Viime vuonna<\/a> vain Helsinki sai AA-luokituksen, kun taas t\u00e4n\u00e4 vuonna se tippui yhden pyk\u00e4l\u00e4n alemmas.<\/p>\n\u201dMik\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4 muutos t\u00e4m\u00e4 ei ole. Suhdannevaihtelu on n\u00e4kynyt Helsingin asuntojen hinnoissa eli t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4kyy heikomman suhdanteen tuoma taakka\u201d, Keskinen selitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Lis\u00e4ksi vesitulvien tarkempi arviointi on heikent\u00e4nyt aavistuksen tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4 Helsingiss\u00e4.<\/p>\n
Tulvariskit vaikuttavat kiinteist\u00f6jen arvonkehitykseen ja asumiskelpoisuuteen. Osuudet ovat suurempia isoissa kaupungeissa, joissa on paljon asfalttipintaa ja kiinteist\u00f6j\u00e4 tiiviisti pienell\u00e4 alueella.<\/p>\n
Silti Helsinki on A+ ja ainoa n\u00e4ist\u00e4 isoista alueista, joista l\u00f6ytyy my\u00f6s kolmen A:n alueita.<\/p>\n
Eriytymist\u00e4 tapahtuu paitsi kuntatasolla my\u00f6s kuntien sis\u00e4ll\u00e4. Esimerkiksi Helsingin arvioitavista 81 postinumeroalueesta yhteens\u00e4 14 aluetta ylt\u00e4\u00e4 ylimp\u00e4\u00e4n AAA-luokitukseen.<\/p>\n
Korkeimpaan luokitukseen ylsiv\u00e4t Punavuori, Bulevardi ja Eira sek\u00e4 Munkkiniemen alue. N\u00e4ill\u00e4 alueilla tulotaso on kasvanut keskivertoa nopeammin, vapaarahoitteisten asuntojen kauppa on pysynyt vilkkaana ja ty\u00f6tt\u00f6myysaste alhaisena verrattuna muihin alueisiin.<\/p>\n
Helsingiss\u00e4 sijainti on edelleen merkitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 luokituksissa.<\/p>\n
Hypon mukaan J\u00e4tk\u00e4saaren, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan odotetaan jatkavan kasvuaan ja nousevan luokituksissa. Vattuniemi erottuu joukosta korkealla omistusasujien osuudellaan.<\/p>\n
BBB-luokkaan j\u00e4\u00e4neen S\u00f6rn\u00e4inen ja Harjun alueen haasteina ovat edelleen sijoittajariski ja pikkuyksi\u00f6iden suuri m\u00e4\u00e4r\u00e4.<\/p>\n
Vaikka mik\u00e4\u00e4n kunta ei ylt\u00e4nyt kahteen ylimp\u00e4\u00e4n luokkaan eli AAA- tai AA-tasolle, yksik\u00e4\u00e4n ei kuulunut my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kahteen alimpaan eli C- tai D-luokkaan.<\/p>\n
Keskisen mielest\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kertoo siit\u00e4, ett\u00e4 alueiden riskit ovat hyvin erilaisia. Taustalla vaikuttaa erityisesti v\u00e4est\u00f6kehitys.<\/p>\n
Kokonaiskuvassa yhteens\u00e4 73 aluetta nousivat luokituksessaan yhdell\u00e4 pyk\u00e4l\u00e4ll\u00e4, ja yhteens\u00e4 15 aluetta laski pyk\u00e4l\u00e4ll\u00e4. Luokitus pysyi ennallaan yhteens\u00e4 204 kunnassa.<\/p>\n
\u201dKun suhdanne paranee, t\u00e4ss\u00e4 on odotettavissa korjausliikett\u00e4 asuntojen hinnoissa ensi vuonna. Positiivisen kehityksen odotuksen n\u00e4kyv\u00e4t luokituksissa\u201d, Keskinen arvioi.<\/p>\n
CCC-luokkaan kuului yhteens\u00e4 52 kuntaa. Korkeamman riskin alueet painottuvat Keski-Suomeen, It\u00e4-Suomeen ja Kainuuseen. Sen sijaan t\u00e4n\u00e4 vuonna huonoimpaan CC-luokkaan kuului vain yksi kunta, Pyh\u00e4j\u00e4rvi.<\/p>\n
\u201dAsuntokanta alkaa olemaan sill\u00e4 alueella heikossa kunnossa, eik\u00e4 asunnoilla ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4k\u00e4\u00e4n\u201d, Keskinen sanoo.<\/p>\n
V\u00e4est\u00f6ennusteiden lis\u00e4ksi asuntomarkkinoiden tulevaisuutta ennustaa my\u00f6s alueellinen syntyvyyskehitys ja aluetalouden n\u00e4kym\u00e4t.<\/p>\n
Puolustusinvestoinnit ovat my\u00f6s merkitt\u00e4vi\u00e4 aluetaloudelle. Esimerkiksi Naton esikunta tuo Mikkelin alueelle pysyv\u00e4\u00e4 henkil\u00f6st\u00f6\u00e4, ja kunta nousikin siksi BB-luokkaan. Samoin j\u00e4\u00e4nmurtajatilaukset tuovat ty\u00f6t\u00e4 Helsinkiin ja Raumalle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Asuntokauppa|Hypo listasi Suomen kuntien sek\u00e4 isoimpien alueiden riskit ja tulevaisuuden n\u00e4kym\u00e4t. Suurimmat kaupungit ovat k\u00e4rjess\u00e4, ja per\u00e4\u00e4 pit\u00e4\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":76727,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-76726","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115465574440302599","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76726","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=76726"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/76726\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/76727"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=76726"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=76726"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=76726"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}