00e4lampi-kirjan kirjoittaja\n <\/p>\n

\n Uomia on jo riitt\u00e4nyt, kuivia ja soisia, mutta miss\u00e4 ovat lammet?\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fTuolla vesi kimmelt\u00e4\u00e4, Salminen osoittaa puiden v\u00e4liin.\n <\/p>\n

\n Lammen rantaan p\u00e4\u00e4sy vaatii laskeutumisen t\u00f6rm\u00e4\u00e4 alas. Vesi on salaper\u00e4isen tummaa. Ei sameaa, mutta tummaa.\n <\/p>\n

\"Makkaralammen<\/p>\n

\n Makkaralammen pinta pilkist\u00e4\u00e4 puiden v\u00e4list\u00e4.\n <\/p>\n

\n Kuva: Mikko Halvari\n <\/p>\n

\"Lampi<\/p>\n

\n Lampi on matala ja tummavetinen. Se todenn\u00e4k\u00f6isesti j\u00e4\u00e4tyy talvella pohjaansa my\u00f6ten.\n <\/p>\n

\n Kuva: Mikko Halvari\n <\/p>\n

\n Toisessa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 uoma jatkuu, mutta lampi p\u00e4\u00e4ttyy.\n <\/p>\n

\n Kasvillisuus muistuttaa runsaudestaan jopa lokakuussa. Kuivuneita kielonlehti\u00e4, oravanmarjaa, ahomansikkaa, vadelmaa, kultapiiskua, luettelee Salminen havaintojaan.\n <\/p>\n

\n Lampi lienee niin matala, ett\u00e4 se j\u00e4\u00e4tyy talvisin pohjaa my\u00f6ten. Siksi siin\u00e4 tuskin on kaloja. Selk\u00e4rangattomia ja hy\u00f6nteisi\u00e4 todenn\u00e4k\u00f6isesti on.\n <\/p>\n

\n L\u00e4ht\u00f6pistett\u00e4 kohti palatessa pys\u00e4hdymme viel\u00e4 joen rannalle, sen loivalle puolelle.\n <\/p>\n

\n \u2013\u202fVesi liplattaa niin verkkaisesti, ettei heti ajattele, ett\u00e4 se koko ajan ottaa hiekkaa matkaan.\n <\/p>\n

\"Veden<\/p>\n

\n Veden virtaus heilahtelee ajassa. Se ker\u00e4\u00e4 ja kasaa materiaalia eri aikoina eri tahtiin. Henriikka Salminen Muhosjoen rannalla.\n <\/p>\n

\n Kuva: Mikko Halvari\n <\/p>\n

\n Jutun sitaatit on poimittu Jukka Mikkosen ja Harri Hakalan kirjasta Mets\u00e4lampi (2023).\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Muhosjoki virtailee hissun kissun. Veden liike on verkkainen, l\u00e4hes seisahtunut. Ja silti vesi tekee ty\u00f6t\u00e4\u00e4n koko ajan: k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":75342,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-75341","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115456872672919303","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75341","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=75341"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75341\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/75342"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=75341"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=75341"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=75341"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}