Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tiedotteessa.<\/a><\/p>\n\u201dT\u00e4llaisessa vaiheessa vahvat tunnekokemukset, kuten t\u00e4rkeimm\u00e4t musiikkikappaleet, juurtuvat muistiimme tavallista syvemm\u00e4lle ja el\u00e4v\u00e4mmin. Ne j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t pysyv\u00e4n j\u00e4ljen.\u201d<\/p>\n
Muistojen pysyvyys osoittaa, miten perustava vaikutus musiikilla on ihmisen identiteetin muodostumisessa, Burunat kuvailee.<\/p>\n
Miehill\u00e4 musiikkiin liittyvien muistojen huippu ajoittui varhaisemmaksi kuin naisilla, noin ik\u00e4vuoden 16 tienoille. Naisilla vastaava huippukohta oli vasta ik\u00e4vuoden 19 j\u00e4lkeen.<\/p>\n
\u201dKoska meill\u00e4 ei ole kattavaa laadullista aineistoa, voimme ainoastaan arvailla t\u00e4m\u00e4n eron syyt\u00e4 psykologian ja sukupuolierojen tutkimuksen valossa\u201d, Burunat sanoo.<\/p>\n
Miesten musiikilliseen identiteettiin vaikuttavat nuoruuden kaverisuhteet ja oma itsen\u00e4istyminen.<\/p>\n
Naisten musiikillinen identiteetti puolestaan kehittyy pidemm\u00e4n ajan kuluessa.<\/p>\n
Sit\u00e4 muovaavat tunne-el\u00e4m\u00e4n eri yhteydet ja virstanpylv\u00e4\u00e4t matkalla kohti nuorta aikuisuutta.<\/p>\n
Miehi\u00e4 vet\u00e4v\u00e4t usein puoleensa rajun kuuloiset, kapinalliset musiikin alalajit.<\/p>\n
Naisille on tavallisempaa kiinnitty\u00e4 laajempaan musiikin kirjoon, aina popista souliin ja klassiseen musiikkiin.<\/p>\n
Naiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t musiikkia usein sosiaalisten siteiden vahvistamiseen. N\u00e4m\u00e4 merkitykset ulottuvat selv\u00e4sti teinivuosia pidemm\u00e4lle, kertoo yliopiston tiedote.<\/p>\n
\u201dAineisto osoittaa selv\u00e4sti, ett\u00e4 miehill\u00e4 nuoruusvuosien musiikista tulee pysyv\u00e4 henkil\u00f6kohtaisten merkitysten kiintopiste\u201d, Burunat selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4t\u00e4 voi selitt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 yhteiskunnan huomio keskittyy nuoruuteen ja kapinallisuuteen, kun maskuliininen identiteetti muovautuu.<\/p>\n
Naisilla sit\u00e4 vastoin yhteys musiikkiin n\u00e4ytt\u00e4isi muuttuvan i\u00e4n my\u00f6t\u00e4, erityisesti noin 45 ik\u00e4vuodesta eteenp\u00e4in.<\/p>\n
Naiset k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t musiikkia joustavana tunneilmaisun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden v\u00e4lineen\u00e4. Side voi kest\u00e4\u00e4 koko el\u00e4m\u00e4n.<\/p>\n
Naisilla my\u00f6s uudet kappaleet kytkeytyv\u00e4t senhetkisiin ihmissuhteisiin, henkil\u00f6kohtaiseen kasvuun tai uusiin kokemuksiin. Niill\u00e4 voi olla suurempi tunnearvo kuin nuoruusajan musiikilla, Burunat sanoo.<\/p>\n
Nuoret miehet ja naiset voivat muodostaa vahvoja tunnesiteit\u00e4 musiikkiin, joka on julkaistu kauan ennen syntym\u00e4\u00e4, jopa 25 vuotta aiemmin.<\/p>\n
Muistot vanhemmista kappaleista kertovat sukupolvien v\u00e4lisest\u00e4 vaikutuksesta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Aivotutkimus|Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston tutkijat ker\u00e4siv\u00e4t kappaleisiin liittyvi\u00e4 muistoja l\u00e4hes 2\u202f000 osallistujalta 84 maasta. Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":75437,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[132],"tags":[137,33,31,30,46,195,47,32,109],"class_list":{"0":"post-75436","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-musiikki","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-helsingin-sanomat","13":"tag-music","14":"tag-musiikki","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115457442628283981","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75436","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=75436"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75436\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/75437"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=75436"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=75436"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=75436"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}