{"id":77857,"date":"2025-11-01T05:14:10","date_gmt":"2025-11-01T05:14:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/77857\/"},"modified":"2025-11-01T05:14:10","modified_gmt":"2025-11-01T05:14:10","slug":"turkulaisten-legendaarinen-saaasema-utsjoella-on-kallis-mutta-hintansa-vaarti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/77857\/","title":{"rendered":"Turkulaisten legendaarinen s\u00e4\u00e4asema Utsjoella on kallis, mutta hintansa v\u00e4\u00e4rti"},"content":{"rendered":"

Turun yliopiston Kevon tutkimusasema sijaitsee jokilaaksojen katveessa, keskell\u00e4 mets\u00e4\u00e4 ja vahvasti pohjoisessa: Yl\u00e4-Lapissa Utsjoella, Kevoj\u00e4rven rannalla.<\/p>\n

T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on tutkittu pohjoista luontoa yli 60 vuoden ajan.<\/p>\n

Aseman yhteydess\u00e4 oleva Kevoj\u00e4rvi aiheuttaa hieman harmaita hiuksia tulvillaan, mutta se ei aseman toimintaa ja tutkimuksen tekoa est\u00e4.<\/p>\n

Lapin tutkimuslaitoksen asemanjohtaja Otso Suominen kertoo, ett\u00e4 Lapin lyhyen kes\u00e4n alkaessa kaikki Kevon toimintaan kuuluvat biologiset seurannat ja kokeelliset tutkimukset k\u00e4ynnistyv\u00e4t yht\u00e4 aikaa mukaan lukien toukkien kasvatukset ja lintujen pesint\u00f6jen seuranta.<\/p>\n


\n
\n
\n\"\"
\n <\/a><\/p>\n

Kevon toimintaan kuuluvat erilaiset ymp\u00e4rist\u00f6seurannat ja kokeelliset tutkimukset. T\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi aseman arkip\u00e4iv\u00e4\u00e4n kuuluvat aseman py\u00f6ritt\u00e4minen ja toiminnan yll\u00e4pit\u00e4minen. Tutkimuksesta suurin osa on luonnontiedett\u00e4, mutta mukana on muun muassa saamelaisuuteen liittyv\u00e4\u00e4 tutkimusta.<\/p>\n

Jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen <\/p>\n

Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

\u2013\u2009L\u00e4ht\u00f6ajatuksenamme on se, ett\u00e4 tutkijat ja opettajat tulevat t\u00e4nne tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4\u00e4n, Suominen toteaa.<\/p>\n

Suomisen mukaan ylivoimaisesti isoin asia, joka t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tapahtuu Lapin luonnossa, on sen nopea l\u00e4mpeneminen. Suoraan siihen keskittyvi\u00e4 ja sivuavia tutkimuksia on paljon.<\/p>\n

\u2013\u2009Utsjoella elinkeinot liittyv\u00e4t paljon luontoon, kuten poronhoito, joten havaitut n\u00e4kyv\u00e4t muutokset ja niihin sopeutuminen ovat isoja asioita my\u00f6s paikalliselle v\u00e4est\u00f6lle, Suominen kertoo.<\/p>\n

Utsjoella toimittaessa saamelaisyhteis\u00f6 on vahvasti l\u00e4sn\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tutkimusty\u00f6n tekemisess\u00e4. Suominen kertoo paikallisen yhteis\u00f6n, kunnan ja saamelaisk\u00e4r\u00e4jien kanssa yhteisty\u00f6n toimivan hyvin.<\/p>\n

Tutkimusty\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4vist\u00e4 maista suurin osa on valtion maita, ja tutkimusluvat haetaan Mets\u00e4hallitukselta. Poronhoitoon vaikuttavat asiat vastaavasti varmistetaan paliskunnilta.<\/p>\n

Suominen tarkentaa, ett\u00e4 on my\u00f6s kansainv\u00e4linen trendi, ett\u00e4 nyky\u00e4\u00e4n halutaan ottaa mukaan ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 puhtaan luonnontieteen lis\u00e4ksi my\u00f6s paikallisen v\u00e4est\u00f6n \u2013\u2009erityisesti alkuper\u00e4iskansojen \u2013\u2009kokemusper\u00e4ist\u00e4 tietoa tutkimustiedon rinnalle.<\/p>\n

Kevolla omana erikoisuutenaan on koivua sy\u00f6vien perhosten ja yleisesti kasvien ja kasvinsy\u00f6jien suhteen tutkiminen. Sen juuret viev\u00e4t 1960-luvun puoliv\u00e4liin.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00f6in alueella oli laaja tunturimittarien massaesiintym\u00e4, joka aiheutti alueella tuhoa saaden tutkimuksen k\u00e4yntiin.<\/p>\n

Vuonna 2006 alueelle levisi uusi laji nimelt\u00e4 hallamittari. Sit\u00e4 on etel\u00e4isess\u00e4 Suomessa, mutta se levisi Utsjoelle Norjan rannikkoa pitkin Nuorgamin kautta aiheuttaen laajan koivikkotuhon. Vuonna 2014 kolmas potentiaalisesti tunturikoivikoissa tuhoja aiheuttavan perhoslaji, ruskamittari, l\u00f6ytyi ensimm\u00e4isen kerran Kevon valorys\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Jatkuu mainoksen j\u00e4lkeen <\/p>\n

Mainos p\u00e4\u00e4ttyy<\/p>\n

\u2013\u2009Mittariperhosten aiheuttamat koivikkotuhot j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t alueita pysyv\u00e4sti puuttomiksi.<\/p>\n

\u2013\u2009Oletuksena on, ett\u00e4 ilmaston l\u00e4mmetess\u00e4 mets\u00e4raja siirtyy yl\u00f6sp\u00e4in, mutta itse asiassa Suomen tunturikoivualueella on tapahtunut toisin p\u00e4in. Mittaritoukkien ansioista puuton alue ja mets\u00e4raja siirtyy alasp\u00e4in, Suominen tarkentaa.<\/p>\n

Kentt\u00e4asemien roolista yliopistojen arkip\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n tasaisin v\u00e4liajoin keskustelua. Suomella on poikkeuksellisen laaja kentt\u00e4asemien verkosto verrattuna esimerkiksi Ruotsiin ja Norjaan.<\/p>\n

Suominen kertoo Kevon yksik\u00f6n olevan kallis, mutta merkitt\u00e4v\u00e4.<\/p>\n

\u2013\u2009Tulee muistaa, ett\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on oltu 1950-luvun lopulta asti, ja meill\u00e4 on eritt\u00e4in pitk\u00e4lt\u00e4 ajalta seurantaa, Suominen muistuttaa.<\/p>\n

Asemanjohtaja pit\u00e4\u00e4 t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 yliopiston kentt\u00e4asemilla pidet\u00e4\u00e4n kursseja ja opiskelijat p\u00e4\u00e4sev\u00e4t paikan p\u00e4\u00e4lle n\u00e4kem\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n

\u2013\u2009Jos meill\u00e4 on ollut kurssi, niin se n\u00e4kyy kyll\u00e4 joka kerta harjoittelijahakemusten m\u00e4\u00e4riss\u00e4. My\u00f6s Oulun yliopistosta tulee meille paljon hakemuksia, koska se on pohjoisin yliopisto, jossa opiskellaan biologiaa.<\/p>\n

Suominen toivottaa Turun yliopiston opiskelijat tervetulleeksi Lappiin Kevon tutkimuslaitokselle. Paikalle voi saapua niin kursseille kuin my\u00f6s virkistysk\u00e4yt\u00f6nkin tiimoilta.<\/p>\n

Yliopiston opiskelijoiden on Suomisesta hyv\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 yliopiston opiskelijat ja henkil\u00f6kunta voivat tulla asemalle my\u00f6s vapaa-ajallaan.<\/p>\n

\u2013\u2009T\u00e4st\u00e4 l\u00e4htee esimerkiksi todella hieno vaellusreitti Kevon kanjonille aivan kulman takaa, h\u00e4n toteaa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Turun yliopiston Kevon tutkimusasema sijaitsee jokilaaksojen katveessa, keskell\u00e4 mets\u00e4\u00e4 ja vahvasti pohjoisessa: Yl\u00e4-Lapissa Utsjoella, Kevoj\u00e4rven rannalla. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 on…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":77858,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-77857","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115472738798066019","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77857","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=77857"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77857\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77858"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=77857"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=77857"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=77857"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}