{"id":772,"date":"2025-08-11T05:40:15","date_gmt":"2025-08-11T05:40:15","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/772\/"},"modified":"2025-08-11T05:40:15","modified_gmt":"2025-08-11T05:40:15","slug":"fysiikan-sensori-vastasi-kokelaiden-kysymyksiin-nama-kysymykset-puhutti-eniten-kevaan-2025-ylioppilaskokeissa-abitreenit","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/772\/","title":{"rendered":"Fysiikan sensori vastasi kokelaiden kysymyksiin \u2013 n\u00e4m\u00e4 kysymykset puhutti eniten kev\u00e4\u00e4n 2025 ylioppilaskokeissa | Abitreenit"},"content":{"rendered":"

YTL:n sensori Ville Havu<\/strong> vastasi kokelaiden kysymyksiin. Toimittaja on tiivist\u00e4nyt kysymyksi\u00e4 tarpeen mukaan.<\/p>\n

Katso fysiikan koe ja hyv\u00e4n vastauksen piirteet t\u00e4\u00e4lt\u00e4!<\/strong><\/a><\/p>\n

Yleisi\u00e4 kysymyksi\u00e4 kokeesta<\/p>\n

Saako yht\u00e4\u00e4n pisteit\u00e4, jos kirjoitti vastauksen v\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n laatikkoon? \ud83d\ude13 – Tarvitsen Silm\u00e4lasit<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Yleinen periaate fysiikan kokeissa on, ett\u00e4 kokelaan vastauksena pidet\u00e4\u00e4n vain kuhunkin osateht\u00e4v\u00e4\u00e4n annettua vastausta.<\/p>\n

Saako pisteit\u00e4, jos kuvaajateht\u00e4viss\u00e4 on saanut kuvaajalta jonkun arvon joka on v\u00e4\u00e4rin ja seuraavassa kohdassa laskenut v\u00e4\u00e4rill\u00e4 arvoilla, mutta lasku muuten on oikein? – abiiii<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Tyypillisesti teht\u00e4viss\u00e4 arvostellaan lopputuloksen ohella my\u00f6s prosessi, joka on tulokseen johtanut. Perityt virheet vaikuttavat yleens\u00e4 vain lopputulokseen ja itse prosessi voi hyvin olla oikein. Samasta syyst\u00e4 ratkaisuprosessi kannattaa dokumentoida vastaukseen selke\u00e4sti ja kattavasti.<\/p>\n

Miksi koe painotti l\u00e4mp\u00f6oppia eik\u00e4 yht\u00e4k\u00e4\u00e4n s\u00e4hk\u00f6magnetismin teht\u00e4v\u00e4\u00e4 ollut? – Nimet\u00f6n<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Rajallisen teht\u00e4v\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi yksik\u00e4\u00e4n koe ei voi kattaa LOPSin jokaista asiaa. Keskeiset aiheet pit\u00e4isi kuitenkin ainakin kurssien tasolla jokaisesta kokeesta l\u00f6yty\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 kertaa magneettikentt\u00e4 oli teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1 ja s\u00e4hk\u00f6magnetismin kurssin teht\u00e4v\u00e4 oli valosta. L\u00e4mp\u00f6oppia oli niin ik\u00e4\u00e4n teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1 sek\u00e4 tietysti teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 3. S\u00e4hk\u00f6opin tietoja joutui soveltamaan teht\u00e4viss\u00e4 2 ja 3 teht\u00e4v\u00e4n 6 lis\u00e4ksi. Osan 3 teht\u00e4v\u00e4valikoimaan p\u00e4\u00e4tyi t\u00e4ll\u00e4 kertaa l\u00e4mp\u00f6oppia, aalto-oppia ja mekaniikkaa.<\/p>\n

Kuinka suuri pistev\u00e4hennys on, jos tulee laskussa huolimattomuusvirhe, joka vaikuttaa vain teht\u00e4v\u00e4nannossa kysytyn asian lopputulokseen, ja lopputulosta ei kuitenkaan tarvinnut muissa teht\u00e4v\u00e4n alakohdissa? – tyhm\u00e4moka<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Fysiikan laskuteht\u00e4viss\u00e4 arvostellaan lopputuloksen ohella mm. perustelut, suureyht\u00e4l\u00f6t ja yht\u00e4l\u00f6iden ratkaiseminen. Lopullinen pisteiden jakautuminen eri kohtien v\u00e4lill\u00e4 on sensorikokouksen k\u00e4siss\u00e4.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 1<\/p>\n

1. teht\u00e4v\u00e4 hieman h\u00e4mmensi minua ja haluaisin tiet\u00e4\u00e4 miten kvanttikentt\u00e4teoria selitt\u00e4\u00e4 vakuumin spontaanin virtauksen ja miksi kvanttikent\u00e4n nollaenergiataso johtaa havaittavaan vaikutukseen, kuten Casimirin ilmi\u00f6\u00f6n, vaikka perinteisesti ajatellaan, ett\u00e4 vakuumissa ei ole ”aineen” kaltaista sis\u00e4lt\u00f6\u00e4? – Postimies Patti<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> T\u00e4t\u00e4 aihetta ei t\u00e4ll\u00e4 kertaa k\u00e4sitelty teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 1.<\/p>\n

1.9 eik\u00f6 elektroni kaarru s\u00e4hk\u00f6kent\u00e4n kentt\u00e4viivojen mukaisesti alasp\u00e4in, eik\u00e4 yl\u00f6sp\u00e4in kuten hvp:ssa n\u00e4kyy? – Abimeister<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Elektronin varaus on negatiivinen, joten siihen vaikuttaa voima s\u00e4hk\u00f6kentt\u00e4\u00e4 vastaan. Positiivisesti varattuun hiukkaseen vaikuttaisi kent\u00e4n suuntainen voima.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 2<\/p>\n

Onko voltti suurempi kuin watti? Paljonko pisteit\u00e4 l\u00e4htee jos meni n\u00e4m\u00e4 sekaisin??? – Putte Puputtaja<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Voltti on j\u00e4nnitteen yksikk\u00f6 ja watti tehon eli n\u00e4it\u00e4 ei oikein voi verrata. Yksikk\u00f6virhe on melko suuri virhe, koska esimerkiksi vastaus muuttuu t\u00e4ysin toiseksi.<\/p>\n

Ent\u00e4 jos on sovittanut kuvaajan kaikkiin muihin paitsi viimeiseen pisteeseen ja perustellut, ett\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 tarkkuudella s\u00e4hk\u00f6virta on sama my\u00f6s v\u00e4lill\u00e4 20 %-80 %? Kyseess\u00e4 kuitenkin lineaarinen sovitus. – Kuvaaja<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Teht\u00e4v\u00e4nannossa pyydettiin nimenomaan s\u00e4hk\u00f6virtaa latausasteiden 20-80% v\u00e4llill\u00e4. Muille v\u00e4leille sovittaen on tietysti melko vaikea perustella, miksi s\u00e4hk\u00f6virta olisi sama.<\/p>\n

Haittaako jos kohdassa 3 ajan on laskenut siten, ett\u00e4 on katsonut suoran kulmakertoimen joka oli luokkaa 13,5 mAh\/min, eli laturi lataa 13,5 mAh yhdess\u00e4 minuutissa, ja sitten jakanut 6720 mAh tuolla 13,5 mAh? – jippii<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Koska mittauspisteit\u00e4 on useita, niin suoran sovittaminen pisteist\u00f6\u00f6n on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 ainoa perusteltu tapa ratkaista teht\u00e4v\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 saavutetaan monia etuja, mm. pienten satunnaisten virheiden kumoutuminen.<\/p>\n

Ent\u00e4 jos laski tehon alkuper\u00e4isen kuvaajan kulmakertoimella eik\u00e4 v\u00e4lill\u00e4 20%-80%, kun kuitenkin ensiksi a) kohdassa pyydettiin tekem\u00e4\u00e4n kuvaaja ja sitten vasta m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4lilt\u00e4 20%-80%. T\u00e4m\u00e4n takia teho py\u00f6ristyi 21 w. – Kummasteleva<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Osateht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 2.2 viitattiin osateht\u00e4v\u00e4n 2.1 tilanteeseen eli latausvirta tulisi poimia samalta v\u00e4lilt\u00e4 kuin osateht\u00e4vss\u00e4 2.1<\/p>\n

Mit\u00e4 jos kuvaajasta on saanut hieman eri arvon kuin hvp:ssa ja laskenut sill\u00e4 loppuun asti, jonka takia tulos eroaa pienesti hvp:n tuloksesta. – L<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Riippuu siit\u00e4, mist\u00e4 ero johtuu. Pieni\u00e4 eroja HVP:hen voi synty\u00e4 ihan perustellusti mutta virheellisesti tehty sovitekin voi antaa tuloksen, joka on l\u00e4hell\u00e4 HVP:n arvoa.<\/p>\n

Mit\u00e4 jos muuten on kaikki oikein mutta tulkitsi kuvaajasta s\u00e4hk\u00f6virran v\u00e4\u00e4rin. T\u00e4t\u00e4 s\u00e4hk\u00f6virtaa k\u00e4ytti my\u00f6s 2.2 ja 2.3 mutta kaikki kaavat ovat niiss\u00e4 oikein. Miten tulee pisteit\u00e4? – Pelottaaa<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Kuten HVP:st\u00e4 k\u00e4y ilmi, osateht\u00e4viss\u00e4 2.2 ja 2.3 on toki monia kohtia, joiden ratkaisu ei riipu osateht\u00e4v\u00e4n 2.1 vastauksesta. Miten n\u00e4m\u00e4 arvostellaan selvi\u00e4\u00e4 vasta my\u00f6hemmin.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4nannossa sanotaan, ett\u00e4 ”. Esityksess\u00e4 tulee n\u00e4ky\u00e4 mittaustuloksia vastaavat pisteet, mutta ei pisteit\u00e4 yhdist\u00e4vi\u00e4 viivoja”. T\u00e4st\u00e4 tulkitsin, ettei kuvaajaan saa sovittaa suoraa v\u00e4lille 20%-80%. HVP:ssa n\u00e4in kuitenkin on tehty. Itse k\u00e4ytin sitten kaavaan I=Delta Q \/ Delta t, ja laskin t\u00e4m\u00e4n ottamalla kaksi pistett\u00e4 kuvaajasta. Saakohan t\u00e4st\u00e4 pisteit\u00e4? – fysiikkanero<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Pisteit\u00e4 yhdist\u00e4v\u00e4ll\u00e4 viivalla tarkoitetaan murtoviivaa, joka kulkee jokaisen mittauspisteen kautta. Latausvirran m\u00e4\u00e4ritt\u00e4minen on taas j\u00e4rkevint\u00e4 tehd\u00e4 sovittamalla oikeaan pistejoukkoon suora.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 3<\/p>\n

Jos on j\u00e4\u00e4nyt vahingossa teht\u00e4v\u00e4\u00e4n liittym\u00e4t\u00f6n kuvakaappaus vastausruutuun, tuleeko miinusta? Teht\u00e4v\u00e4 on muuten tehty oikein. – abirenttu<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Riippuu siit\u00e4, mit\u00e4 ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isess\u00e4 kuvakaappauksessa n\u00e4kyy. Periaatteena on, ett\u00e4 koko vastaus arvostellaan ja vastauksen sis\u00e4iset ristiriidat saattavat vaikuttaa arvosteluun.<\/p>\n

Kysymys: 3.2: voiko saada pisteit\u00e4 teht\u00e4v\u00e4st\u00e4 vaikka ei k\u00e4ytt\u00e4nyt edellisen kohdan vastausta avuksi tehon laskemisessa? – En osannu yht\u00e4\u00e4<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Vaikea tuosta on j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tulosta saada ilman osateht\u00e4v\u00e4n 3.1 tuloksen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4. Tosin t\u00e4ss\u00e4kin teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 voi esitt\u00e4\u00e4 perustelut ja suureyht\u00e4l\u00f6t aivan oikein vaikkei vastausta laskisikaan.<\/p>\n

Voiko saada pisteet jos ei k\u00e4ytt\u00e4nyt 3.1 l\u00e4mp\u00f6tilan muutosnopeutta ratkaisussa vaan katsoi kuvaajasta l\u00e4mp\u00f6tilan muutoksen ja ajan muutoksen ja laski loput laskut n\u00e4iden avulla, jolloin teho heitt\u00e4\u00e4 1W ja hy\u00f6tysuhde 2% hvp:n ratkaisusta – pieleenmeni<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Osateht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 3.1 sovite on tietysti oleellinen, koska sit\u00e4 teht\u00e4vss\u00e4 suoraan kysyt\u00e4\u00e4n. My\u00f6hemmiss\u00e4 osateht\u00e4viss\u00e4 nojaudutaan osateht\u00e4v\u00e4n 3.1 tulokseen mutta totta kai ratkaisuissa on monia vaiheita, jotka voi suorittaa ilman osateht\u00e4v\u00e4n 3.1 tulosta.<\/p>\n

3.1 mit\u00e4 jos py\u00f6risti vastauksen yhden merkitsev\u00e4n luvun tarkkuuteen sill\u00e4 aineistossa aika oli yhden merkitsev\u00e4n numeron tarkkuudella esim 50 s.? – Joku<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kerrotaan, ett\u00e4 mittaus tehtiin tietokoneella. On siis kohtuullista olettaa, ett\u00e4 ajan mittaus on ollut huomattavan tarkka. Yksi merkitsev\u00e4 numero on t\u00e4llaiselle mittaukselle liian pieni tarkkuus.<\/p>\n

Onko validi syy, ett\u00e4 hy\u00f6tysuhde ei oo 100% koska lamppu ei ollut kokonaan upotettu veteen, jolloin esim ilma l\u00e4mpeni my\u00f6s? – Joku<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Ilman m\u00e4\u00e4r\u00e4 ja l\u00e4mp\u00f6kapasiteetti on niin pieni, ett\u00e4 HVP:ss\u00e4 esitetyt syyt ovat merkitt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 4<\/p>\n

Mit\u00e4 jos unohti grammat sinne ja vastaus on 10^3 suurempi? Kuinka paljon pistev\u00e4hennyst\u00e4 jos muuten mennyt teht\u00e4v\u00e4 oikein? – Kiinnostunut vastailija<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Lopullisesta arvostelusta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sensorikokous. Fysiikan laskuteht\u00e4viss\u00e4 on tyypillisesti monia arvosteltavia osa-alueita. N\u00e4ist\u00e4 t\u00e4rkeimpi\u00e4 ovat fysikaaliset perustelut, tilannetta kuvaavat suureyht\u00e4l\u00f6t, suureyht\u00e4l\u00f6iden ratkaiseminen symbolisessa muodossa kysytyn suureen suhteen sek\u00e4 itse vastaus. Kertaluokkavirheet yleens\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4t vasta tuossa viimeisess\u00e4 vaiheessa.<\/p>\n

Kysymys: Hei, kuinka suuri pistev\u00e4hennys tulee ilmapalloteht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, jos on unohtanut muuttaa ilmapallon painon kilogrammoiksi, mutta muuten on laskenut teht\u00e4v\u00e4n oikein? Onko se -2p? – Huolimattomuusvirhe<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Lopullinen arvostelu p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n sensorikokouksessa mutta fysiikan teht\u00e4viss\u00e4 arvostellan lopputuloksen ohella my\u00f6s ratkaisun kulku: perustelut, symbolinen esitys ja sen ratkaiseminen. N\u00e4iden painotus voi vaihdella eri teht\u00e4viss\u00e4 mutta laskuvirheet eiv\u00e4t koko teht\u00e4v\u00e4\u00e4 nollaksi vie vaikka tietysti virheit\u00e4 ovatkin.<\/p>\n

Olisiko pallon voimakuvioon pit\u00e4nyt merkit\u00e4 noste sivuilta? Paljonko menee pisteit\u00e4 jos ei ole niit\u00e4 merkinnyt? – Yo25<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Nostevoima vaikuttaa painovoiman suuntaa vastaan eli sill\u00e4 on vain pystysuora komponentti. Ilmanpaine toki kohdistuu pallon pintaan joka suunnasta. Voimakuvioihin piirret\u00e4\u00e4n kuitenkin yleens\u00e4 vain resultanttivoima, joka on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa juuri tuo pystysuora noste.<\/p>\n

Noste mainittiin 2015 opetussuunnitelmassa fy4, mutta maininta on poistunut 2019 opetussuunnitelmassa. Miksi se esiintyy kuitenkin yo-kokeessa. Eik\u00f6 erityisesti kokeen osioiden 1-2 pit\u00e4isi perustua opsin keskeisiin sis\u00e4lt\u00f6ihin? – Juha<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Noste liittyy hydrostaattiseen paineeseen ja t\u00e4t\u00e4 kautta ,y\u00f6s kurssin FY3 sis\u00e4lt\u00f6\u00f6n. Keskeisiss\u00e4 sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4 sit\u00e4 ei FY3:ssakaan erikseen mainita mutta noste k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n usein hydrostaattisen paineen sovelluksena joko FY3:ssa tai FY4:ss\u00e4.<\/p>\n

Jos oli laskenut teht\u00e4v\u00e4n grammoilla eik\u00e4 muuttanut kiloiksi ja saanut vastaukseksi 30-40N. Niin meneek\u00f6 teht\u00e4v\u00e4 nollille? – T<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Riippuu siit\u00e4, mit\u00e4 muuta vastauksessa on. Arvosteltavia kohtia ovat tyypillisesti perustelut, suureyht\u00e4l\u00f6t ja suureyht\u00e4l\u00f6iden ratkaiseminen kysytyn suureen suhteen. N\u00e4ist\u00e4 voi hyvin saada pisteit\u00e4 vaikka vastaus v\u00e4\u00e4rin olisikin.<\/p>\n

Onko voimien vaikutuspisteet oikein, jos on piirt\u00e4nyt nosteen vektorin p\u00e4\u00e4n pallon alareunan pintaan ja tukivoiman vektorin p\u00e4\u00e4n pallon yl\u00e4reunan pintaan. Kuitenkin samalle vaikutussuoralle, kun HVP:n mallikuvassa. – S<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Voimien vaikutuspisteet voivat tosiaan hieman vaihdella ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 on erilaisia. Yleisesti olisi hyv\u00e4 piirt\u00e4\u00e4 koko kappaleen alueelle jakaantuneet voimat, jotka esitet\u00e4\u00e4n resultanttinaan, kappaleen painopisteeseen. T\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 t\u00e4llaisia voimia ovat paino ja noste. Jos voima vaikuttaa johonkin tiettyyn kappaleen pisteeseen, kuten tukivoima t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, on se syyt\u00e4 piirt\u00e4\u00e4 vaikuttamaan t\u00e4h\u00e4n pisteeseen. Riippuu sitten tilanteesta, kannattaako vaikutuspisteeseen piirt\u00e4\u00e4 voimanuolen k\u00e4rki vai alku. Joskus ihan kuvion selkeys ratkaisee valinnan.<\/p>\n

Jos nostevektori on piirretty niin, ett\u00e4 sen k\u00e4rki on ilmapallon alimmassa pisteess\u00e4 eik\u00e4 keskell\u00e4 palloa, l\u00e4hteek\u00f6 pisteit\u00e4? Suunta kuitenkin yl\u00f6sp\u00e4in. – kauhu<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Kappaleen alueelle jakaantuneet voimat, jotka esitet\u00e4\u00e4n resultanttinaan kannattaa yleens\u00e4 piirt\u00e4\u00e4 kappaleen painopisteeseen. Voimakuvioiden voimien piirt\u00e4miseenh\u00e4n liittyy monia seikkoja. Niiden tulisi vaikuttaa oikeaan pisteeseen, olla oikean suuntaisia sek\u00e4 oikean pituisia suhteessa toisiin voimiin. Kaikki n\u00e4m\u00e4 seikat vaikuttavat voimakuvioiden arvosteluun.<\/p>\n

Eik\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 ole virhe? tai riippuu miten on voimat nimennyt mutta eik\u00f6s N kuuluisi olla katon tukivoima T ja F se N eli noste. – ABCABC<\/strong><\/p>\n

\"Kuvakaappaus<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Kuvakaappaus nimimerkilt\u00e4 ABCABC.<\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Voimakuvion piirt\u00e4misen ohella on syyt\u00e4 nimet\u00e4 piirretyt voimat, koska voimien kirjainsymbolit eiv\u00e4t ole t\u00e4ysin vakiintuneet. Kuten HVP:st\u00e4 n\u00e4kyy, noste on t\u00e4ss\u00e4 F ja katon tukivoima N.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 5<\/p>\n

Kelpaako perusteluksi se, ett\u00e4 testasin kokeellisesti nosturin massakeskipisteteen aakkoskarkkien ja hammastikkujen avulla? – PuuhaPete<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> T\u00e4t\u00e4 ei voitane pit\u00e4\u00e4 validina perusteluna. Lis\u00e4ksi sen dokumentoiminen kokeessa lienee vaikeaa.<\/p>\n

Voiko 2 osassa kaatumisen selitt\u00e4\u00e4 sill\u00e4 ett\u00e4 massakeskipiste on tukipinnan ulkopuolella momenttien sijasta? – Petteri<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Periaatteessa voisi mutta t\u00e4ll\u00f6in saattaa olla tarpeen perustella hieman tarkemmin, miksi nosturi kaatuu t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 6<\/p>\n

Onko v\u00e4\u00e4rin tehty teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 6.2, jos ratkaisee virran I muodostamalla yht\u00e4l\u00f6ryhm\u00e4n ja ratkaisemalla I:n. Laitoin l\u00e4hdej\u00e4nnitteeksi U:n ja k\u00e4ytin KI ja KII lakeja. Sain kuitenkin vastaukseksi virran, jossa ei ollut kuin niit\u00e4 tunnuksia joita sai k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. – I.S<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 on oleellista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Kirchhoffin molempia lakeja. Ensimm\u00e4isen lain nojalla s\u00e4hk\u00f6virta jakaantuu virtamittarille ja s\u00e4\u00e4t\u00f6vastukselle. Toisen mukaan j\u00e4nnite molempien komponenttien yli on yht\u00e4 suuri. Periaatteessa yht\u00e4l\u00f6ihin voi toki lis\u00e4t\u00e4 my\u00f6s l\u00e4hdej\u00e4nniteen, joka supistuu pois.<\/p>\n

Etsin moneen kertaan maolista ja mafy-taulukosta tuota Po 218, mutta en l\u00f6yt\u00e4nyt sit\u00e4. Saako mit\u00e4\u00e4n pisteit\u00e4 jos osasi muuten tarkalleen alfahajoamisen ja aloitti laskun Ra alkuaineesta? – yhyhyhyy<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Taulukkokirjoissa ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole kaikkia mahdollisia isotooppeja. T\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kysyttiin nimenomaan Rn-222:n alfahajoamisen hajoamisyht\u00e4l\u00f6\u00e4. Po-218 oli mainittu teht\u00e4v\u00e4n aineistossa.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 7<\/p>\n

Pitik\u00f6 aloittaa hajoamisyht\u00e4l\u00f6 Ra alkuaineesta? – Toivottavasti<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n Rn-222:n hajoamisyht\u00e4l\u00f6\u00e4, jolloin siis Rn-222 on yht\u00e4l\u00f6n ensimm\u00e4inen isotooppi.<\/p>\n

pitik\u00f6 ilmi\u00f6ihin laittaaa joku nimi joka on tullut henkil\u00f6iden nimist\u00e4 vai riittik\u00f6 sellainen ”suomenkielinen” nimi – HL<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> HVP:st\u00e4 k\u00e4y tarkemmin ilmi, millaisia vastauksia toivottiin. Yleens\u00e4 ilmi\u00f6ill\u00e4 on yksik\u00e4sitteinen nimi, joka joko kuvaa ilmi\u00f6t\u00e4 tai juontuu keksij\u00e4st\u00e4\u00e4n. Teht\u00e4v\u00e4n 7 ilmi\u00f6ill\u00e4 on kaikilla hyv\u00e4, niit\u00e4 kuvaava suomenkielinen (ja tietysti my\u00f6s ruotsinkielinen) termi. Josn jollakin ilmi\u00f6ll\u00e4 olisi kaksi rinnakkaista nime\u00e4, niin molemmat voitaisiin hyv\u00e4ksy\u00e4 vastaukseksi.<\/p>\n

Onko sanan muotoilulla t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 paljon merkityst\u00e4? Haittaako esimerkiksi alakohdassa 7.7 jos oikea vastaus olisi taitekulma mutta kirjoitin taittumiskulma? Kuitenkin tiesin mist\u00e4 on kyse. – E<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Termien kanssa kannattaa olla tarkkana eritoten teht\u00e4v\u00e4n 7 kaltaisissa teht\u00e4viss\u00e4. Kahden aineen rajapinnassa valo taittuu, kun taas hilassa valo taipuu. Ilmi\u00f6t ovat siis eri ja siksi niill\u00e4 on eri nimikin. Sensorikokous p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 lopulta, mitk\u00e4 termit hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n mutta teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 7 haettiin nimenomaan ilmi\u00f6iden tarkkoja nimi\u00e4.<\/p>\n

Haittaako jos kirjoitti 7.4, 7.5 ja 7.6 aina oikean vastauksen eteen ”valon”? – eikai t\u00e4st\u00e4 nyt pisteit\u00e4 l\u00e4hde…<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> T\u00e4m\u00e4 ainoastaan toistaa teht\u00e4v\u00e4nasettelun ilmaisun, joten tuskin haitta on suuri. Ihan yht\u00e4 yleinen vastaus ei tietenk\u00e4\u00e4n ole, jos se koskee vain valoa.<\/p>\n

Se vika kohta. Eih\u00e4n valon aallonpituus vaikuta taipumiskulmaan vaan, matkaeron ansiosta ne interferenssimaksimit ovat eri paikoissa. Kaikkihan aallonpituudet taipuu kaikkiin suuntiin yht\u00e4 paljon, ongelma on se ett\u00e4 maksimit vaan muodostuu eri kohtiin eri matkaerojen takia. – Joku<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> T\u00e4m\u00e4 on tietysti selitys sille, miten valo k\u00e4ytt\u00e4ytyy hilassa. T\u00e4st\u00e4 seuraa ilmi\u00f6, jossa eri aallonpituudet taipuvat hilassa eri kulmiin ja t\u00e4m\u00e4n vuoksi auringonvalo hajoaa v\u00e4reihin, jota teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tarkasteltiin.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 8<\/p>\n

Saako pisteit\u00e4, jos perusteli, ett\u00e4 radonin hajoamistuotteet ja niiden hajoamissarja (+ tuotteet) voivat hajota jollain muulla s\u00e4teilyll\u00e4 ja aiheuttaa sit\u00e4 kautta vaurioita kudoksiin? – abi<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Radonin tapauksessa ainoa merkitt\u00e4v\u00e4 annosl\u00e4hde on alfas\u00e4teily ja juuri t\u00e4h\u00e4n viitattiin radonkaasun aiheuttamalla s\u00e4teilyannoksella.<\/p>\n

Onko v\u00e4\u00e4in k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 He reaktioyht\u00e4l\u00f6ss\u00e4? Mafy-taulukoissa ei ollut a-hiukkasta ollenkaan vaan kirjoitin sen t\u00e4m\u00e4n pohjalta? – Bosoni<\/strong><\/p>\n

\"Kuvakaappaus<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Nimimerkin Bosoni l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 kuvakaappaus.<\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Alfahiukkanenhan on heliumatomin ydin ja molempia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hajoamisyht\u00e4l\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

Kysymys: Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 8.3 reaktiossa vapautuva energia on py\u00f6ristetty 3 merkitsev\u00e4n numeron tarkkuuteen, vaikka teht\u00e4v\u00e4nannossa kerrotaan radonin puoliintumisaika, 3.8 vrk, kahdella merkitsev\u00e4ll\u00e4 numerolla. Tuleeko siis pistemenetyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 oli t\u00e4ten antanut 8.3 vastauksen 2 merkitsev\u00e4n numeron tarkkuudella? – \ud83d\ude42<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Puoliintumisaikaa ei tarvita osateht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 8.3 vaan siin\u00e4 tulee laskea yhdess\u00e4 hajoamisessa vapautua energia.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 8.3 reaktiossa vapautuva energia on py\u00f6ristetty 3 merkitsev\u00e4n numeron tarkkuuteen, vaikka teht\u00e4v\u00e4nannossa kerrotaan radonin puoliintumisaika, 3.8 vrk, kahdella merkitsev\u00e4ll\u00e4 numerolla. Tuleeko siis pistemenetyst\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 oli t\u00e4ten antanut 8.3 vastauksen 2 merkitsev\u00e4n numeron tarkkuudella? – \ud83d\ude42<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Puoliintumisaikaa ei tarvita osateht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 8.3 vaan siin\u00e4 tulee laskea yhdess\u00e4 hajoamisessa vapautua energia.<\/p>\n

Miksi hajoamisyht\u00e4l\u00f6n lopussa on alfa eik\u00e4 helium mik\u00e4 kuuluu kaavaan? – H\u00e4mmentynytabi<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Alfahiukkanen on heliumatomin ydin ja molempia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hajoamisyht\u00e4l\u00f6iss\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4yk\u00f6 jos selitti ett\u00e4 hajoaminen vapauttaa alfas\u00e4teilyn lis\u00e4ksi gammas\u00e4teily\u00e4 joka vaarallisempaa? -??<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Radonin tapauksessa merkitt\u00e4v\u00e4 s\u00e4teilyannos syntyy ainoastaan alfas\u00e4teilyst\u00e4 ja t\u00e4m\u00e4kin vain siksi, ett\u00e4 kaasumaisena radon kulkeutuu keuhkoihin.<\/p>\n

Miksi t\u00e4ss\u00e4 8.3 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 ei v\u00e4hennet\u00e4 atomien massoista elektronien massoja, jotta saataisiin ytimien massat, kun eik\u00f6 massavaje lasketa siten?<\/strong><\/p>\n

Vipu8-kirjassa sanotaan: ”Reaktioon osallistuvien ytimien massat saadaan, kun atomien massoista v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n atomeissa olevien elektronien massat.<\/strong><\/p>\n

Reaktion massavaje on l\u00e4ht\u00f6tilanteen ytimien ja lopputilanteen ytimien massojen erotus.”<\/strong><\/p>\n

HPV:ss\u00e4 taas k\u00e4sket\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n elektronien massat: ”T\u00e4ss\u00e4 laskussa on oleellista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 He-4-atomin massaa, koska elektronit s\u00e4ilyv\u00e4t reaktiossa. Jos k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 alfahiukkasen massaa, sulkulausekkeeseen tulee lis\u00e4t\u00e4 kahden elektronin massa.”<\/strong><\/p>\n

Miksi t\u00e4ss\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 siis piti k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 koko atomien massoja eik\u00e4 vain ydinten? onko se t\u00e4ysin v\u00e4\u00e4rin jos laskin kaiken pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n ydinten massoilla? – mietin<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Alfahajoamisen massavajetta laskettaessa on oleellista, ett\u00e4 erotusta laskettaessa sek\u00e4 l\u00e4ht\u00f6aineissa ett\u00e4 reaktiotuotteissa on yht\u00e4 paljon elektroneja. T\u00e4m\u00e4n voi tehd\u00e4 joko k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 atomien massoja tai sitten pelkkien ydinten massoja. Virheellinen tapa on k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 atomimassoja Rn-222:lle ja Po-218:lle mutta heliumille ytimen massaa. Sekak\u00e4ytt\u00f6 ei siis sovi.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 9<\/p>\n

Onko arvostelu 0\/3 ja 3\/3 vai voiko saada v\u00e4limallista my\u00f6s pisteit\u00e4, eli on oikeaa asiaa mutta ei kaikkea mit\u00e4 vaadittu? – Tarviin ne pisteeet<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Arvostelusta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sensorikokous ja se voi vaihdella osateht\u00e4vien v\u00e4lill\u00e4. Kussakin kohdassa arvioidaan, voiko vastauksen jakaa sopivasti arvosteltaviin osiin.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 10<\/p>\n

Menik\u00f6 pieleen jos putki teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 erehtyi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhempaa s\u00e4velasteikkoa ja oletti siis A = 415 Hz, eik\u00e4 440 Hz. Ilmeisesti n\u00e4in ei tarvinnut teht\u00e4v\u00e4nannon nojalla edes tehd\u00e4. Taisin my\u00f6s selitell\u00e4 jotain spektri\u00e4 vastaavista soinnuista. Menik\u00f6 nyt pahemmin pieleen vai voiko tuosta saada jotain pisteit\u00e4? – Aira-Mari Raitahautahaaparauta<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Koska \u00e4\u00e4niputki ei ole ainakaan klassisessa mieless\u00e4 soitin, ei sen taajuusspektri ole sidottu s\u00e4velasteikkoihin. Fysikaalisesti kysymyksess\u00e4 on molemmista p\u00e4ist\u00e4 avoin putki, jonka ilmavirta saa v\u00e4r\u00e4htelem\u00e4\u00e4n sen ominaistaajuuksilla. Teht\u00e4v\u00e4n keskeinen kysymys on pelkistettyn\u00e4, mit\u00e4 kertalukua n\u00e4m\u00e4 ominaistaajuudet ovat.<\/p>\n

Teht\u00e4v\u00e4 11<\/p>\n

Jos osateht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 11.3 laski molemmat kertoimet 0.08 (kertainen ennusteesta) ja 12.5 (kertaa suurempi kuin todelline ) ja j\u00e4tin molemmat siihen, v\u00e4hent\u00e4\u00e4k\u00f6 t\u00e4m\u00e4 pisteit\u00e4? – Avaruusmies<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Teht\u00e4viss\u00e4 on aina parasta vastata siihen, mit\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa kysyttiin, kuinka moninkertainen havaittu ratanopeuden muutos on ennusteeseen verrattuna eli piti laskea havaitun muutoksen ja ennustetun muutoksen suhde.<\/p>\n

Onko v\u00e4\u00e4rin jos 1 ja 2 osateht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 on johtanut F_g=ma_n ett\u00e4 r=vt\/2pi ja t\u00e4m\u00e4n kautta ratkaissut nopeudet? – E=MC\u00b2<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Jos lis\u00e4ksi normaalikiihtyvyydelle k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oikeaa lauseketta, niin n\u00e4in voi teht\u00e4v\u00e4n ratkaista.<\/p>\n

Eik\u00f6 ratanopeuden laskemiseen kierrosajasta k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaavoja v=\u03c9r ja T=2\u03c0\/\u03c9 tarvita ratas\u00e4dett\u00e4, jota ei ole miss\u00e4\u00e4n kerrottu? En ainakaan itse l\u00f6yt\u00e4nyt taulukkokirjasta mit\u00e4\u00e4n, mill\u00e4 olisi sen voinut kierrosajasta laskea ilman sit\u00e4 ratas\u00e4dett\u00e4 ja luovutin. Ei se opiskelupaikka nyt varmaan sen arvoinen olisi ollut jos t\u00e4ytyy jotain asteroidien ratas\u00e4teit\u00e4 muistaa ulkoa. – Bristlefrost<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> HVP:st\u00e4 k\u00e4y tarkemmin ilmi, miten teht\u00e4v\u00e4 ratkaistaan. Kysymyksess\u00e4 on planeettaliikett\u00e4 vastaava tilanne, jossa kinemaattisen ehdon lis\u00e4ksi tunnetaan painovoiman aiheuttama normaalikiihtyvyys.<\/p>\n

Olin saanut nopeuden muotoon km\/minuutissa. SIin\u00e4 sitte vahingossa kerroin tuon nopeuden *60 , kun halusin muuttaa sekunneiksi. Muuten teht\u00e4v\u00e4 meni ihan oikein paljon l\u00e4htee pisteit\u00e4?? – L j\u00e4i unelmaks<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Lopullisesta arvostelusta p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 sensorikokous. Fysiikan laskuteht\u00e4viss\u00e4 on useita vaiheita, jotka arvostellaan erikseen ja lopputulos on vain yksi n\u00e4ist\u00e4. Lopputuloksen painoarvo vaihtelee muttei ole tarkoituksenmukaista, ett\u00e4 pienet laskuvirheet kostautuvat kohtuuttomasti, jos osaamista on muuten osoitettu.<\/p>\n

Miten vaikuttaa teht\u00e4v\u00e4n 11 pisteisiin, kun on tulkinnut kuun kiert\u00e4v\u00e4n vastap\u00e4iv\u00e4\u00e4n, vaikka ilmeisesti todellisuudessa kiert\u00e4nyt my\u00f6t\u00e4p\u00e4iv\u00e4\u00e4n? Kaikki yht\u00e4l\u00f6t ja laskut k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 oikein, mutta laskettu niin, ett\u00e4 satelliitti ja kuu kulkevat vastakkaisiin suuntiin. – L (otin en saanu)<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Koska teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4 oli annettu kuun kiertoajan muutos ja kysyttiin ratanopeuden muutosta, ei t\u00e4ss\u00e4 kontekstissa kuun kiertosuunnalla ole suurta merkityst\u00e4.<\/p>\n

Paljonko l\u00e4htee pisteit\u00e4 jos on vahingossa laskenut alun liikem\u00e4\u00e4r\u00e4n luotaimelle ja kuulle summana, vaikka nopeudet eri suuntiin? Idea siis muuten oikein mutta t\u00e4m\u00e4n takia v\u00e4\u00e4r\u00e4 tulos. – Help<\/strong><\/p>\n

Sensorin vastaus:<\/strong> Oikein laskettuna t\u00e4ll\u00e4 ei pit\u00e4isi olla vaikutusta, koska luotaimen nopeus oli annettu suhteessa kuun nopeuteen ja t\u00e4ll\u00f6in kuun koordinaatistossa vain luotaimella on liikem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Virheellisen laskun tapauksessa arvosteluun vaikutta se, miss\u00e4 virhe on tapahtunut.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"YTL:n sensori Ville Havu vastasi kokelaiden kysymyksiin. Toimittaja on tiivist\u00e4nyt kysymyksi\u00e4 tarpeen mukaan. Katso fysiikan koe ja hyv\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":773,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[794,33,31,30,455,793,791,454,118,32,119,792],"class_list":{"0":"post-772","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-abitreenit","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-fysiikka","13":"tag-lukio","14":"tag-opiskelu","15":"tag-physics","16":"tag-science","17":"tag-suomi","18":"tag-tiede","19":"tag-ylioppilaskirjoitukset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/772","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=772"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/772\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/773"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=772"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=772"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=772"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}