Ilmasto|Pohjoisen ja etel\u00e4isen pallonpuoliskon heijastavuudessa on aiemmin vallinnut tasapaino, mutta nyt se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 murenevan.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n
Maapallon pohjoinen pallonpuolisko imee nyt enemm\u00e4n Auringon energiaa kuin etel\u00e4inen. N\u00e4in tutkijat laskivat satelliittien havainnoista, jotka tehtiin vuosina 2001\u20132024.<\/p>\n
Nasan tutkimus p\u00e4\u00e4ttelee, ett\u00e4 syit\u00e4 ovat muun muassa sulanut j\u00e4\u00e4 ja vesih\u00f6yryn m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvu. Ilmi\u00f6 vaikuttanee s\u00e4\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n
Saksalainen tutkimuslaitos varoittaa, ett\u00e4 etel\u00e4isen pallonpuoliskon meret voivat \u201dj\u00e4lkir\u00f6yht\u00e4isyn\u00e4\u201d vapauttaa meriin sitoutunutta l\u00e4mp\u00f6\u00e4. Se pident\u00e4isi ilmastonmuutosta vuosikymmenill\u00e4.<\/p>\n
Maapallon pohjoinen pallonpuolisko imee enemm\u00e4n auringonvaloa kuin etel\u00e4inen. Pohjoinen pallonpuolisko l\u00e4mpenee siis nopeammin.<\/p>\n
Tutkijat ovat pohtineet, miten ilmi\u00f6 vaikuttaa ilmastonmuutokseen, vai vaikuttaako se lainkaan.<\/p>\n
Maapallon ilmaston tutkijat huomasivat jo vuosia sitten, ett\u00e4 maapallon molemmat puoliskot heijastavat l\u00e4hes tarkalleen saman m\u00e4\u00e4r\u00e4n auringonvaloa takaisin avaruuteen.<\/p>\n
Se on erikoista, sill\u00e4 pohjoisella pallonpuoliskolla on enemm\u00e4n maa-alaa, kaupunkeja ja saasteita kuten teollisuuden p\u00e4\u00e4st\u00e4mi\u00e4 aerosoleja<\/a>.<\/p>\n Pohjoinen pallonpuolisko heijastaa siksi enemm\u00e4n auringonvaloa kuin imee.<\/p>\n Etel\u00e4inen pallonpuolisko on puolestaan enimm\u00e4kseen merta. Merenpinta on tummaa ja imee siksi paljon auringonvaloa.<\/p>\n Tasapainoa pitiv\u00e4t yll\u00e4 esimerkiksi liikkuvat pilvet. Nyt kuitenkin n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 tasapaino pohjoisen ja etel\u00e4isen pallonpuoliskon v\u00e4lill\u00e4 murenee.<\/p>\n SATELLIITTIEN kokoamat uudet tiedot viittaavat siihen, ett\u00e4 pallonpuoliskojen symmetria on rikkoutumassa.<\/p>\n Tiedelehti Pnas kertoo<\/a> Nasan eli Yhdysvaltain avaruushallinnon tutkimuksesta, jossa ilmastotieteilij\u00e4 Norman Loeb<\/a> selvitti ryhmineen Ceres-hankkeessa koottuja satelliittien <\/a>havaintoja.<\/p>\n Havaintoja oli vuosilta 2001\u20132024.<\/p>\n Tutkijat p\u00e4\u00e4tteliv\u00e4t eri mallien avulla, ett\u00e4 nyt pohjoinen pallonpuolisko on tummentunut.<\/p>\n Pohjoinen pallonpuolisko imee vuosikymmeness\u00e4 noin 0,34 wattia enemm\u00e4n aurinkoenergiaa neli\u00f6metri\u00e4 kohti.<\/p>\n \u201dEro ei kuulosta suurelta, mutta koko planeetan mittakaavassa luku on valtava\u201d, sanoo Marylandin yliopiston ilmastotieteilij\u00e4 Zhanqing Li<\/a> verkkopalvelu <\/a>Live Sciencessa. H\u00e4n ei ollut mukana t\u00e4ss\u00e4 tutkimuksessa.<\/p>\n Tummumisen syyn\u00e4 on muun muassa yh\u00e4 enemm\u00e4n sulava j\u00e4\u00e4. Se paljastaa tummaa maaper\u00e4\u00e4. My\u00f6s vesih\u00f6yryn lis\u00e4\u00e4ntynyt m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaikuttaa tummumiseen. Vesih\u00f6yry imee auringonvaloa.<\/p>\n Muutos vaikuttanee s\u00e4\u00e4malleihin ja sateiden m\u00e4\u00e4riin tulevina vuosikymmenin\u00e4.<\/p>\n Saksalaiset ilmastontutkijat ovat puolestaan laskeneet, miten k\u00e4visi, jos ihmiset eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4isi ilmakeh\u00e4\u00e4n eri kasvihuonekaasuja. Ilmasto alkaisi t\u00e4ll\u00f6in viilet\u00e4 viimeist\u00e4\u00e4n ensi vuosisadalla.<\/p>\n Meret ovat hillinneet ilmaston l\u00e4mpenemist\u00e4. Ne ovat imeneet noin nelj\u00e4nneksen ihmisen aiheuttamista hiilidioksidin p\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n Jos ilmasto viilenee, voi Etel\u00e4isen j\u00e4\u00e4meren merialue p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 ison \u201dr\u00f6yht\u00e4yksen\u201d l\u00e4mp\u00f6\u00e4, kertoo verkkosivu Physics.org<\/a>.<\/p>\n R\u00f6yht\u00e4ys tulee, koska merialueilta vapautuu runsaasti niihin sitoutunutta l\u00e4mp\u00f6\u00e4. L\u00e4mp\u00f6 ei pysy meriss\u00e4 ikuisesti.<\/p>\n R\u00f6yht\u00e4ys voi johtaa siihen, ett\u00e4 ilmasto l\u00e4mpenisi ensi vuosisadalla uudelleen, kertoo tiedelehti Agu Advances<\/a>.<\/p>\n Sen vaikutukset voisivat kest\u00e4\u00e4 vuosikymmeni\u00e4, jopa vuosisadan, kirjoittaa geokemisti Ivy Frenger<\/a> valtamerien Geomar-tutkimuskeskuksesta<\/a> Saksan Kielist\u00e4.<\/p>\n Ilmastonmuutosta ei siis saa ainakaan mallien ja laskelmien mukaan taltutettua \u00e4kisti.<\/p>\n