Timo Partonen<\/a>.<\/p>\nKaamosv\u00e4symyksest\u00e4 k\u00e4rsii Partosen mukaan noin 25 prosenttia suomalaisista. Oireet kest\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 noin helmikuuhun.<\/p>\n
Vaivan selkeimpiin piirteisiin kuuluu se, etteiv\u00e4t pitk\u00e4tk\u00e4\u00e4n y\u00f6unet tunnu riitt\u00e4v\u00e4n v\u00e4symykseen.<\/p>\n
Kaamosv\u00e4syneen\u00e4 voi nukkua jopa pari tuntia pidemp\u00e4\u00e4n kuin kes\u00e4kuukausina. Uni j\u00e4\u00e4 kuitenkin katkonaiseksi eik\u00e4 virkist\u00e4 tarpeeksi, Partonen sanoo.<\/p>\n
Huonosti nukkuminen johtaa helposti muihin oireisiin, kuten \u00e4rtyneisyyteen ja sosiaalisen tarmon heikkenemiseen.<\/p>\n
\u201dSilloin vet\u00e4ytyy helpommin pois seurasta eik\u00e4 halua olla niin paljon muiden kanssa tekemisiss\u00e4\u201d, Partonen sanoo.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi monet huomaavat ruokahalunsa kasvaneen. Erityisesti tekee mieli hiilareita. Se ei tarkoita pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n sokerinhimoa, vaan my\u00f6s esimerkiksi perunaa, pastaa ja puuroa voi kulua paljon, Partonen selvent\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Kun pimeys tuo kylki\u00e4isen\u00e4 v\u00e4hentyneen liikuntamotivaation, johtaa yhdistelm\u00e4 Partosen mukaan helposti painonnousuun. Monille kaamosv\u00e4syneille kertyy syksyn ja talven aikana kahdesta viiteen lis\u00e4kiloa.<\/p>\n
Vain pieni osa kaamosoireita kokevista k\u00e4rsii kaamosmasennuksesta, Partonen painottaa.<\/p>\n
Kaamosmasennukseen liittyy yll\u00e4 mainitut tavalliset oireet, mutta lis\u00e4ksi se aiheuttaa hyvin voimakkaan mielialan muutoksen, joka t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 masennussairauden merkit ja vaatii l\u00e4\u00e4k\u00e4rin arvion.<\/p>\n
\u201dSilloin tavallisista kiinnostuksen kohteista saatava mielihyv\u00e4 v\u00e4henee tai h\u00e4vi\u00e4\u00e4\u201d, Partonen sanoo.<\/p>\n
Kaamosmasennusta sairastaa noin 1\u20132 prosenttia suomalaisista.<\/p>\n
Parhaita keinoja helpottaa kaamosoireita on valo, Partonen sanoo. Koska luonnonvaloa voi olla v\u00e4h\u00e4n, monet turvautuvat kirkasvalolamppuun.<\/p>\n
P\u00e4ivitt\u00e4istavarakaupoista saatava kirkasvalolamppu tulisi laittaa p\u00e4\u00e4lle joka aamu tai ainakin viiten\u00e4 aamuna viikossa, Partonen ohjeistaa.<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen viikon ajan kirkasvalolampun l\u00e4heisyydess\u00e4 tulee oleskella noin puoli tuntia, mink\u00e4 j\u00e4lkeen aikaa voi pudottaa noin 20 minuuttiin.<\/p>\n
Valohoidon tarve on kuitenkin hyvin yksil\u00f6llist\u00e4. Jotkut voivat Partosen mukaan tarvita sit\u00e4 45 minuutista pariinkin tuntiin joka aamu.<\/p>\n
Kaamosoireet alkavat helpottaa yleens\u00e4 jo ensimm\u00e4isen valohoitoviikon aikana. Kirkasvalohoitoa kannattaa Partosen mukaan kuitenkin jatkaa koko syksyn ja talven l\u00e4pi.<\/p>\n
My\u00f6s kaamosmasennusta hoidetaan ensisijaisesti kirkasvalohoidolla, mutta potilas voi sen lis\u00e4ksi tarvita esimerkiksi terapiaa tai l\u00e4\u00e4kehoitoa, Partonen kertoo.<\/p>\n
Kirkasvalolamppu voi olla my\u00f6s syyt\u00e4 laittaa p\u00e4\u00e4lle jo ennen kuin kaamosoireet ehtiv\u00e4t iske\u00e4 ensimm\u00e4isen kerran.<\/p>\n
Jos on esimerkiksi aiempina vuosina kokenut kaamosv\u00e4symyst\u00e4, voi valohoidon aikaisella aloittamisella lievent\u00e4\u00e4 tulevia oireita tai parhaassa tapauksessa v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 ne kokonaan, Partonen sanoo.<\/p>\n
Muita keinoja pit\u00e4\u00e4 oireet kurissa ovat liikunnan tasaisesta m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 ja sosiaalisesta aktiivisuudesta huolehtiminen.<\/p>\n
\u201dKaamosoireiluun kuuluu halu vet\u00e4yty\u00e4 muista syrj\u00e4\u00e4n. Sit\u00e4 pit\u00e4isi pyrki\u00e4 vastustamaan ja sen sijaan nimenomaan vaalia ihmissuhteitaan.\u201d<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Jos on aiemmin kokenut kaamosv\u00e4symyksen raskaana, voi olla syyt\u00e4 sytytt\u00e4\u00e4 kirkasvalolamppu jo etupeltoon, sanoo tutkimusprofessori Timo Partonen. Monille…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":75439,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[165],"tags":[33,31,30,166,32,167,3856],"class_list":{"0":"post-75438","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-terveys","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-health","12":"tag-suomi","13":"tag-terveys","14":"tag-valkeakosken-sanomat"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115457450661185236","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75438","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=75438"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/75438\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/75439"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=75438"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=75438"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=75438"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}