Elisabeth Rehnin<\/strong> aikana erillinen laki hevosten ja ajoneuvojen ottamisesta sotavoiman tarpeisiin kumottiin. Valmiustilalaki kuitenkin mahdollistaa pakko-otot yh\u00e4.<\/p>\n![\"Patrian](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-1377006672dcccbad3ff.jpeg\")
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Panssariajoneuvoissa ulkopintojen vinous on harkittu turvatekij\u00e4. Viistossa oleva panssari muun muassa kasvattaa mahdollisuutta, ett\u00e4 siihen osuva ammus kimpoaa pois eik\u00e4 l\u00e4p\u00e4ise panssaria lainkaan. Kuva: Markku Rantala \/ Yle<\/p>\n
P\u00e4\u00e4esikunta 100 vuotta -kirjan mukaan valmistelut kotimaisen panssaroidun kuljetusajoneuvon kehitt\u00e4miseksi aloitettiin 1970-luvun lopulla. Huhtikuussa 1981 puolustusministeri\u00f6 teki p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen prototyypin tilaamisesta Valmetilta ja Sisu-Autolta.<\/p>\n
Keskeinen vaunuille asetettu vaatimus oli, ett\u00e4 niiden avulla joukot voivat omin voimin sek\u00e4 siirty\u00e4 taistelualueelle ett\u00e4 liikkua taistelujen aikana. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ohjasi kehittely\u00e4 kumipy\u00f6r\u00e4ajoneuvohin, sill\u00e4 telaketjullisten pitemm\u00e4t siirrot on usein j\u00e4rkevint\u00e4 hoitaa rekkojen vet\u00e4mill\u00e4 laveteilla.<\/p>\n
Kahden prototyypin v\u00e4linen kilpailu ratkesi kuorma-auton pohjalta ajoneuvonsa kehitt\u00e4neen Sisun eduksi vuonna 1983. Ensimm\u00e4inen sarja Pasi-vaunuja otettiin vastaan marraskuussa 1984, ja vuonna 1994 niit\u00e4 oli ostettu jo yli nelj\u00e4sataa.<\/p>\n
Maavoimien liikkuvuutta oli toki parannettu maastokuorma-autojen ja ulkomailta tuotujen miehist\u00f6kuljetuspanssareiden avulla jo ennen t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n
Seitsem\u00e4n varusmiest\u00e4 kuoli ja BTR-60 koki kolauksen<\/p>\n
Neuvostoliitosta muun muassa 1960-luvulla oli Suomeen ostettu kumipy\u00f6rill\u00e4 kulkevia BTR-60 miehist\u00f6nkuljetusvaunuja.<\/p>\n
Niiss\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6n kulku sis\u00e4\u00e4n ja ulos oli j\u00e4rjestetty raskaiden panssarien tyylill\u00e4 p\u00e4\u00e4osin kattoluukkujen kautta.<\/p>\n
Luottamus n\u00e4ihin vaunuihin sai kes\u00e4kuussa 1991 eritt\u00e4in pahan kolauksen Taipalsaaressa sattuneen onnettomuuden my\u00f6t\u00e4. Seitsem\u00e4n varusmiest\u00e4 hukkui, kun harjoituksessa vesist\u00f6\u00e4 ylitt\u00e4nyt vaunu upposi ja vajosi katolleen pohjamutaan.<\/p>\n
![\"Taipalsaarella](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-81020260ab875b143ef.jpeg\")
<\/p>\n
BTR-60 vaunut on Suomessa poistettu palvelusk\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Paseista ketter\u00e4mp\u00e4\u00e4n ja muokattavaan malliin<\/p>\n
Takaluukulliset kotimaiset Panssari Sisut eli Pasit nousivat yh\u00e4 keskeisemmiksi suojatun liikkuvuuden v\u00e4lineiksi.<\/p>\n
Maailmanmainetta ne olivat saaneet YK:n rauhanturvateht\u00e4viss\u00e4. Kotimaassa ne olivat my\u00f6s poliisin apuna, kun teht\u00e4v\u00e4 vaati luodinkest\u00e4v\u00e4\u00e4 ajoneuvoa.<\/p>\n
Vaikka yh\u00e4 k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevista Paseista on moneksi, vuonna 1999 k\u00e4ynnistettiin nykyisten AMV-tuotteiden suunnittelu. AMV tulee sanoista Armoured Modular Vehicle, suomeksi: panssaroitu, osista koottava ajoneuvo.<\/p>\n
L\u00e4ht\u00f6kohtana oli tehd\u00e4 Paseja ketter\u00e4mpi, muokattava ja autonajokokemuksella helposti ajamaan opittava suojattu ajoneuvo.<\/p>\n
Vaikka taustalla ovat Paseista saadut kokemukset, on se kuitenkin rakenteeltaan uudenlainen. Erityisen hyvin t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy AMV:n rinnalle kehitetyss\u00e4 uudessa Patria 6\u00d76 kuljetusajoneuvossa.<\/p>\n
Toisin kuin Paseissa, 6×6 ajoneuvossa on erillinen apurunko ja jokainen py\u00f6r\u00e4 on erillisjousitettu. T\u00e4m\u00e4 tekee liikkumisesta pehme\u00e4mp\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Jousitusj\u00e4rjestelm\u00e4 istuimineen on my\u00f6s suunniteltu suojaamaan miehist\u00f6\u00e4 esimerkiksi miinojen ja tienvarsipommien aiheuttamilta t\u00e4r\u00e4hdyksilt\u00e4.<\/p>\n
Perustason panssarointi niiss\u00e4 suojaa jokseenkin kiv\u00e4\u00e4rikaliiperisten aseiden luodeilta. Lis\u00e4panssareille vaunun saa kest\u00e4m\u00e4\u00e4n enemm\u00e4nkin. Toki vaunusta tulee silloin my\u00f6s painavampi.<\/p>\n
Patrian vaunu voi olla ambulanssi tai johtokeskus<\/p>\n
Kevyen\u00e4 versiona vaunu on varustettavissa my\u00f6s vesist\u00f6nylityksiin sopivaksi, jolloin sen takaosaan asennetaan tunneloidut potkurit. Mik\u00e4\u00e4n pitkien matkojen ja vaativien s\u00e4\u00e4olosuhteiden alus se ei kuitenkaan ole.<\/p>\n
Ajoneuvoon on saatavissa NBC-suojaus (ydin, biologinen ja kemiallinen suojaus). Se on miehist\u00f6n toimintakyvyn kannalta t\u00e4rke\u00e4 ominaisuus saastuneessa tai jopa kiellettyj\u00e4 taistelukaasuja sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Vaikka kyse on esisijaisesti kuljetusajoneuvosta, modulaarisena voidaan se muokata johtokeskukseksi, ambulanssiksi tai vaikkapa kranaatinheittimien alustaksi. J\u00e4lkimm\u00e4ist\u00e4 varten Patrian mallistossa on my\u00f6s tarjolla aseistus.<\/p>\n
Puolan kauppa 2003 toi nostetta<\/p>\n
Viimeist\u00e4\u00e4n vuonna 2003 Puolan allekirjoitettua kauppakirjan 690 AMV- ajoneuvon ostosta, Patrian vaunuvalmistus nousi v\u00e4hint\u00e4\u00e4n Euroopan tason maineeseen.<\/p>\n
Katso video: Naton standardi vaatii, ett\u00e4 panssaroidun ajoneuvon on kyett\u00e4v\u00e4 nousemaan v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 60 % eli noin 31 astetta kaltevaa rinnett\u00e4. Patrian 6×6 (kuvassa) pystyy t\u00e4h\u00e4n. <\/p>\n
Kyseess\u00e4 oli Suomen puolustustarvikeviennin siihen menness\u00e4 suurin, 1,2 miljardin euron arvoinen kauppa. Puolaan rakennettiin linja vaunujen tuotantoa varten. Iso osa summasta kuitenkin koostui vaunuhin valitusta aseistuksesta.<\/p>\n
Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4yssodan my\u00f6t\u00e4 n\u00e4it\u00e4 Puolan Ahmoiksi (Rosomak) nime\u00e4mi\u00e4 vaunuja on mennyt my\u00f6s avustuksena Ukrainaan.<\/p>\n
Sittemmin vaunuja on saatu myyty\u00e4 useaan muuhunkin maahan.<\/p>\n
Niiden lis\u00e4ksi merkitt\u00e4v\u00e4 viimeaikainen askel AMV-tuotteiden vienniss\u00e4 on ollut muun muassa tuotantolinjan rakentaminen Japaniin.<\/p>\n
Innovaatiot ja kehitysty\u00f6 kantavat hedelm\u00e4\u00e4<\/p>\n
Todellinen aiemmat enn\u00e4tykset ly\u00f6v\u00e4 j\u00e4ttikauppa kuitenkin on Patrian kauppa Saksaan. T\u00e4m\u00e4n kaupan etenemisest\u00e4 kertoi hein\u00e4kuussa uutistoimisto Bloomberg.<\/p>\n
Puolan tapaan Saksaan rakennettaisiin oma tuotantolinja.<\/p>\n
Saksan kiinnostus suomalaista puolustusteknologiaa kohtaan kertoo merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 muutoksesta eurooppalaisessa puolustusyhteisty\u00f6ss\u00e4.<\/p>\n
Maa, jolla on pitk\u00e4t perinteet panssaroitujen ajoneuvojen kehitt\u00e4misess\u00e4, on tunnistanut Patrian AMV:n ja 6×6 -ajoneuvon edut modernilla taistelukent\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 yhteisty\u00f6 heijastaa laajempaakin eurooppalaista kehityst\u00e4. Nyky\u00e4\u00e4n innovaatiot ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kokemukseen perustuva kehitysty\u00f6 voivat nostaa maailman mitassa pienenkin toimijan kansainv\u00e4liseen k\u00e4rkeen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Juttu tiivistettyn\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6kk\u00e4ys Ukrainaan on osoittanut jalkav\u00e4en t\u00e4rkeyden nykyaikaisissa taisteluissa. Monet maat haluavat parantaa maavoimiensa liikkuvuutta uusilla…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":761,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[76],"tags":[79,77,33,31,30,782,783,784,32,78],"class_list":{"0":"post-760","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-talous","8":"tag-business","9":"tag-economy","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-maanpuolustus","14":"tag-patria","15":"tag-sotilasajoneuvot","16":"tag-suomi","17":"tag-talous"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/760","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=760"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/760\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/761"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=760"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=760"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=760"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}