![\"Fluorenssimikroskoopilla](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/13-3-5528287.jpeg\")
<\/p>\nArtikkeli on yli 13 vuotta vanha<\/p>\n
Kuusamolaiset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t mukaan kansainv\u00e4liseen geenitutkimukseen. Tuloksia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi muun muassa kansantautien tutkimuksessa. Puhdasgeeniset kuusamolaiset ovat tiedemiehille ihanteellinen tutkimuskohde.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Fluorenssimikroskooppikuva ihmisen kromosomeista. Kuva: Yle<\/p>\n
1.12.2010 10:41\u2022P\u00e4ivitetty 9.4.2012 7:40<\/p>\n
Kaksisataa kuusamolaista p\u00e4\u00e4see mukaan suomalais-englantilaiseen tutkimukseen, jossa heid\u00e4n geenikarttansa piirret\u00e4\u00e4n viimeist\u00e4 piirua my\u00f6ten. Tuloksia verrataan lopulta koko maailmanlaajuisiin tutkimustuloksiin.<\/p>\n
– Kahdensadan kuusamolaisen lis\u00e4ksi analysoimme samalla tavalla tuhansia ihmisi\u00e4 ymp\u00e4ri maailmaa, kertoo professori Aarno Palotie englantilaisesta Wellcome Trust Sanger Institutesta.<\/p>\n
Yksi tutkimuksen t\u00e4rkeimmist\u00e4 tavoitteista on saada nykyist\u00e4 parempaa selkoa kansansairauksista.<\/p>\n
– Odotamme tietoa harvinaisemmista ihmisen muunnoksista ja perim\u00e4n variaatioista. Sit\u00e4 informaatiota voimme yleist\u00e4\u00e4 ymp\u00e4ri maailman tavallisiin kansantauteihin, kuten esimerkiksi syd\u00e4n- ja verisuonisairauksiin sek\u00e4 sy\u00f6p\u00e4alttiuksiin.<\/p>\n
Kuusamolaiset innokkaasti mukana<\/p>\n
Kuusamolaiset itse tuntuvat olevan tutkimuksesta innoissaan. Monet haluavat selvitt\u00e4\u00e4 omat geenins\u00e4. Erityisen kiinnostunut tutkimuksesta on sukututkimusharrastaja Pertti Ervasti.<\/p>\n
– Jos voin t\u00e4ll\u00e4 tavalla antaa panokseni l\u00e4\u00e4ketieteelliseen tutkimuksen hyv\u00e4ksi, niin kyll\u00e4 sen mielell\u00e4\u00e4n teen. Kiinnostusta lis\u00e4\u00e4 my\u00f6s se, ett\u00e4 itsell\u00e4kin on mahdollisesti periytyv\u00e4 kansansairaus, reuma. Vaikka en tosin tied\u00e4, milloin tutkimuksesta saa tuloksia.<\/p>\n
Kuusamo on geenitutkijan paratiisi<\/p>\n
Geenitutkijat p\u00e4\u00e4tyiv\u00e4t Kuusamoon, koska 17.000 asukkaan kunnalla on poikkeuksellinen v\u00e4est\u00f6historia. Kuntalaisten geeniperim\u00e4 on s\u00e4ilynyt pitk\u00e4\u00e4n puhtaana.<\/p>\n
– Savolaiset asuttivat Kuusamon 1680-luvulta alkaen. Ainakin 200 vuoden ajan asukkaat avioituivat p\u00e4\u00e4osin kesken\u00e4\u00e4n ja v\u00e4est\u00f6 kasvoi sis\u00e4isesti ilman veren vaihtoa muihin alueisiin. Viel\u00e4 ensimm\u00e4isen maailmansodan j\u00e4lkeenkin Kuusamon v\u00e4est\u00f6 oli hyvin homogeenista, kertoo Ervasti.<\/p>\n
1900-luvulle asti Kuusamoon muutti hyvin v\u00e4h\u00e4n ihmisi\u00e4 kunnan ulkopuolelta. He olivat esimerkiksi ruotsalaisia virkamiehi\u00e4. Vasta toinen maailmansota, elinkeinorakenteen murros ja parantuneet liikenneyhteydet muuttivat selv\u00e4sti tilanteen 1900-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 ja kuntaan alkoi tulla aiempaa enemm\u00e4n uusia asukkaita. Monilla kuusamolaisilla on kuitenkin edelleen vahva perim\u00e4 kantakuusamolaisilta.<\/p>\n
– Itsekin kannan perim\u00e4\u00e4 monesta Kuusamon asuttaneesta 20-30 suvusta. Joistakin tietyist\u00e4 suvuista minulla on yhteens\u00e4 kuudet eri geenit, kuvailee Ervasti.<\/p>\n
– Tutkijoiden etuna on koskemattoman geeniperim\u00e4n lis\u00e4ksi my\u00f6s Kuusamon hyvin tunnettu asutushistoria, hyvin j\u00e4rjestetty terveydenhuolto, korkeatasoinen koulutus sek\u00e4 asukkaiden kiinnostus terveydest\u00e4\u00e4n ja ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n, ylist\u00e4\u00e4 Palotie.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Artikkeli on yli 13 vuotta vanha Kuusamolaiset p\u00e4\u00e4sev\u00e4t mukaan kansainv\u00e4liseen geenitutkimukseen. Tuloksia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hyv\u00e4ksi muun muassa kansantautien…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":771,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[116],"tags":[475,470,33,31,30,789,468,699,456,787,786,788,469,463,457,728,118,32,516,119,472,790],"class_list":{"0":"post-770","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-perinnollisyystiede","8":"tag-biologia","9":"tag-dna","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-geenikartta","14":"tag-geenit","15":"tag-geenitutkimus","16":"tag-genetics","17":"tag-koillismaan-seutukunta","18":"tag-kuusamo","19":"tag-miestutkijat","20":"tag-perima","21":"tag-perinnollisyys","22":"tag-perinnollisyystiede","23":"tag-pohjois-pohjanmaa","24":"tag-science","25":"tag-suomi","26":"tag-terveydenhoitoala","27":"tag-tiede","28":"tag-tutkimus","29":"tag-vaestohistoria"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/770","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=770"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/770\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/771"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=770"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=770"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=770"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}