![\"Valokuvaajat](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-15471166904c031af1fb.jpeg\")
<\/p>\nYhdysvaltain kiinti\u00f6 uudelleen\u00adsijoitettaville pakolaisille on viime vuosina ollut korkea, mutta Trump alittaa nyt jopa ensimm\u00e4isen virkakautensa luvut.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Toukokuussa lentokone toi Etel\u00e4-Afrikasta turvapaikan saaneita afrikaanereita Dullesin lentokent\u00e4lle, Washingtonin l\u00e4helle. Kuva: Chip Somodevilla \/ Getty<\/p>\n
Juttu tiivistettyn\u00e4<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 on teko\u00e4lyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelm\u00e4.<\/p>\n
Presidentti Donald Trump<\/strong> t\u00f6m\u00e4ytti torstaina tiskiin kovan p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen. Kiinti\u00f6pakolaisten kattoluku lasketaan<\/a> viime vuoden 125\u00a0000:sta vain 7\u00a0500:aan eli vain kuuteen prosenttiin aiemmasta.<\/p>\n Heist\u00e4kin iso osa on Trumpin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen mukaan valkoisia afrikaanereita Etel\u00e4-Afrikasta.<\/p>\n Mist\u00e4 on kyse?<\/p>\n Kiinti\u00f6pakolaisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihdellut suuresti<\/p>\n Yhdysvallat on maailman mittakaavassa niit\u00e4 harvoja maita, jotka uudelleensijoittavat pakolaisia. Se on tehnyt niin jo 75 vuotta.<\/p>\n My\u00f6s Suomi osallistuu uudelleensijoitukseen. Suomessa niin sanottu kiinti\u00f6pakolaisten kiinti\u00f6 oli suurimmillaan 1\u00a0500 vuonna 2022, nykyhallituksen aikana luku on 500. L\u00e4ht\u00f6maat ja toteutuneiden uudelleensijoitusten m\u00e4\u00e4r\u00e4 vaihtelevat<\/a>.<\/p>\n Yhdysvalloissa lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on yleens\u00e4<\/a> ollut kymmeni\u00e4tuhansia. Trumpin ensimm\u00e4isell\u00e4 virkakaudella luku laskettiin alimmillaan 18\u00a0000:een vuonna 2020 ja seuraavalle vuodelle 15\u00a0000:een.<\/p>\n Suurimmillaan luku on ollut t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella presidentti Joe Bidenin<\/strong> kaudella 125\u00a0000. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kiinti\u00f6it\u00e4 ei ole yleens\u00e4 saatu t\u00e4yteen.<\/p>\n Uudelleensijoitettavien l\u00e4ht\u00f6maat heijastelevat normaalisti maailman kriisipes\u00e4kkeiden listaa. Viime vuonna kolmen k\u00e4rki oli Kongon demokraattinen tasavalta, Afganistan ja Venezuela, joista tuli liki puolet pakolaisista.<\/p>\n Uudelleensijoitettavien pakolaisten oikeus suojeluun m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n jo ulkomailla. He hakevat pakolaisasemaa YK:n pakolaisj\u00e4rjest\u00f6lt\u00e4 UNHCR:lt\u00e4 ja heid\u00e4n taustansa tutkitaan heid\u00e4n ollessaan ulkomailla.<\/p>\n Kiinti\u00f6pakolaisten ohella Yhdysvalloistakin voi hakea<\/a> turvapaikkaa my\u00f6s maahan saapuva tai maassa jo oleskeleva ihminen.<\/p>\n Etel\u00e4-Afrikan rotusorto on yksi Trumpin teemoja<\/p>\n Trump on toistuvasti puhunut valkoisten afrikaanereiden vainosta, jopa heid\u00e4n joutumisestaan kansanmurhan uhreiksi. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n lopetti kehitysavun Etel\u00e4-Afrikkaan ja tarjosi turvapaikkaa afrikaanereille.<\/p>\n Aihe nousi esille my\u00f6s Etel\u00e4-Afrikan presidentin Cyril Ramaphosan<\/strong> vieraillessa Valkoisessa talossa<\/a> toukokuussa.<\/p>\n Ramaphosa kiisti, ett\u00e4 h\u00e4nen hallintonsa vainoaisi tai edesauttaisi valkoisten syrjint\u00e4\u00e4. My\u00f6skin Etel\u00e4-Afrikan afrikaaneripoliitikot kiist\u00e4v\u00e4t vainon<\/a>.<\/p>\n Tammikuussa Etel\u00e4-Afrikassa hyv\u00e4ksyttiin maanlunastuslaki<\/a>, joka mahdollistaa poikkeustapauksissa jopa maan pakkolunastamisen ilman korvausta, mik\u00e4li se on yhteisen edun mukaista eik\u00e4 maa ole k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4. Maan pakkolunastukset ovat olleet yksi Trumpin p\u00e4\u00e4argumenteista, kun h\u00e4n puhuu afrikaanereiden sorrosta.<\/p>\n Afrikaanereita on noin 7\u20138 prosenttia Etel\u00e4-Afrikan 60-miljoonaisesta v\u00e4est\u00f6st\u00e4. Kolme vuosikymment\u00e4 rotusorron p\u00e4\u00e4ttymisen j\u00e4lkeen afrikaanerit omistavat yh\u00e4<\/a> esimerkiksi 72 prosenttia yksityisomistuksessa olevasta maatalousmaasta.<\/p>\n Tuloeroja mittaavalla gini-kertoimella mitattuna Etel\u00e4-Afrikka on maailman ep\u00e4tasa-arvoisin<\/a> maa.<\/p>\n Ramaphosa vetosi Trumpin tavatessaan my\u00f6s siihen, ett\u00e4 Etel\u00e4-Afrikassa rikollisuusaste on korkea, joten my\u00f6s valkoiset joutuvat rikosten uhreiksi. Se ei tarkoita, ett\u00e4 valkoiset olisivat ryhm\u00e4n\u00e4 erityisess\u00e4 vaarassa.<\/p>\n Esimerkiksi t\u00e4m\u00e4n vuoden tammi-maaliskuun aikana <\/a>Etel\u00e4-Afrikan poliisi tilastoi 5\u00a0727 murhaa, joista 65 tapahtui maatiloilla tai pelloilla, ja kahdessa tapauksessa viljelij\u00e4 oli uhrina.<\/p>\n Kansallinen etu vai itsekkyys?<\/p>\n Presidentti Trump perusteli pakolaiskiinti\u00f6n laskua kansallisella edulla. Yhdysvallat ei h\u00e4nen mukaansa kykene sulauttamaan isoa joukkoa erityisesti pakolaisia<\/a> ilman, ett\u00e4 vaarannetaan amerikkalaisille suunnatut resurssit tai turvallisuus.<\/p>\n Avaa kuvien katselu<\/p>\n Toukokuussa Yhdysvaltoihin saapuneita, turvapaikan saaneita afrikaanereita. Kuva: Will Oliver \/ EPA<\/p>\n Pakolaisj\u00e4rjest\u00f6t kritisoivat p\u00e4\u00e4t\u00f6st\u00e4, joka heid\u00e4n mukaansa sulkee ovet vainotuilta.<\/p>\n \u2013 T\u00e4n\u00e4 aikana, kun kriisit vellovat eri maissa Afganistanista Venezuelaan ja Sudaniin, p\u00e4\u00e4syoikeuden rajaaminen enimm\u00e4kseen yhteen ryhm\u00e4\u00e4n rapauttaa ohjelman tarkoitusta ja uskottavuutta, sanoi Krish O’Mara Vignarajah<\/strong>, joka johtaa Yhdysvaltoihin tulevia pakolaisia auttavaa kansalaisj\u00e4rjest\u00f6\u00e4 Global Refugea.<\/p>\n![\"Toukokuussa](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-154690369049f4557d8e.jpeg\")
<\/p>\n
![\"Ebrahim](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/10\/39-143687867d808f847c49.jpeg\")
<\/p>\n