![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/b73afab968fb33325b4cd93620b4d6cd275963d26344f031f404285b50719f29.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/1761835148_487_b73afab968fb33325b4cd93620b4d6cd275963d26344f031f404285b50719f29.jpg\")
<\/p>\nVen\u00e4j\u00e4n propagandistit juhlivat Alankomaiden laitaoikeiston voittoa vuonna 2023. T\u00e4m\u00e4n vuoden parlamenttivaaleista tuli j\u00e4nnitysn\u00e4ytelm\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Laitaoikeistolaisen Vapauspuolueen yksinvaltias Geert Wilders on putoamassa hallitusvastuusta. EPA \/ AOP<\/p>\n
Alankomaiden ennenaikaisista parlamenttivaaleista kehkeytyi j\u00e4nnitysn\u00e4ytelm\u00e4.<\/p>\n
Keskustaliberaali Demokraatit 66 (D66) ja laitaoikeistolainen Vapauspuolue (PVV) ovat k\u00e4yneet kovaa kamppailua suurimman puolueen paikasta. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4<\/a>, ett\u00e4 puolueet ovat saamassa saman verran paikkoja (26) parlamentin alahuoneeseen.<\/p>\n Maan Yleisradio NOS:in<\/a> mukaan \u00e4\u00e4nim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 kaksi k\u00e4rkipuoluetta erottaa vain muutama tuhat \u00e4\u00e4nt\u00e4. Kun \u00e4\u00e4nist\u00e4 on laskettu noin 99,7 prosenttia, johtaa PVV noin 2 000 \u00e4\u00e4nell\u00e4. \u00c4\u00e4ni\u00e4 on edelleen laskematta muun muassa p\u00e4\u00e4kaupunki Amsterdamissa. Lis\u00e4ksi ulkomailla \u00e4\u00e4nest\u00e4neiden hollantilaisten \u00e4\u00e4ni\u00e4 on yh\u00e4 laskematta huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n Gallupeja kaksi vuotta johtaneen PVV:n kannatus romahti viikko ennen vaaleja. My\u00f6s D66:n huima nousu tuli takavasemmalta: puolue oli viel\u00e4 lokakuun alussa gallupeissa vasta viidenneksi suurin.<\/p>\n \u2013 Vihan politiikka h\u00e4visi, julisti D66:n puheenjohtaja Rob Jetten<\/strong> vaali-iltana.<\/p>\n D66:n puheenjohtaja Rob Jetten tuuletti vaali-iltana. REUTERS <\/p>\n Vaikka PVV tulisi ykk\u00f6sen\u00e4 maaliin, muut isot puolueet ovat kielt\u00e4ytyneet p\u00e4\u00e4st\u00e4m\u00e4st\u00e4 islamia ja maahanmuuttoa kovasanaisesti vastustavaa Geert Wildersi\u00e4<\/a> p\u00e4\u00e4ministeriksi. Wilders on jo my\u00f6nt\u00e4nyt,<\/a> ett\u00e4 PVV tuskin p\u00e4\u00e4see seuraavaan hallitukseen.<\/p>\n Wilders on PVV:n ainoa virallisesti rekister\u00f6ity j\u00e4sen ja puolueen yksinvaltias. Nykyinen oikeistohallitus kaatui, kun Wilders otti l\u00e4ht\u00f6passit petytty\u00e4\u00e4n<\/a> liian lepsuna pit\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 maahanmuuttopolitiikkaan.<\/p>\n Vuoden 2023 vaaleissa murskavoiton ottanut PVV romahti ja on h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 11 edustajanpaikkaa. Kaikki v\u00e4istyv\u00e4n oikeistohallituksen puolueet ottivat nyt takkiinsa, mutta niin my\u00f6s oppositiossa istunut vasemmisto. Punavihre\u00e4n liittouman puheenjohtaja Frans Timmermans<\/a> ilmoitti jo \u00e4\u00e4nest\u00e4jille erostaan.<\/p>\n D66:n kannattajat seurasivat, kun PVV:n Wilders kommentoi alustavia tuloksia vaali-iltana. AP-toimitus <\/p>\n Viime vaaleissa pahasti h\u00e4vinneet keskustapuolueet D66 ja kristillisdemokraattinen CDA tekiv\u00e4t sen sijaan komean paluun ja nousivat pikkupuolueista k\u00e4rkikahinoihin.<\/p>\n Vaalituloksen pohjalta on hyvin mahdollista, ett\u00e4 istuva oikeistohallitus voi vaihtua keskustalaisempaan vaihtoehtoon. Mik\u00e4li 60-vuotias D66 tulisi ykk\u00f6sen\u00e4 maaliin, nousisi se ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa parlamentin suurimmaksi puolueeksi.<\/p>\n Kohti Eurooppaa vai Ven\u00e4j\u00e4\u00e4?<\/p>\n Euroopassa unionissa seurataan tarkasti, mihin suuntaan Alankomaat nyt k\u00e4\u00e4ntyy.<\/p>\n Alankomailla on kokoaan suurempi rooli, kiitos maan p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n toimineen Naton p\u00e4\u00e4sihteeri Mark Rutten<\/a>. Maa on my\u00f6s tukenut Ukrainaa miljardeilla.<\/p>\n Alankomaiden vaikutusvalta EU:ssa on kuitenkin laskenut v\u00e4istyv\u00e4n oikeistohallituksen aikana, NOS<\/a> kertoi ennen vaaleja.<\/p>\n Keskustaoikeistolaisen VVD:n Mark Rutte rakensi tiiviit suhteet Brysseliin toimiessaan 14 vuotta Alankomaiden p\u00e4\u00e4ministerin\u00e4. ZumaWire \/ MVPHOTOS<\/p>\n \u2013 Hollanti todella menetti vaikutusvallan Brysseliss\u00e4, sanoi Ylen haastattelema politiikan tutkija Elizabeth Kuiper<\/strong> <\/strong>European Policy Centre-ajatuspajasta.<\/p>\n D66 lupaa palauttaa Alankomaiden isoksi tekij\u00e4ksi kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa. PVV taas haluaa et\u00e4\u00e4nty\u00e4 EU:sta entist\u00e4 enemm\u00e4n, kritisoi Ukrainalle annettavan tuen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja tahtoo ukrainalaispakolaiset ulos mahdollisimman pian.<\/p>\n Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin<\/a> tukijana tunnetun Wildersin Ven\u00e4j\u00e4-kytk\u00f6kset ovat her\u00e4tt\u00e4neet Euroopassa huolta. Vuonna 2018 Wilders vieraili Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4 ja kehui valtiontelevision haastattelussa Vladimir Putinin<\/a> johtajuutta.<\/p>\n Ennen hallitukseen astumista PVV vastusti Ukrainan tukemista. Takavasemmalta tullut PVV:n murskavoitto vuoden 2023 vaaleissa j\u00e4risytti Eurooppaa ja sai Ven\u00e4j\u00e4n propagandistit iloitsemaan.<\/p>\n \u2013 Nyt valtaan tulee Wilders, joka vaaliohjelmassaan lupasi lopettaa Ukrainan auttamisen sodassa, iloitsi Ven\u00e4j\u00e4n valtion-tv:n toimittaja Olga Skabajeva<\/strong> HS:n<\/a> mukaan.<\/p>\n Muut puolueet eiv\u00e4t kuitenkaan suostuneet edes neuvottelemaan siit\u00e4, ett\u00e4 polarisoivasta Wildersist\u00e4 tulisi p\u00e4\u00e4ministeri. PVV sai hallituksen kasaan muiden oikeistopuolueiden kanssa vasta, kun p\u00e4\u00e4ministeriksi keksittiin virkamies Dick Schoof<\/a>.<\/p>\n Vaikka oikeistohallitus pysyi pelosta huolimatta Ukrainan rinnalla ja my\u00f6s Wilders vakuutti vankkumatonta tukeaan, monet PVV:n kansanedustajista ylistiv\u00e4t Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin<\/a> karua kohtelua Valkoisessa talossa helmikuussa.<\/p>\n