![\"Aivoja](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/13-3-5677572.jpeg\")
<\/p>\nArtikkeli on yli 14 vuotta vanha<\/p>\n
Aivojen kehitys ei lakkaa teini-i\u00e4ss\u00e4, vaikka n\u00e4in meille on vuosikymmeni\u00e4 uskoteltu. Ihmisen aivoissa tapahtuu merkitt\u00e4vi\u00e4 rakenteellisia muutoksia koko elini\u00e4n. Suurin muuttaja viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana on ollut informaatioteknologia ja media. Internet etunen\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Aivoja skannataan magneettikuvauslaitteella. Kuva: Salvatore Di Nolfi \/ EPA<\/p>\n
29.11.2010 15:30\u2022P\u00e4ivitetty 30.11.2010 8:42<\/p>\n
Mutkat suoristaen tarina menee suurin piirtein n\u00e4in: internetin jatkuva pommitus ja uusien virikkeiden sy\u00f6tt\u00f6 p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t p\u00e4\u00e4ss\u00e4mme ty\u00f6muistiin, joka kuormittuu ja vahvistuu. Opimme ja osaamme koko ajan paremmin k\u00e4sitell\u00e4 tietoa ja yhdistell\u00e4 eri puolilta tulleita murusia.<\/p>\n
Sen sijaan pitk\u00e4kestoinen muistimme saa kumista tyhjyytt\u00e4\u00e4n. Asioiden siirtyminen ty\u00f6muistista pitk\u00e4kestoiseen muistiin ei tapahdu hetkess\u00e4. Se saattaa kest\u00e4\u00e4 jopa vuorokauden ja kaipaa vahvistuksekseen toistoa. Internet-maailmassa el\u00e4minen ei j\u00e4t\u00e4 aikaa tiedon imeytymiselle. Mihin t\u00e4m\u00e4 johtaa?<\/p>\n
Ei aikaa pys\u00e4hty\u00e4<\/p>\n
Amerikkalaisen kirjailijan Nicholas Carrin mukaan siihen, ett\u00e4 alamme hiljalleen muistuttaa itsekin interneti\u00e4. Meist\u00e4 on tulossa koko ajan etev\u00e4mpi\u00e4 tiedon haravoijia ja monia asioita samanaikaisesti vaivattomasti tekevi\u00e4 kansalaisia. Samalle me kuitenkin menet\u00e4mme kyky\u00e4mme keskitty\u00e4, suunnitella ja mietiskell\u00e4.<\/p>\n
Syksyll\u00e4 ilmestyneess\u00e4 kirjassaan
\nThe shallows: what the Internet is doing to our brains Carrin lempiesimerkki on kirja. Ehk\u00e4 siksi, ett\u00e4 se on yksi parhaiten asemansa s\u00e4ilytt\u00e4nyt mediamuoto internetin puristuksessa. Carr puhuu siit\u00e4, miten tekstin ilmestyminen painettuna sivuille tarjoaa ihmisille enemm\u00e4n kuin tiedon m\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4\u00e4ntymisen. Kun internet kannustaa nopeaan ja huomion hajauttavaan informaatiosirpaleiden ker\u00e4\u00e4miseen, kirjat saavat ihmisen oman mielen liikkeeseen. Lukiessamme kirjaa mieli tekee omia assosiaatioitaan, p\u00e4\u00e4telmi\u00e4\u00e4n ja analogioitaan. Kun ihminen lukee syv\u00e4llisesti, h\u00e4n ajattelee syv\u00e4llisesti.<\/p>\n
Aivot uusiutuvat<\/p>\n
Mit\u00e4 aivoillemme on tapahtumassa? Aivotutkimuksissa on havaittu, ett\u00e4 tietokoneiden, \u00e4lypuhelimien, hakukoneiden ja muiden v\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00f6 stimuloi aivosoluissa muutoksia ja aivojen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4aineen vapautumista. V\u00e4hitellen uusia hermoratoja syntyy ja vanhoja heikkenee aivoissamme.<\/p>\n
K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen aivot kehittyv\u00e4t koko h\u00e4nen elinik\u00e4ns\u00e4 ajan. Toisin kuin ennen ajateltiin. Se mihin k\u00e4yt\u00e4t aivojasi nyt, vaikuttaa siihen, mihin niit\u00e4 kykenet k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulevaisuudessa. Olit nuori tai vanha.<\/p>\n
Carrin kirjassa esitell\u00e4\u00e4n tutkimus, jossa tarkkailtiin eroja aivojen toiminnassa ihmisten lukiessa www-sivuja ja kirjoja. Tutkijat havaitsivat, ett\u00e4 netist\u00e4 informaatiota etsivien ihmisten aivoissa aktivoituivat t\u00e4ysin toiset alueet kuin heid\u00e4n lukiessaan kirjaa. Kirjanlukijoiden aivoissa aktiivisuutta oli runsaasti alueilla, jotka liittyv\u00e4t kieleen, muistiin ja visuaaliseen asioiden prosessointiin, mutta vain v\u00e4h\u00e4n aktiivisuutta alueilla, jotka liittyv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja ongelmanratkaisuun. N\u00e4m\u00e4 alueet her\u00e4\u00e4v\u00e4t henkiin webiss\u00e4. Nopeasti p\u00e4\u00e4teltyn\u00e4 voisi ajatella, ett\u00e4 tarvitsemme molempia \u2013 sek\u00e4 muistamista ett\u00e4 kyky\u00e4 tehd\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4.<\/p>\n
Syv\u00e4lukemisesta selailuun<\/p>\n
T\u00e4h\u00e4n sopii pieni ajatusleikki siit\u00e4, mit\u00e4 muistamisen kannalta t\u00e4rke\u00e4n kirjan kohtalo merkitsee ihmiselle. Kirjaa sin\u00e4ns\u00e4 ei uhkaa h\u00e4vi\u00e4minen, kun informaatioteknologia ahmii \u201dvanhoja\u201d medioita vaikutuspiiriins\u00e4. Se on kuitenkin muuttamassa muotoaan. S\u00e4hk\u00f6inen kirja etenee kovaa vauhtia erityisesti USA:ssa.<\/p>\n
Kirjan sivujen siirtyminen n\u00e4ytt\u00f6ruudulle ja sen mukanaan tuomat lis\u00e4piirteet mullistavat lukukokemuksen aivojen kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kun lukemisen ohella teksti\u00e4 voi kommentoida tai k\u00e4yd\u00e4 tulevaisuudessa reaaliaikaista keskustelua teoksen tietyst\u00e4 kohdasta, syv\u00e4 lukeminen muuttuu helposti internetin selailun kaltaiseksi toiminnaksi.<\/p>\n
Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 vieraillessani Stanfordin yliopistossa tapasin professori Clifford Nassin, joka oli tutkimuksessaan verrannut s\u00e4\u00e4nn\u00f6llisi\u00e4 monitoimijoita satunnaisiin. Tulokset olivat h\u00e4mment\u00e4vi\u00e4. Intensiivisesti monia asioita samanaikaisesti jatkuvasti tekev\u00e4t eiv\u00e4t kyenneet keskittym\u00e4\u00e4n asioihin ja heid\u00e4n huomionsa kiinnittyi pienimm\u00e4st\u00e4kin \u00e4rsykkeest\u00e4 toisaalle.<\/p>\n
– Intensiiviset moniottelijat suorastaan imev\u00e4t ep\u00e4olennaisuuksia, Nass totesi.<\/p>\n
Aivojen neuroverkot uusiksi?<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 ja useat muut aivoja kaivelleet tutkimukset vahvistavat k\u00e4sityst\u00e4, ett\u00e4 teknologiat, joita me k\u00e4yt\u00e4mme informaation l\u00f6yt\u00e4miseen, s\u00e4il\u00f6miseen ja jakamiseen kirjaimellisesti rakentavat uudelleen aivojemme neuroverkot.<\/p>\n
N\u00e4ytt\u00e4isi silt\u00e4, ett\u00e4 nopeaan skannaukseen varatut hermoverkot laajenevat ja vahvistuvat, kun taas syv\u00e4\u00e4n lukemiseen ja ajatteluun keskittyv\u00e4t hermoverkot heikkenev\u00e4t ja h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t. Ne, jotka yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4t kyky\u00e4mme keskitty\u00e4 asioihin.<\/p>\n
Vaikka kokonaisen kirjan lukeminen yhdelt\u00e4 istumalta koettelee itse kunkin keskittymiskyky\u00e4, toki ihmiset kykenev\u00e4t yh\u00e4 lukemaan tai jopa kirjoittamaan kirjan yksitt\u00e4isiss\u00e4 tapauksissa. Kun alamme k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uutta \u00e4lyllist\u00e4 teknologiaa, emme hetkess\u00e4 siirry yhdest\u00e4 mentaalisesta mallista toiseen. Aivot eiv\u00e4t toimi n\u00e4in. \u00c4lylliset teknologian hiljalleen siirt\u00e4v\u00e4t ajattelumme painopistett\u00e4. Vaikka teknologian ensimm\u00e4isen sukupolven k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t voivat huomata muutoksensa huomion kiinnittymisess\u00e4, keskittymisess\u00e4 ja muistissa heid\u00e4n aivojensa sopeutuessa uuteen v\u00e4lineeseen, perustavaa laatua olevat muutokset tapahtuvat hitaammin useiden sukupolvien aikana. Samaan aikaan teknologia nivoutuu yh\u00e4 tiiviimmin ty\u00f6h\u00f6n, vapaa-aikaan ja koulutukseen.<\/p>\n
Carr my\u00f6s muistuttaa, ett\u00e4 muistin ulkoistaminen tietopankeille ei uhkaa pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yksil\u00f6n omaa minuutta ja erottuvuutta. Se uhkaa my\u00f6s yhteisen kulttuurimme syvyytt\u00e4 ja erottuvuutta. Meist\u00e4 tulee koneen kaltaisia. Internet tekee meist\u00e4 hiljalleen pannukakkuja \u2013 tiedonsirpaleinemme laajalle levinnein\u00e4, mutta ymm\u00e4rrykselt\u00e4mme ohuina liitymme laajaan informaatioverkostoon.<\/p>\n
Carr p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 kirjansa Stanley Kublrickin mustaan profetiaan elokuvasta
\n2001 – Avaruusseikkailu: Kun alamme luottaa siihen, ett\u00e4 tietokoneet voivat v\u00e4litt\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryksemme maailmasta, oma ymm\u00e4rryksemme latistuu keino\u00e4lyn tasolle. Huhhuh!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Artikkeli on yli 14 vuotta vanha Aivojen kehitys ei lakkaa teini-i\u00e4ss\u00e4, vaikka n\u00e4in meille on vuosikymmeni\u00e4 uskoteltu. Ihmisen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":7735,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[87],"tags":[3970,3973,475,33,31,30,3971,3972,148,675,379,378,1388,3974,3976,32,91,92,119,1072,3977,3975],"class_list":{"0":"post-7734","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-internet","8":"tag-aivot-ja-hermojarjestelma","9":"tag-anatomia","10":"tag-biologia","11":"tag-fi","12":"tag-finland","13":"tag-finnish","14":"tag-ihmisen-muistijarjestelma","15":"tag-ihmisen-paa-ja-kaula","16":"tag-internet","17":"tag-internet-ja-muut-tietoverkot","18":"tag-kirjallisuus","19":"tag-kirjat","20":"tag-lukeminen","21":"tag-ruumiinosat","22":"tag-sailomuisti","23":"tag-suomi","24":"tag-technology","25":"tag-teknologia","26":"tag-tiede","27":"tag-tietotekniikka","28":"tag-tyomuisti","29":"tag-ylavartalo"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7734","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7734"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7734\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7735"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7734"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7734"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7734"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}