{"id":7784,"date":"2025-08-16T19:09:07","date_gmt":"2025-08-16T19:09:07","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/7784\/"},"modified":"2025-08-16T19:09:07","modified_gmt":"2025-08-16T19:09:07","slug":"tutkija-jukka-kyosti-uskoo-ratkaisseensa-kyllikki-saaren-murhan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/7784\/","title":{"rendered":"Tutkija Jukka Ky\u00f6sti uskoo ratkaisseensa Kyllikki Saaren murhan"},"content":{"rendered":"

Kyllikki Saaren<\/strong> murha on yksi maamme suurimpia rikosmysteerej\u00e4. 17-vuotias Saari sur\u00admattiin kotikunnassaan Isojoella 17. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 toukokuuta vuonna 1953. Suohautaan k\u00e4tketty ruumis l\u00f6ydettiin saman vuoden lokakuussa.<\/p>\n

Saaren murhaajaa ei uutterista tutkimuksista huolimatta ole saatu selville. Ep\u00e4iltyj\u00e4 oli useampia, mutta ket\u00e4\u00e4n ei ole voitu varmuudella osoittaa veriteon \u00adtekij\u00e4ksi.<\/p>\n

Saaren murha oli aikansa kohuaihe mediassa ja my\u00f6hemmin teosta on kirjoitettu my\u00f6s useita kirjoja.<\/p>\n

Pirkanmaalainen kirjailija ja yliv\u00e4\u00e4peli (evp) Jukka Ky\u00f6sti <\/strong>julkaisi t\u00e4n\u00e4 vuonna teoksen Kyllikki Saari \u2013 paljastuksia su<\/a>o<\/a>haudasta<\/a>.<\/p>\n

H\u00e4n on varma syyllisist\u00e4.<\/p>\n

\u201dTutkimuksieni tuloksena olen vakuuttunut siit\u00e4, ett\u00e4 Saaren murhasi jo ep\u00e4iltyn\u00e4 ollut ojankaivaja Vihtori Lehmusviita<\/strong> ja ruumiin k\u00e4tkenn\u00e4ss\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 avusti toinen ojankaivaja Arvo Hakala<\/strong>\u201d, Ky\u00f6sti kertoo. <\/p>\n

Kyllikki Saaren murha on ollut mysteeri<\/p>\n

Jukka Ky\u00f6sti ker\u00e4si materiaalia kirjaansa kolmen vuoden ajan. H\u00e4n sai esimerkiksi keskusrikospoliisilta k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4 per\u00e4ti 35\u2009000 sivua Kyllikki Saaren henkirikokseen liittyv\u00e4\u00e4 esitutkintamateriaalia. <\/p>\n

Aiemmin kolme sotahistoriallista tietokirjaa julkaissut Ky\u00f6sti kertoo, ett\u00e4 h\u00e4n halusi ruveta tutkimaan Kyllikki Saaren murhaa, koska selvitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4n\u00e4 veritekona se on aikanaan ollut kansakuntaa puhuttanut mysteeri.<\/p>\n

\u201dKielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 minua kiehtoi murhan yll\u00e4 yh\u00e4 oleva salaper\u00e4isyyden verho.\u201d <\/p>\n

Materiaalin hankinnassa Ky\u00f6sti\u00e4 avusti 1970-luvun alussa Isojoella konstaapelina toiminut Pentti Kankaanp\u00e4\u00e4<\/strong>, joka tunsi henkil\u00f6kohtaisesti Saaren murhaa tutkineet poliisit.<\/p>\n

Ky\u00f6stin pontimena kirjan kirjoittamiselle on ollut selvitt\u00e4\u00e4 koko kansakuntaa askarruttanut veriteko ja osoittaa samalla Kyllikki Saaren murhaan liittyv\u00e4t lukuisat huhut ja kuulopuheet per\u00e4tt\u00f6miksi. <\/p>\n

\u201dKenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ollut motiivia murhata Saarta, vaan h\u00e4n p\u00e4\u00e4tyi todenn\u00e4k\u00f6isesti sattumalta brutaalin raiskaajatyypin, Lehmusviidan uhriksi.\u201d<\/p>\n

Virallisessa ruumiinavauksessa selvisi, ettei Saari ollut raskaana eik\u00e4 h\u00e4nelle oltu tehty aborttia kuten aikanaan uskoteltiin. <\/p>\n

My\u00f6s murhasta ep\u00e4illyn Isojoen kirkkoherran ja Saaren rippipapin Kauko Kanervon<\/strong> alibi on osoittautunut Ky\u00f6stin mukaan pit\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n

\u201dKanervolla oli tiett\u00e4v\u00e4sti irtonaisia seksisuhteita, mutta profiloinnin ammattilaisten mukaan h\u00e4n ei luonteeltaan soveltunut raiskaajaksi ja tappajaksi.\u201d<\/p>\n

Sairas ahdistelija<\/p>\n

Jukka Ky\u00f6stin mukaan Vihtori \u201dVikki\u201d Lehmusviidan syyllisyytt\u00e4 tukee parin kymmenen aihetodisteen lis\u00e4ksi se, ett\u00e4 keskusrikospoliisin dokumenteista l\u00f6ytyy 20 ilmoitusta eri tapauksista, joissa Lehmusviidan on ilmoitettu ahdistelleen ja yritt\u00e4neen raiskata naisia.<\/p>\n

Ky\u00f6sti kertoo Lehmusviidan my\u00f6s todistettavasti m\u00f6l\u00e4ytelleens\u00e4 murhasta ja jopa tunnustaneensa teon, mutta sit\u00e4 ei Lehmusviidan mielenterveysongelmien vuoksi otettu todesta.<\/p>\n

Kun Lehmusviita pid\u00e4tettiin Saaren ruumiin l\u00f6yt\u00e4misen j\u00e4lkeen, h\u00e4n meni suunniltaan ja p\u00e4\u00e4tyi puoleksi vuodeksi Vaasan Mustasaaren sairaalaan. <\/p>\n

\u201dVoidaan olettaa, ett\u00e4 Lehmusviita sekosi kiinni j\u00e4\u00e4misen pelosta, mutta sairaus\u00ad \u00adantoi h\u00e4nelle tietynlaisen koskemattomuuden.\u201d<\/p>\n

Varsinainen teko oli Ky\u00f6stin mukaan raiskaus tai raiskausyritys, mik\u00e4 p\u00e4\u00e4ttyi liiallisen voimank\u00e4yt\u00f6n johdosta Saaren kuolemaan. <\/p>\n

\u201dTekonsa yhteydess\u00e4 Lehmusviita murskasi Saaren kasvot\u201d, Ky\u00f6sti kertoo.<\/p>\n

Se, ett\u00e4 Arvo Hakala avusti Lehmusviitaa ruumiin k\u00e4tkemisess\u00e4 suohautaan, selittyy Ky\u00f6stin mukaan sill\u00e4, ett\u00e4 rikollistaustaa ja poliisivastaisuutta aiemmin osoittanut \u00adHakala ja Lehmusviita olivat l\u00e4hisukulaisia ja asevelji\u00e4 viime sotien rintamalta.<\/p>\n

\u201dKaveria ei j\u00e4tetty edes henkirikoksen takia\u201d, Ky\u00f6sti miettii.<\/p>\n

\u201dSek\u00e4\u00e4n ei ole mahdotonta, ett\u00e4 Hakala on ollut yhdess\u00e4 Lehmusviidan kanssa pys\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 py\u00f6r\u00e4ll\u00e4 hartaustilaisuudesta kotiinsa matkalla ollutta Saarta.\u201d<\/p>\n

Hauta ty\u00f6maan katveessa<\/p>\n

Kyllikki Saaren murhan selvitt\u00e4mist\u00e4 on vaikeuttanut Jukka Ky\u00f6stin mukaan se, ettei rikospaikka ole ollut tutkijoiden tiedossa. <\/p>\n

\u201dJos tarkka rikospaikka olisi tiedetty heti, olisi ollut mahdollista l\u00f6yt\u00e4\u00e4 todisteita, joilla olisi voitu sulkea pois monia turhiksi osoittautuneita ja harhaan johtaneita tutkintalinjoja.\u201d<\/p>\n

My\u00f6hemmin poliisit ovat m\u00e4\u00e4ritelleet tekopaikan noin 1\u2009900 metrin p\u00e4\u00e4h\u00e4n tietyst\u00e4 Meijerin risteyksest\u00e4. Ky\u00f6stin tutkimusten mukaan murha kuitenkin tapahtui noin puolentoista kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 samasta risteyksest\u00e4.<\/p>\n

Saaren p\u00e4\u00e4tyminen suohautaan taas selittynee sill\u00e4, ett\u00e4 paikan l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 oli juuri\u00ad tuolloin k\u00e4ynnistym\u00e4ss\u00e4 ojankaivuu\u00adty\u00f6maa. <\/p>\n

\u201dTy\u00f6kalut haudan kaivamiseksi olivat jo valmiina, ja ty\u00f6maalla ty\u00f6skennelless\u00e4\u00e4n Lehmusviita ja Hakala pystyiv\u00e4t my\u00f6s \u00adpit\u00e4m\u00e4\u00e4n silm\u00e4ll\u00e4 ruumiin k\u00e4tk\u00f6paikkaa.\u201d<\/p>\n

Unohdettu vihjekirje<\/p>\n

Jukka Ky\u00f6stin mukaan Kyllikki Saaren murha olisi voitu ratkaista vuonna 1982, jolloin raahelainen Yrj\u00f6 \u00adKiipeli<\/strong> l\u00e4hetti Keskusrikospoliisille vihjekirjeen.<\/p>\n

\u201dKiipeli pyysi kirjeess\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nen nime\u00e4\u00e4n ei mainittaisi mahdollisissa jatkotutkimuksissa. Keskusrikospoliisissa kirje j\u00e4i kuitenkin vaille huomiota, koska virallinen murhatutkinta p\u00e4\u00e4ttyi jo vuonna 1956\u201d, Ky\u00f6sti kertoo. <\/p>\n

Kirjeest\u00e4 ilmenee, ett\u00e4 mahdollisesti ruumiin k\u00e4tkenn\u00e4ss\u00e4 avustaneen Arvo Hakalan poika Eino Hakala<\/strong> oli kertonut vuonna 1967 Kiipelille tiet\u00e4v\u00e4ns\u00e4 Saaren murhasta enemm\u00e4n kuin kukaan muu.<\/p>\n

Ky\u00f6still\u00e4 on hallussaan kopio alkuper\u00e4isest\u00e4 Kiipelin l\u00e4hett\u00e4m\u00e4st\u00e4 kirjeest\u00e4.<\/p>\n

Ky\u00f6stin mukaan Eino Hakala oli tullut Saaren katoamisiltana kotiinsa noin kello 21.30.<\/p>\n

\u201dTuntia my\u00f6hemmin Saari oli meijerin risteyksess\u00e4 aivan Hakaloiden kotitalon l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4. Ehk\u00e4 Eino Hakalalle oli selvinnyt is\u00e4ns\u00e4 ja Lehmusviidan osuus Saaren katoamiseen.\u201d<\/p>\n

Eino Hakala ampui itsens\u00e4 alkoholin vaikutuksen alaisena joulukuussa 1967. H\u00e4nen is\u00e4ns\u00e4 ja enonsa, Vihtori Lehmusviita, olivat kuolleet jo aiemmin samana vuonna.<\/p>\n

\u201dKyllikki Saaren murha olisi voinut ratketa, jos viranomaiset olisivat ajoissa kuulleet jo edesmenneit\u00e4 Eino Hakalan leske\u00e4, h\u00e4nen tyt\u00e4rt\u00e4\u00e4n tai vihjekirjeen l\u00e4hett\u00e4j\u00e4\u00e4 Kiipeli\u00e4.\u201d<\/p>\n

Ratkeaako Kyllikki Saaren murha?<\/p>\n

Jukka Ky\u00f6sti on k\u00e4ynyt useasti Kyllikki Saaren suohaudan maastossa. Metallinpaljastimen avulla h\u00e4n on l\u00f6yt\u00e4nyt haudan l\u00e4hist\u00f6lt\u00e4 vanhan napin ja viinapullon korkin samasta paikasta, mist\u00e4 l\u00f6ydettiin aikanaan Saaren kenk\u00e4. <\/p>\n

Ky\u00f6sti uskoo, ett\u00e4 Kyllikki Saaren murha on mahdollista ratkaista ja veriteon \u00adsyyl\u00adlinen viel\u00e4 mahdollista saada selville.<\/p>\n

\u201dDNA-tutkimus on kehittynyt valtavin harppauksin. DNA-n\u00e4ytteiden avulla on jo mahdollista luoda ep\u00e4illyn henkil\u00f6n kasvokuva, mutta kyseist\u00e4 menetelm\u00e4\u00e4 ei ole viel\u00e4 lupa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Suomessa.\u201d<\/p>\n

Ky\u00f6sti aikoo s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 napin ja korkin mahdollisia tulevia tutkimuksia varten.\u00a0<\/p>\n

Lue my\u00f6s: Seura vieraili tutkijan kanssa Kyllikki Saaren murhapaikalla \u2013 Teoria seksuaalisesti saalistavasta papista nousi esiin<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kyllikki Saaren murha on yksi maamme suurimpia rikosmysteerej\u00e4. 17-vuotias Saari sur\u00admattiin kotikunnassaan Isojoella 17. p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 toukokuuta vuonna 1953.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":7785,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,3986,26,27,33,31,30,17,1433,3987,24,25,28,29,1252,2671,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-7784","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-dna-tutkimus","11":"tag-featured-news","12":"tag-featurednews","13":"tag-fi","14":"tag-finland","15":"tag-finnish","16":"tag-headlines","17":"tag-historia","18":"tag-kyllikki-saari","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-murha","24":"tag-murhamysteeri","25":"tag-news","26":"tag-otsikot","27":"tag-paauutiset","28":"tag-suomi","29":"tag-top-stories","30":"tag-topstories","31":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7784","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7784"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7784\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7785"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7784"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7784"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7784"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}