{"id":75408,"date":"2025-10-29T11:34:10","date_gmt":"2025-10-29T11:34:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/75408\/"},"modified":"2025-10-29T11:34:10","modified_gmt":"2025-10-29T11:34:10","slug":"mieleton-aika-olla-syopatutkija-heidi-haikala-peraankuuluttaa-rohkeutta-tehda-isommin","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/75408\/","title":{"rendered":"Mielet\u00f6n aika olla sy\u00f6p\u00e4tutkija \u2013 Heidi Haikala per\u00e4\u00e4nkuuluttaa rohkeutta tehd\u00e4 isommin"},"content":{"rendered":"

\u2013 Keuhkosy\u00f6p\u00e4 on kuolettavin sy\u00f6p\u00e4. Mutta Suomessa se on painettu v\u00e4h\u00e4n villaisella, tutkija Heidi Haikala<\/strong> huomauttaa.<\/p>\n

Keuhkosy\u00f6p\u00e4\u00e4n liittyy historiallista taakkaa, joka saattaa selitt\u00e4\u00e4 v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 tutkimusta ja asian sivuuttamista. Keuhkosy\u00f6v\u00e4st\u00e4 ajatellaan herk\u00e4sti, ett\u00e4 se on itse hankittu sy\u00f6p\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Tupakointi on toki vahva linkki. Mutta sitten ovat my\u00f6s ne usein nuorehkot potilaat, jotka eiv\u00e4t ole ikin\u00e4 koskeneetkaan tupakkaan, ja he saavat saman leiman.<\/p>\n

Koska keuhkosy\u00f6p\u00e4 on Suomessa altavastaajan asemassa, Haikalalla on missio: h\u00e4n haluaa auttaa potilaita tuomalla keuhkosy\u00f6p\u00e4tutkimusta, uusia hoitoja ja ideoita Suomeen. Haikala tutkii ja kehitt\u00e4\u00e4 yhdess\u00e4 kollegoidensa kanssa keuhkosy\u00f6v\u00e4n immunoterapioita eli hoitomuotoa, jossa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kehon omaa immuunij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 sy\u00f6v\u00e4n torjumiseksi. Lis\u00e4ksi h\u00e4n taistelee kohdennettujen hoitojen l\u00e4\u00e4keresistenssi\u00e4 vastaan.<\/p>\n

T\u00e4sm\u00e4l\u00e4\u00e4kkeiden peukalos\u00e4\u00e4nt\u00f6n\u00e4 voidaan pit\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikille kehittyy resistenssi ennemmin tai my\u00f6hemmin. Pulma on juuri siin\u00e4, ett\u00e4 aikaj\u00e4nnett\u00e4 ei voida ennustaa eik\u00e4 tiedet\u00e4, miksi resistenssi syntyy.<\/p>\n

\u2013 On potilaallekin stressaavaa, kun ei tied\u00e4, toimiiko l\u00e4\u00e4ke kolme kuukautta, kolme vuotta vai kymmenen vuotta. Aiemmin l\u00e4\u00e4keresistenssitutkimuksissa on keskitytty paljolti mutaatioihin, mutta nyky\u00e4\u00e4n ajatellaan, ett\u00e4 sy\u00f6v\u00e4ss\u00e4 on ollut jo alkuper\u00e4isesti jotain, mik\u00e4 on mahdollistanut sen mutaation.<\/p>\n

L\u00e4\u00e4keresistenssi on eritt\u00e4in iso ja hankala palapeli. Sy\u00f6p\u00e4 on heterogeeninen, eli siin\u00e4 on paljon erilaisia soluja. Sy\u00f6p\u00e4solujen lis\u00e4ksi pakkaa sekoittavat immuunisysteemin solut, tukisolukon solut ja verisuonitus, jotka kaikki vaikuttavan taudin mekanismeihin. Isoimpana haasteena t\u00e4m\u00e4n p\u00e4\u00e4lle tulee viel\u00e4 se, ett\u00e4 jokainen potilas on yksil\u00f6llinen.<\/p>\n

Tutkimus paljasti sy\u00f6v\u00e4n varasuunnitelman<\/p>\n

Haikalan kiinnostus kohdistuu erityisesti EGFR-inhibiittoreihin ja siihen, miten EGFR-inhibiittoriresistenssi\u00e4 voidaan ehk\u00e4ist\u00e4. EGFR eli epiderminen kasvutekij\u00e4reseptori\u00a0on proteiini, joka sijaitsee solujen pinnalla ja osallistuu solujen kasvuun ja jakautumiseen. Sy\u00f6p\u00e4soluissa n\u00e4it\u00e4 reseptoreita on normaalia enemm\u00e4n tai niiss\u00e4 on mutaatioita, mik\u00e4 johtaa hallitsemattomaan solujen kasvuun. Inhibiittori hidastaa tai pys\u00e4ytt\u00e4\u00e4 solujen kasvun.<\/p>\n

\"Ryhm\u00e4Haikala toimii yliopistotutkijana Tampereen yliopistossa ja apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa. Tiimi on t\u00e4rke\u00e4 osa ty\u00f6t\u00e4. Kuvassa HaikaLabin K\u00fcbra Ugur (vas.), Jenna Ilom\u00e4ki, Heidi Haikala, Elena Kremneva ja Sameer Kumar Panda.Kuva: Jonne Renvall\/Tampereen yliopisto<\/b><\/p>\n

Er\u00e4s Haikalan tutkimustulos on jo johtanut merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4n kliiniseen kokeeseen.<\/p>\n

\u2013 EGFR-perheeseen kuuluvat my\u00f6s samantyyppiset HER3-proteiinit. Havaitsimme, ett\u00e4 kun EGFR-proteiinin toiminta estet\u00e4\u00e4n, niin HER3 ottaakin vallan ja l\u00e4htee tekem\u00e4\u00e4n samoja asioita, joita EGFR olisi tehnyt, Haikala kertoo.<\/p>\n

Tutkimustiimi pystyi t\u00e4m\u00e4n pohjalta n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 EGFR-inhibiittori kannattaa yhdist\u00e4\u00e4 HER3-vasta-ainel\u00e4\u00e4kkeen kanssa. Nyt kansainv\u00e4linen l\u00e4\u00e4kefirma kehitt\u00e4\u00e4 t\u00e4sm\u00e4l\u00e4\u00e4kett\u00e4, joka pystyy l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n soluista HER3-proteiinin ja sitoutumaan siihen. N\u00e4in kemoterapia saadaan kohdennettua t\u00e4sm\u00e4llisesti oikeisiin soluihin. T\u00e4t\u00e4 testataan parhaillaan potilaskokeissa Yhdysvalloissa.<\/p>\n

Kovia tuloksia voidaan odottaa lis\u00e4\u00e4. Teknologia kehittyy ripe\u00e4sti ja se n\u00e4kyy sy\u00f6p\u00e4tutkimuksessakin. Nyky\u00e4\u00e4n pystyt\u00e4\u00e4n esimerkiksi selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 yksitt\u00e4isess\u00e4 solussa kasvaimen sis\u00e4ll\u00e4 tapahtuu. Eik\u00e4 siin\u00e4 kaikki. Haikalan ryhm\u00e4ll\u00e4 ja heid\u00e4n kliinisell\u00e4 yhteisty\u00f6kumppanillaan on uusi laite, joka antaa ik\u00e4\u00e4n kuin GPS-koordinaatit siit\u00e4, miss\u00e4 mik\u00e4kin solu on, mit\u00e4 ne tekev\u00e4t ja miten ne viestiv\u00e4t toisilleen.<\/p>\n

\u2013 Tuntuu, kuin olisi saanut vihdoin n\u00e4k\u00f6kyvyn. On uskomatonta, miten muutamissa vuosissa on menty n\u00e4in pitk\u00e4lle. Ja teko\u00e4lykehitys t\u00e4ss\u00e4 rinnalla tietysti vauhdittaa paljon. Ihan mielet\u00f6n aika olla sy\u00f6p\u00e4tutkija!<\/p>\n

Vauhtia l\u00e4\u00e4kekehitykseen biopankin ja sirujen avulla<\/p>\n

Haikalan luotsaama HaikaLab<\/a> t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pian nelj\u00e4 vuotta. N\u00e4iden vuosien aikana tiimi on rakentanut paljon mahdollistavia teknologioita ja resursseja. He ovat esimerkiksi ker\u00e4nneet el\u00e4v\u00e4\u00e4 biopankkia yhdess\u00e4 Helsingin yliopistollisen sairaalan kanssa. Se koostuu suostumuksen antaneiden potilaiden sy\u00f6p\u00e4soluista, tukisolukon soluista ja veren immuunisoluista.<\/p>\n

\u2013 Aiemmat l\u00f6yd\u00f6kset ovat pohjautuneet hyvin yksinkertaisiin solumalleihin tai hiirimalleihin. Hiirimallit ovat ongelma erityisesti immuno-onkologisten hoitojen tutkimisessa, koska hiiren immuunisysteemi ei ole samanlainen kuin ihmisell\u00e4. Koska mallit eiv\u00e4t vastaa potilasta, yli 90 prosenttia l\u00e4\u00e4keyrityksen uusista aihioista reputtaa kliinisiss\u00e4 kokeissa, Haikala sanoo.<\/p>\n

Siksi biopankki onkin t\u00e4rke\u00e4 resurssi: tutkijat voivat sen ansiosta\u00a0k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 potilaan omia solutyyppej\u00e4 sy\u00f6p\u00e4kasvaimen mallintamisessa. Haikala n\u00e4kee t\u00e4ss\u00e4 my\u00f6s paljon mahdollista synergiaa Tampereen yliopiston\u00a0Monikudosmallintamisen huippuyksik\u00f6n<\/a> kanssa.<\/p>\n

\u2013\u00a0Siruteknologian avulla voimme rakentaa kolmiulotteisia viljelmi\u00e4 sy\u00f6p\u00e4kudoksesta. Viljelm\u00e4\u00e4n voi lis\u00e4t\u00e4 tukisoluja ja verisuonitusta. Viem\u00e4ll\u00e4 verisuoniin l\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 tai immuunisoluja, voimme katsoa, miten ne l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t sy\u00f6p\u00e4kudokseen. Olemme jo pystyneet\u00a0alustavasti todistamaan, ett\u00e4 tekem\u00e4mme mallinnus ennustaa l\u00e4\u00e4kkeen tehon potilaassa paremmin kuin vanhat mallit.<\/p>\n

\"HeidiHaikalalle yksi uran t\u00e4rke\u00e4 saavutus l\u00f6ytyy jo v\u00e4it\u00f6stutkimusajoilta, jolloin h\u00e4n l\u00f6ysi tutkimusryhm\u00e4ns\u00e4 kanssa er\u00e4\u00e4n l\u00e4\u00e4keyhdistelm\u00e4n. Vaikka l\u00e4\u00e4kett\u00e4 ei oltu testattu kliinisesti, sit\u00e4 pystyttiin kuitenkin antamaan potilaalle, jolla oli hyvin aggressiivinen rintasy\u00f6p\u00e4. L\u00e4\u00e4kkeen ansiosta h\u00e4n sai viel\u00e4 viimeisen joulun yhdess\u00e4 perheens\u00e4 kanssa.Kuva: Jonne Renvall\/Tampereen yliopisto<\/b><\/p>\n

Uutta mallia hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voidaan l\u00f6yt\u00e4\u00e4 ihmisper\u00e4isi\u00e4 l\u00e4\u00e4kemekanismeja ja -yhdistelmi\u00e4, biomarkkereita ja l\u00e4\u00e4keresistenssimekanismeja. T\u00e4h\u00e4n liittyen Haikala sai lokakuussa 2025 Jane ja Aatos Erkon s\u00e4\u00e4ti\u00f6t\u00e4 yli miljoonan euron rahoituksen uudenlaisen l\u00e4\u00e4kekehitysalustan rakentamiseen. Monitieteisess\u00e4 hankkeessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s koneoppimista.<\/p>\n

\u2013 Perinteinen l\u00e4\u00e4kekehitys on pitk\u00e4 prosessi. Potilasn\u00e4ytteiden ja teko\u00e4lyn avulla pystymme nopeuttamaan kehitysty\u00f6t\u00e4, koska voimme itse identifioida kohteita, syntetisoida parhaat l\u00e4\u00e4keaihiot ja testata niit\u00e4 ihmisper\u00e4isiss\u00e4 malleissa. T\u00e4rkein tavoite on, ett\u00e4 l\u00e4\u00e4kehoidot saataisiin n\u00e4in my\u00f6s potilaille nopeammin.<\/p>\n

Varman p\u00e4\u00e4lle pelaaminen ei tuo uusia avauksia<\/p>\n

Jos Haikala jotain haluaisi sy\u00f6p\u00e4tutkimuksen kent\u00e4ll\u00e4 p\u00f6llytt\u00e4\u00e4, niin tekemisen tapaa. Verrattuna siihen, millaista sy\u00f6v\u00e4n hoidon pit\u00e4isi olla, menn\u00e4\u00e4n viel\u00e4 alkeellisella tasolla ja vanhanaikaisesti. Sy\u00f6pien geneettinen testaus, eli tiettyjen markkereiden tunnistaminen DNA:sta, on ainakin\u00a020 vuotta vanha aihe, mutta Suomessa laajamittaisen geneettisen testauksen t\u00e4rkeytt\u00e4 joutuu silti yh\u00e4 perustelemaan.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hoidot perustuvat keskim\u00e4\u00e4r\u00e4iseen populaatioon eli \u2013 k\u00e4rjist\u00e4en sanottuna \u2013 suunnilleen jotenkin ehk\u00e4 sopivaan hoitoon. Koska immuunisysteemi on hyvin dynaaminen ja yksil\u00f6llinen, tarvitsemme geneettist\u00e4 testausta ja sen lis\u00e4ksi toiminnallisia biologisia malleja, jotta voisimme saada parempaa yksil\u00f6llist\u00e4 hoitoa potilaalle, Haikala korostaa.<\/p>\n

Siksi h\u00e4n arvostaakin Jane ja Aatos Erkon s\u00e4\u00e4ti\u00f6n kaltaisia toimijoita, jotka varman p\u00e4\u00e4lle pelaamisen sijaan uskaltavat tukea my\u00f6s riskialttiita hankkeita.<\/p>\n

\u2013 Suomessa ollaan v\u00e4h\u00e4n konservatiivisia ja halutaan ensin katsoa, mit\u00e4 muut tekev\u00e4t. Pit\u00e4isi tehd\u00e4 rohkeammin uusia avauksia. Ja jos joku feilaa, niin sitten se feilaa ja tehd\u00e4\u00e4n jotain muuta.<\/p>\n

Vaikka matka hoitojen r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6imiseen on viel\u00e4 pitk\u00e4, hyvi\u00e4 ty\u00f6kaluja ja tietoa on kuitenkin paljon. Paikattavaa on siin\u00e4, miten tutkimusratkaisuja voidaan tuoda kliiniseen ty\u00f6h\u00f6n.<\/p>\n

\u2013 T\u00e4m\u00e4n olenkin ottanut tavoitteeksi. Mielest\u00e4ni meid\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla parempia ja pysy\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 tutkimuksella voi oikeasti saada jotain aikaan.<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n

Keuhkosy\u00f6p\u00e4<\/p>\n