{"id":77000,"date":"2025-10-31T07:08:09","date_gmt":"2025-10-31T07:08:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/77000\/"},"modified":"2025-10-31T07:08:09","modified_gmt":"2025-10-31T07:08:09","slug":"ennallistamista-tarvitaan-jarvien-ja-virtavesien-heikentyneen-lajiston-elvyttamiseksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/77000\/","title":{"rendered":"Ennallistamista tarvitaan j\u00e4rvien ja virtavesien heikentyneen lajiston elvytt\u00e4miseksi"},"content":{"rendered":"<p>\u201cSis\u00e4vesien monimuotoisuuden tilasta ja lajien esiintymisen muutoksista ei ole aiemmin ollut systemaattisesti koottua tilastotietoa. Kokosimme tuhansien vesist\u00f6jen lajitiedot ja mallinsimme luontaisen lajiston. Pystymme ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa arvioimaan lajiston monimuotoisuuden tilaa koko maan tasolla ja alueellisesti\u201d, projektista vastannut Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen erikoistutkija <strong>Jukka Aroviita\u00a0<\/strong>kertoo.<\/p>\n<p>Valtaosa muutoksista yhteydess\u00e4 maa- ja mets\u00e4talouteen<\/p>\n<p>\u201dOsalla alueista yli puolet vesien eli\u00f6ryhmien lajeista on harvinaistunut. Monet harvinaistuneista lajeista ovat yleisi\u00e4 lajeja. Valtaosa lajistomuutoksista johtuu maa- ja mets\u00e4talouden aiheuttamista paineista\u201d, Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen tutkija\u00a0<strong>Anna Suuronen<\/strong> kertoo.\u00a0<\/p>\n<p>Maatalousalueiden vesist\u00f6iss\u00e4 osa lajeista on harvinaistunut ja osa yleistynyt. Mets\u00e4talouden vaikutusalueilla heikoin tila on pieniss\u00e4 virtavesiss\u00e4 Keski- ja It\u00e4-Suomessa. J\u00e4rviss\u00e4 lajikato oli v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4 kuin jokiymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<p>Arviot sis\u00e4vesien lajiston tilasta perustuvat virtavesien sammalien, piilevien ja pohjael\u00e4inten sek\u00e4 j\u00e4rvien kasviplanktonin, vesikasvien, pohjan piilevien ja pohjael\u00e4inten esiintymistietoihin. Lajistoaineistojen ja mallinnuksen avulla arvioitiin sek\u00e4 lajiyhteis\u00f6jen muutoksia ett\u00e4 muutoksia yksitt\u00e4isten lajien esiintyvyydess\u00e4.<\/p>\n<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/ff490be1-b124-44e1-b552-976fde958e6e-w_720.png\"  alt=\"\"\/>Nuottaruoho (Lobelia dortmanna) viihtyy kirkasvetisiss\u00e4 j\u00e4rviss\u00e4. Lajin alueellinen esiintyvyys on v\u00e4hentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti ihmistoiminnan takia. <strong>Kuva: Mikko Suonio, vastavalo.net<\/strong><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/e41e5a37-3a3f-4284-b4ce-80e8f57245b2-w_720.png\"  alt=\"\"\/>Kuvassa esitet\u00e4\u00e4n virtavesien sammalten, pohjael\u00e4inten ja pohjan piilevien yleisten lajien lukum\u00e4\u00e4r\u00e4t alueittain. Palkit on jaettu kolmeen osaan: alueelliselta esiintyvyydelt\u00e4\u00e4n harvinaistuneet lajit, yleistyneet lajit ja ne lajit, joiden esiintyvyys ei ole muuttunut ihmistoiminnan takia. Osalla alueista esiintyvyys on muuttunut yli puolella lajeista. Lajeja on taantunut erityisesti Etel\u00e4- ja L\u00e4nsi-Suomessa. Osa erityisesti piilev\u00e4lajeista on yleistynyt. Pohjois-Suomen virtavesien lajistossa on v\u00e4hiten muutoksia. My\u00f6s harvinaisten lajien esiintyvyysmuutokset olivat samansuuntaisia. L\u00e4hde: Suuronen ym. 2025 ja Mykr\u00e4 ym. 2025.<strong\/>Hyv\u00e4k\u00e4\u00e4n ekologinen tila ei t\u00e4ysin suojele monimuotoisuutta<\/p>\n<p>Projektin tulokset osoittivat, ett\u00e4 lajistomuutoksia oli my\u00f6s hyv\u00e4ss\u00e4 ekologisessa tilassa olevissa vesist\u00f6iss\u00e4. Eniten lajikatoa oli heikommassa tilassa olevissa vesist\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n<p>\u201dTulos on hieman huolestuttava. Erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 biologisen monimuotoisuuden s\u00e4ilytt\u00e4miseksi on suojella j\u00e4ljell\u00e4 olevat erinomaisessa tilassa olevat vesist\u00f6t. My\u00f6s hyv\u00e4ss\u00e4 tilassa olevien vesist\u00f6jen ennallistamistoimet voivat olla tarpeen\u201d, <strong>Jukka Aroviita\u00a0<\/strong>pohtii.<\/p>\n<p>Ilmaston muuttuessa pohjoisen lajit harvinaistuvat<\/p>\n<p>Projektissa mallinnettiin my\u00f6s tulevaisuuden lajistoja eri ilmastoskenaarioissa. Pohjois-Suomessa nykylajiston ennustettiin harvinaistuvan ja osin korvautuvan etel\u00e4isill\u00e4 lajeilla.<\/p>\n<p>\u201dIlmastonmuutoksen ennustettu vaikutus on samansuuntainen luonnontilaisissa ja ihmisvaikutuksen alaisissa vesist\u00f6iss\u00e4. Muutokset ovat kuitenkin vaikeammin ennustettavia ihmisvaikutukselle altistuneissa paikoissa\u201d kertoo mallinnuksista vastannut Suomen ymp\u00e4rist\u00f6keskuksen erikoistutkija\u00a0<strong>Heikki Mykr\u00e4<\/strong>.\u00a0<\/p>\n<p>Suomen luonto voidaan saada elpym\u00e4\u00e4n laajamittaisella ennallistamisella<\/p>\n<p>Suomessa valmistellaan parhaillaan EU:n luonnon ennallistamissuunnitelman kansallista toteuttamista. Sis\u00e4vesien monimuotoisuuden tilan arviot tulisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 kiinte\u00e4mmin suojelun, hoidon ja kunnostusten suunnitteluun, toteutukseen ja vaikutusten seurantaan.<\/p>\n<p>Kansallisessa ennallistamissuunnitelmassa ja tavoitteiden asettelussa tulisi my\u00f6s huomioida kokonaisten lajiryhmien tila. Tavoitetta varten tarvitaan vakioitu lajiston monimuotoisuuden arvioinnin ja seurannan menetelm\u00e4.<\/p>\n<p>Sis\u00e4vesien monimuotoisuuden mallinnus ja lajikadon arviointi biologisten seuranta-aineistojen avulla (VESIBIO)<\/p>\n<p>Tutkimusprojekti oli osa ymp\u00e4rist\u00f6ministeri\u00f6n rahoittamaa BioMon-tutkimusohjelmaa. Ohjelman tavoitteena oli kehitt\u00e4\u00e4 suomalaisten lajien ja luontotyyppien pitk\u00e4aikaisseurantoja ja seurannoissa k\u00e4ytett\u00e4vi\u00e4 menetelmi\u00e4 luonnonsuojelun n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u201cSis\u00e4vesien monimuotoisuuden tilasta ja lajien esiintymisen muutoksista ei ole aiemmin ollut systemaattisesti koottua tilastotietoa. Kokosimme tuhansien vesist\u00f6jen lajitiedot&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":77001,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-77000","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115467524775390009","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77000","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=77000"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77000\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77001"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=77000"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=77000"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=77000"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}