\nsairauspoissaoloihin Suomessa. Joka viides sairastuu el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana, ja masennusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 noin 500\u2013600 000
\nsuomalaista.<\/li>\n
Tiivistelm\u00e4 on laadittu generatiivisella teko\u00e4lyll\u00e4. Toimitus on tarkistanut ja muokannut tiivistelm\u00e4n.<\/p>\n
Alakuloinen mieliala, koko ajan v\u00e4sytt\u00e4\u00e4. Mik\u00e4\u00e4n ei kiinnosta eik\u00e4 ruokakaan maistu, tai sitten koko ajan tekisi mieli napostella.<\/p>\n
Muun muassa t\u00e4llaisista oireista k\u00e4rsii ainakin kuusi prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4 vuosittain ja joka viides sairastuu masennukseen el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana.<\/p>\n
Masennuksesta puhutaan nyky\u00e4\u00e4n kansantautina. Siit\u00e4 on tullut suurin yksitt\u00e4inen ty\u00f6kyvytt\u00f6myysel\u00e4kkeelle siirtymisen syy sek\u00e4 yleisin sairausp\u00e4iv\u00e4rahalla korvattava poissaolop\u00e4ivi\u00e4 aiheuttava mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6. Masennusl\u00e4\u00e4kkeit\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 500 000\u2013600\u2009000 suomalaista.<\/p>\n
Psykiatrian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Mari Archer <\/strong>sanoo, ett\u00e4 mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6t ovat jonkin verran lis\u00e4\u00e4ntyneet. H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n kyse on kuitenkin ennen kaikkea diagnosoinnin tarkentumisesta sek\u00e4 stigman v\u00e4hentymisest\u00e4.<\/p>\n Masennukseen sairastuminen ei ole aina ollut yhteiskunnallisesti hyv\u00e4ksytty\u00e4. <\/p>\n \u201dAiemmin j\u00e4\u00e4tiin sairausel\u00e4kkeelle kroonisen selk\u00e4kivun vuoksi, nyky\u00e4\u00e4n syyn\u00e4 on masennus. Todellisuudessa ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iset selk\u00e4- ja kiputilat ovat voineet olla oire mielenterveyden haasteista.\u201d<\/p>\n Masennus on naisilla kaksi kertaa yleisemp\u00e4\u00e4. Archerin mukaan yksi selitt\u00e4v\u00e4 tekij\u00e4 on se, ett\u00e4 naisten on edelleen hyv\u00e4ksytymp\u00e4\u00e4 v\u00e4sy\u00e4 ja uupua.<\/p>\n \u201dNaiset my\u00f6s kertovat avoimemmin toisilleen, jos mik\u00e4\u00e4n ei huvita, seksi ei kiinnosta tai kumppani \u00e4rsytt\u00e4\u00e4. Heill\u00e4 on vertaistukea toisistaan: en ole ainoa, t\u00e4lle ilmi\u00f6lle on nimi ja t\u00e4h\u00e4n voi hakea apua.\u201d<\/p>\n Tilastolliseen k\u00e4rkipaikkaan vaikuttavat my\u00f6s hormonit. Joidenkin tutkimusten mukaan jopa puolet vaihdevuosi-ik\u00e4isist\u00e4 k\u00e4rsii masennuksesta ja ahdistuksesta. Vaihdevuosien<\/a> aiheuttamilla unettomuusoireilla ja masennuksella on osoitettu olevan yhteys. Tutkimusten mukaan tilanne normalisoituu, kun pahimmat oireet taittuvat.<\/p>\n Sen sijaan psyykkisten oireiden yhteys estrogeeniin on ep\u00e4selv\u00e4. Estrogeenitasot laskevat kaikilla, mutta vain osa kokee mielialansa heittelev\u00e4n. Hormonikorvaushoidosta<\/a> voi olla apua mielialaongelmin ja v\u00e4symyksen tunteeseen. Todenn\u00e4k\u00f6isimmin hoito auttaa niit\u00e4, joilla on my\u00f6s unih\u00e4iri\u00f6it\u00e4 ja muita el\u00e4m\u00e4\u00e4 haittaavia vaihdevuosioireita.<\/p>\n \u201dKysyn kaikilta masennuksen kaltaisista oireista kertoneilta keski-ik\u00e4isilt\u00e4 naisilta, koska olet viimeksi k\u00e4ynyt gynekologilla. Lis\u00e4ksi kilpirauhas\u00adarvot kannattaa mitata, sill\u00e4 kilpirauhasen toimintah\u00e4iri\u00f6t aiheuttavat muun muassa v\u00e4symyst\u00e4, mielialan laskua ja painonnousua.\u201d<\/p>\n Kilpirauhasen vajaatoiminta<\/a> on naisilla nelj\u00e4 kertaa yleisemp\u00e4\u00e4 ja suurin osa heist\u00e4 on keski-ik\u00e4isi\u00e4 tai sit\u00e4 vanhempia.<\/p>\n \u201dJotkut ovat persoonaltaan dramaattisia. He voivat saada t\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4ydet pisteet ja huomenna eiv\u00e4t juuri lainkaan pisteit\u00e4. \u201d<\/p>\n<\/blockquote>\n 2. Kyselyt ovat vain suuntaa-antavia<\/p>\n Olen pettynyt itseeni (1 piste). Inhoan itse\u00e4ni (2 pistett\u00e4). Vihaan itse\u00e4ni (3 pistett\u00e4). Masennusdiagnoosi perustuu haastatteluun, ja jotkut l\u00e4\u00e4k\u00e4rit k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t my\u00f6s kyselylomakkeita. Mari Archer korostaa, ettei mink\u00e4\u00e4n psykiatrisen sairauden diagnoosin tulisi perustua pelkk\u00e4\u00e4n kyselylomakkeeseen.<\/p>\n \u201dJotkut esimerkiksi ovat persoonaltaan dramaattisia. He voivat saada t\u00e4n\u00e4\u00e4n t\u00e4ydet pisteet ja huomenna eiv\u00e4t juuri lainkaan pisteit\u00e4. Ihmisill\u00e4 on my\u00f6s erilainen kyky tunnistaa oireitaan. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kyselyt ovat vain suuntaa-antavia.\u201d<\/p>\n Aivojen magneettikuvausta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n masennukseen liittyviss\u00e4 tieteellisiss\u00e4 tutkimuksissa. Tiedet\u00e4\u00e4n esimerkiksi, ett\u00e4 pitkittyneess\u00e4 masennuksessa aivojen muistialueet hieman kutistuvat. Samaa kutistumista aiheuttavat kuitenkin my\u00f6s ik\u00e4\u00e4ntyminen ja Alzheimerin tauti<\/a>, joten yksin siit\u00e4 ei voida p\u00e4\u00e4tell\u00e4 viel\u00e4 mit\u00e4\u00e4n.<\/p>\n \u201dOllaan viel\u00e4 aika kaukana siit\u00e4, ett\u00e4 aivojen kuvaaminen auttaisi masennuksen diagnosoimisessa.\u201d<\/p>\n Viime vuosina on puhuttu korkean toimintakyvyn masennuksesta. Kyse on vanhan ilmi\u00f6n uudesta nimityksest\u00e4. <\/p>\n<\/blockquote>\n 3. Sairausloma ei kerro olosta<\/p>\n![\"Asiantuntijana](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/mari_edit_masennuskokonaisuus_1761306513347_erDxt.jpg\"\/)
Asiantuntijana l\u00e4\u00e4ketieteen tohtori ja psykiatrian erikoisl\u00e4\u00e4k\u00e4ri Mari Archer, Mehil\u00e4inen1. Vaihdevuosi-i\u00e4ss\u00e4 masennuksen riski kasvaa<\/p>\n\n
\n