Mik\u00e4li Yhdysvallat ja Kiina ottavat kesken\u00e4\u00e4n positiivisia askeleita lis\u00e4\u00e4, merkitsee se sit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n merkitys Kiinalle v\u00e4henee, kirjoittaa Ven\u00e4j\u00e4n ja It\u00e4-Euroopan tutkimuksen vanhempi yliopistolehtori Arto Luukkanen.<\/p>\n
Kiinan johtajan Xi Jinpingin<\/strong> ja USA:n presidentin Donald Trumpin<\/strong> tapaaminen alleviivasi sit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 on ty\u00f6nnetty suurvaltapolitiikassa toiselle riville.<\/p>\n Sen vuonna 2022 aloittama Ukrainan valloitus on ep\u00e4onnistunut ja maan armeijan heikkous on paljastunut kaikille. Se on taloudellisesti miltei t\u00e4ysin liittolaisensa Kiinan syliss\u00e4.<\/p>\n Nyt sen kohtalosta neuvoteltiin ep\u00e4suorasti Etel\u00e4-Koreassa. It\u00e4naapurimme voimattomuutta korostaa se, ett\u00e4 se ei itse ollut neuvottelup\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 mukana.<\/p>\n Voimapolitiikkaa on aina perusteltu uhilla. Joko kuvitelluilla tai oikeilla uhilla.<\/p>\n Natsi-Saksan ulkoministeri Joachim von Ribbentrop totesi vuonna 1939 diktaattori Josif Stalinille, ett\u00e4 Puolan kysymys oli ratkaistava siksi, ett\u00e4 rajaa piti siirt\u00e4\u00e4 kauemmas Berliinist\u00e4.<\/p>\n Stalin taas perusteli aluevaateitaan suomalaisille neuvottelijoille saman vuoden syksyll\u00e4 sill\u00e4, ett\u00e4 \u201dme emme voi siirt\u00e4\u00e4 Leningradia, joten rajalinjaa pit\u00e4\u00e4 siirt\u00e4\u00e4\u201d.<\/p>\n Oikeat ja kuvitellut uhat voivat ajaa valtioita uhkapeliin. Aikoinaan vuonna 1941 keisarillinen Japanin hallinto pelasi upporikasta ja rutik\u00f6yh\u00e4\u00e4. Se p\u00e4\u00e4tti hy\u00f6k\u00e4t\u00e4 USA:n kimppuun \u00f6ljynvientipakotteiden takia.<\/p>\n Kun Natsi-Saksa valloitti vuonna 1940 Ranskan, ottivat japanilaiset itselleen sen Indokiinan koloniat. USA vastasi Japanin Kiinan valloitukseen ja Ranskan Indokiinan maiden haltuunottoon pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sen \u00f6ljyntuonnin pakotteilla.<\/p>\n Kun Japanin \u00f6ljyntuonti romahti 94 prosenttia, oli sen teht\u00e4v\u00e4 valinta. Japanin oli joko n\u00f6yrrytt\u00e4v\u00e4 ja luovuttava invaasioista tai sitten hy\u00f6k\u00e4tt\u00e4v\u00e4 USA:ta vastaan.<\/p>\n Kuten tied\u00e4mme Japanin uhkapeli ei onnistunut. Kyseess\u00e4 oli niin sanottu nurkkaan ahdistetun rotan syndrooma.<\/p>\n Kun rotalla ei ole en\u00e4\u00e4 ulosp\u00e4\u00e4sykeinoa, se puree.<\/p>\n Jotain t\u00e4llaista on tapahtumassa nyt Ven\u00e4j\u00e4n kanssa.<\/p>\n USA:n presidentti Donald Trump s\u00e4\u00e4ti Ven\u00e4j\u00e4n kahdelle t\u00e4rkeimm\u00e4lle \u00f6ljy-yhti\u00f6lle Lukoilille ja Rosneftille ankaria sanktioita 22. lokakuuta 2025. Ne laitetaan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n kuukauden p\u00e4\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Molemmat n\u00e4ist\u00e4 korporaatioista ovat sodasta huolimatta Ven\u00e4j\u00e4n valtion kruununjalokivi\u00e4 ja yli 50 miljardin dollarin arvoisia yhti\u00f6it\u00e4. Niiden tuloilla rahoitetaan huomattavalla tavalla Ven\u00e4j\u00e4n jo nyt alij\u00e4\u00e4m\u00e4ist\u00e4 budjettia.<\/p>\n Uutinen raivostutti virallisen Ven\u00e4j\u00e4n, joka oli t\u00e4t\u00e4 ennen ehtinyt riemuita Budapestin tapaamisesta; Putinin ja Trumpin yhteisest\u00e4 neuvonpidosta.<\/p>\n Julkisuudessa 23. lokakuuta esiintynyt Putin n\u00e4ytti v\u00e4syneelt\u00e4 ja olevan poissa tolaltaan puhuessaan pakotteista. H\u00e4nen mukaansa \u201dmik\u00e4\u00e4n itse\u00e4ns\u00e4 kunnioittava maa tai kansa ei tee p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 painostuksen alla\u201d.<\/p>\n N\u00e4m\u00e4 sanktiot ovat paljon vakavampia kuin mik\u00e4\u00e4n Ukrainalle toimitettu asej\u00e4rjestelm\u00e4, sill\u00e4 ne iskev\u00e4t syv\u00e4lle maan talouteen. Paljon tuntuvammin kuin mik\u00e4\u00e4n Tomahawk ohjus.<\/p>\n Jos todella k\u00e4y niin, ett\u00e4 Intia ja Kiina eiv\u00e4t Trumpin painostuksen takia uskalla ostaa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 \u00f6ljy\u00e4, niin edess\u00e4 on poliittinen ja taloudellinen umpikuja. Ven\u00e4j\u00e4n valtion budjetilta menisi pohja pois.<\/p>\n Kun virallinen Ven\u00e4j\u00e4 pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n raivostui, niin maan sotabloggareiden lauma r\u00e4j\u00e4hti. Entinen presidentti Dmitri Medvedev<\/strong> tuomitsi sanktiot v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti. Sotabloggarit havaitsivat tilanteen muuttuneen huonommaksi.<\/p>\n Esimerkiksi sotabloggari Sergei Mardan<\/strong> (Kljut\u0161enkov) totesi, kyse oli avoimesta sodanjulistuksesta.<\/p>\n Pakotteet ovat vaarallisempia kuin mik\u00e4\u00e4n Ukrainan saama aseapu. T\u00e4t\u00e4 toisteltiin my\u00f6s Ven\u00e4j\u00e4n televisiossa (viralliselta nimelt\u00e4\u00e4n \u201dIlta Vladimir Solovjevin kanssa\u201d). Tunteet olivat pinnassa. Vladimir Solovjov<\/strong> raivosi: h\u00e4n uhkaili Ukrainan kaupunkeja tuholla.<\/p>\n Pakotteet paljastivat salamanisku lailla Euroopan energiapolitiikan karun todellisuuden.<\/p>\n Tarvittiin Yhdysvaltoja ja sen sanktioita, ett\u00e4 Eurooppa kykenisi lopettamaan oikeasti Ven\u00e4j\u00e4n energian k\u00e4yt\u00f6n.<\/p>\n Eurooppalaisten poliitikkojen puheet ja retoriikka k\u00e4tkiv\u00e4t sen, ett\u00e4 erityisesti Etel\u00e4-Euroopassa ostettiin kilvan Intian j\u00e4lleenmyym\u00e4\u00e4 ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 \u00f6ljy\u00e4 kuluttajille. Etel\u00e4isess\u00e4 Euroopassa Ukrainan sota on kaukainen asia.<\/p>\n EU on Ukrainan sodan avulla lyps\u00e4nyt lis\u00e4\u00e4 rahoitusinstrumentteja. T\u00e4st\u00e4 esimerkkin\u00e4 SAFE-yhteisvelka tai ns. droonimuuri.<\/p>\n Sen piti tulla it\u00e4rajalle mutta komissio vesitti ajatuksen. EU:n etel\u00e4isten maiden piti osoittaa t\u00e4ss\u00e4 solidaarisuutta, mutta EU:n komissio p\u00e4\u00e4tti hajauttaa droonipuolustuksen my\u00f6s muualle EU:n alueelle.<\/p>\n Trumpin yksin julistamat sanktiot haastavat virallisesti kuukauden kuluttua Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljytoimitukset. EU ei kyennyt kollektiiviseen p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljyn k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n Saksa ei pid\u00e4 USA:n sanktioista eik\u00e4 Belgia uskaltanut suunnata Ven\u00e4j\u00e4n talletettuja varoja Ukrainalle. Solidaarisuusvakuuttelut j\u00e4iv\u00e4t kauniiksi puheiksi.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 otti USA:n sanktiot kuitenkin tosissaan. V\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti sanktioiden julistamisen j\u00e4lkeen Putin pelotteli USA:n kuluttajia sill\u00e4, ett\u00e4 hinnat nousevat. \u00d6ljyntuottajien j\u00e4rjest\u00f6 OPEC ilmoitti kuitenkin, ett\u00e4 se kyll\u00e4 kykenee nostamaan tuotantoa niin, ett\u00e4 markkinat eiv\u00e4t j\u00e4rky.<\/p>\n Kyse on suuren mittaluokan asiasta; Rosneftin ja Lukoilin tuotanto vastaa 2\/3 osaa Ven\u00e4j\u00e4n 4,4 miljoonan barrelin p\u00e4ivitt\u00e4isest\u00e4 myynnist\u00e4. Sanktiot purevat erityisesti Lukoil-yhti\u00f6t\u00e4 ja se joutuu nyt harkitsemaan ulkomaisten hankkeidensa myynti\u00e4 esimerkiksi Egyptiss\u00e4 tai Irakissa. Suomessa se ilmeisesti luopuu Teboil-ketjusta.<\/p>\n Donald Trump ja Xi Jinping tapasivat Etel\u00e4-Koreassa. YONHAP, ALL OVER PRESS \/ EPA<\/p>\n Etel\u00e4-Korean tapaamisen merkitys Ven\u00e4j\u00e4lle on juuri t\u00e4ss\u00e4. Tapaamisen t\u00e4rkein asia on muualla kuin Ven\u00e4j\u00e4n ongelmissa.<\/p>\n Xi Jingping ja Trump pohtivat Etel\u00e4-Koreassa ns. suurta avaustaan maametalleista ja tulleista. Miten toteuttaa se ja mit\u00e4 askelia on otettava? Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljyn tullit olivat t\u00e4ss\u00e4 neuvottelussa t\u00e4ysin toissijainen kysymys.<\/p>\n Kannattaakin tarkkailla sit\u00e4, miten Etel\u00e4-Korean huipputapaamisen j\u00e4lkeen halpaa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 \u00f6ljy\u00e4 tosiasiallisesti myyd\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisill\u00e4 markkinoilla.<\/p>\n Mik\u00e4li USA pit\u00e4\u00e4 linjastaan sitke\u00e4sti kiinni, niin pakotteita kiert\u00e4v\u00e4t tahot joutuvat ongelmiin USA:ssa.<\/p>\n Tilanteen tekee mielenkiintoiseksi se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kysymys on vaihtorahaa ts. Kiinan ja USA:n suuret kysymykset k\u00e4sittelev\u00e4t tulleja ja maametallien myymist\u00e4. USA ei voi sanella Kiinalle ehtojaan kuten se teki Ukrainalle ja toisaalta Kiina tarvitsee USA:n talousaluetta.<\/p>\n Trump oli ennen t\u00e4t\u00e4 tapaamista pyrkinyt korottamaan panoksia asettamalla Kiinalle 100 prosentin tullit samalla kun Peking oli j\u00e4\u00e4dytt\u00e4nyt harvinaisten maametallien vienti\u00e4 USA:lle. Kiinalla oli siten n\u00e4iss\u00e4 neuvotteluissa hienoinen etuly\u00f6nti.<\/p>\n Kumpikin osapuoli tarvitsi toista mutta kumpi tarvitsi viel\u00e4 enemm\u00e4n. Ven\u00e4j\u00e4n kannalta t\u00e4rkein kysymys oli: onko Kiina valmis myym\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n edut neuvotteluissa? Voiko Kiina kirist\u00e4\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 viel\u00e4 lis\u00e4\u00e4 my\u00f6nnytyksi\u00e4 energiapolitiikassa? Jos Kiina katkaisee Ven\u00e4j\u00e4n \u00f6ljyn laivakuljetukset, niin koskeeko se my\u00f6s maata pitkin tapahtuvaa energiakauppaa?<\/p>\n Trumpille n\u00e4m\u00e4 neuvottelut olivat ratkaisevat Ukrainan ja Kiinan v\u00e4lisen konfliktin ratkaisemisessa. H\u00e4nen on vihdoin saatava tuloksia.<\/p>\n Putinille on jo tarjottu Ven\u00e4j\u00e4lle eritt\u00e4in edullista sopimusta mutta Putin uskoo, ett\u00e4 h\u00e4n voisi taistelukent\u00e4ll\u00e4 saada viel\u00e4 paremmat ehdot. Trumpille Putinin tinkiminen ei en\u00e4\u00e4 sovi.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4lle neuvotteluiden tulokset ovat \u00e4\u00e4rett\u00f6m\u00e4n t\u00e4rke\u00e4t: hylk\u00e4\u00e4k\u00f6 Kiina liittolaisensa? Asettaako se USA:n kaupan Ven\u00e4j\u00e4n etujen edelle?<\/p>\n Ja ennen kaikkea: osallistuvatko kiinalaiset yhti\u00f6t USA:n sanktioihin nimellisesti vai oikeasti. Ven\u00e4j\u00e4 on jo t\u00e4ysin Kiinan syliss\u00e4 ja siit\u00e4 riippuvainen; sen tuonnista 48,2 prosenttia tulee Kiinasta.<\/p>\n On ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen naamioida oman tankkerilaivastonsa omistavia tahoja ja saada useita v\u00e4lik\u00e4si\u00e4 n\u00e4ihin h\u00e4m\u00e4riin kauppoihin.<\/p>\n Putin reagoi nopeasti USA:n pakotteisiin ja l\u00e4hetti USA:han oman luottomiehens\u00e4 Kirill Dimitrijevin<\/strong> vakuuttelemaan Ven\u00e4j\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 tahtoa ja Ukrainan haluttomuutta solmia rauhaa.<\/p>\n On huomattava, ett\u00e4 Dimitrijevin tapaamiset olivat merkityksett\u00f6mi\u00e4. L\u00e4hinn\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4n vieraili uutisohjelmissa vakuuttamassa Putinin neuvotteluhalua. Ja kertomassa kuinka EU ja pahat eurooppalaiset ovat rauhan ponnistelujen tiell\u00e4.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4n toinen vastaus pakotteiden uhkaa on ydinaseuhittelu; se korostaa omaa ydinasepelotettaan ja ydinsodan uhkaa.<\/p>\n Putin organisoi 21. lokakuuta ydinaseharjoituksen, josta l\u00e4hetettiin maailmalle televisiokuvaa. Putin esiintyi siin\u00e4 uhmakkaana sotaherrana ja saneli ohjeitaan.<\/p>\n Yleis\u00f6lle ilmoitettiin, ett\u00e4 nyt kokeiltiin my\u00f6s ydink\u00e4ytt\u00f6ist\u00e4 risteilyohjusta. Kyseinen \u201dBurevestnik\u201d ohjus oli ilmoituksen mukaan kyennyt etenem\u00e4\u00e4n 14 000 kilometri\u00e4 ja olemaan ilmassa 15 tuntia.<\/p>\n Niin Neuvostoliitto kuin USA kokeilivat t\u00e4llaista ydink\u00e4ytt\u00f6ist\u00e4 ohjusta kylm\u00e4n sodan aikana mutta molemmat osapuolet totesivat, ett\u00e4 miniydinmoottorin toiminta oli \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen ep\u00e4luotettavaa ja ett\u00e4 sen s\u00e4teilyvaikutus huomattava.<\/p>\n Ven\u00e4j\u00e4 kokeili sit\u00e4 ensi kertaa laivastoharjoituksessa vuonna 2019. Silloin raketti r\u00e4j\u00e4hti ja tappoi 5 tiedemiest\u00e4 ja kaksi laivan miehist\u00f6n j\u00e4sent\u00e4.<\/p>\n Ydinmuskeleiden pullistelulla Putin haluaa kuitenkin osoittaa USA:lle, ett\u00e4 se on viel\u00e4 todella vaarallinen vihollinen ja ett\u00e4 sen \u00e4\u00e4nt\u00e4 kannattaa kuunnella.<\/p>\n Trump ei pit\u00e4nyt Putinin uhittelusta ja julisti ett\u00e4 Yhdysvallat aikoo my\u00f6s testata omia ydinaseitaan \u2013 ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa kylm\u00e4n sodan loppumisen j\u00e4lkeen. Trump ilmoitti t\u00e4st\u00e4 juuri ennen Xi Jinpingin tapaamista Busanissa, Etel\u00e4-Koreassa.<\/p>\n Etel\u00e4-Korean tapaamisen anti n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan varovaisen positiivinen. Sen arvoa nostaa se, ett\u00e4 presidentit eiv\u00e4t heti kertoneet tapaamisen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja vaan ainoastaan tervehtiv\u00e4t toisiaan. Trump l\u00e4hti v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen lentokoneellaan kohti Yhdysvaltoja.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen askel on kuitenkin otettu: Donald Trump kertoi maansa allekirjoittavan kauppasopimuksen Kiinan kanssa \u201dvarsin pian\u201d.<\/p>\n H\u00e4n my\u00f6s kertoi, ett\u00e4 harvinaisten maametallien myynnin ongelmat on ratkaistu ja ett\u00e4 h\u00e4n aikoo alentaa heti kiinalaisten tavaroiden tulleja. Mik\u00e4li n\u00e4it\u00e4 positiivisia askeleita otetaan lis\u00e4\u00e4, merkitsee se sit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n merkitys Kiinalle v\u00e4henee.<\/p>\n Se mahdollistaisi skenaarion, jossa Putin arvioisi Kiinan muuttaneen omia ulkopoliittisia askelmerkkej\u00e4\u00e4n ja ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 kokisi olevansa tungettu nurkkaan.<\/p>\n Siin\u00e4 vaihtoehdossa ydinaseen k\u00e4ytt\u00f6 Ukrainassa tai jopa l\u00e4nness\u00e4 olisi se lopullinen vastaus l\u00e4nnen uhkaan.<\/p>\n T\u00e4m\u00e4 vaihtoehto kannattaa ottaa huomioon. Ven\u00e4j\u00e4 saattaa purra kuten ahdistettu rotta.<\/p>\n Kirjoittaja Arto Luukkanen on Ven\u00e4j\u00e4n ja It\u00e4-Euroopan tutkimuksen vanhempi yliopistolehtori Helsingin yliopistosta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Mik\u00e4li Yhdysvallat ja Kiina ottavat kesken\u00e4\u00e4n positiivisia askeleita lis\u00e4\u00e4, merkitsee se sit\u00e4, ett\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n merkitys Kiinalle v\u00e4henee, kirjoittaa…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":76725,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[35,22,23,26,27,33,31,30,17,24,25,28,29,15,18,21,142,637,144,32,19,20,56,16,1262,1665,59,60,61],"class_list":{"0":"post-76724","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-24h","9":"tag-breaking-news","10":"tag-breakingnews","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-poliitikot","25":"tag-politiikka","26":"tag-presidentti","27":"tag-suomi","28":"tag-top-stories","29":"tag-topstories","30":"tag-ulkomaat","31":"tag-uutiset","32":"tag-venajan-politiikka","33":"tag-venalaiset-poliitikot","34":"tag-world","35":"tag-world-news","36":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115465570506733299","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76724","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=76724"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76724\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/76725"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=76724"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=76724"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=76724"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}