{"id":77879,"date":"2025-11-01T06:03:10","date_gmt":"2025-11-01T06:03:10","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/77879\/"},"modified":"2025-11-01T06:03:10","modified_gmt":"2025-11-01T06:03:10","slug":"varjolaivaston-ankkurit-ovat-alkaneet-pysya-ylhaalla-merivoimat-kertoo-miksi-politiikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/77879\/","title":{"rendered":"Varjolaivaston ankkurit ovat alkaneet pysy\u00e4 ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 \u2013 merivoimat kertoo, miksi | Politiikka"},"content":{"rendered":"

Suomenlahdella ohjusvene Tornio hakee asemia Kallb\u00e5dan loiston l\u00e4hell\u00e4. Suomen aluevesirajalle on muutama merimaili.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n laivaston l\u00e4sn\u00e4olo on viime kuukausina lis\u00e4\u00e4ntynyt selke\u00e4sti, kertoo Suomen merivoimat. Nato taas lis\u00e4si toimintaansa jo alkuvuodesta.<\/p>\n

Merivoimien kiinnostus It\u00e4mereen liittyy sijaintiin ja liikenteeseen. Keskell\u00e4 Suomenlahtea kulkee kansainv\u00e4linen meriv\u00e4yl\u00e4, jota pitkin ven\u00e4l\u00e4inen \u00f6ljy virtaa Suomenlahden pohjukasta It\u00e4meren ja Tanskan salmien l\u00e4pi maailmalle.<\/p>\n

It\u00e4meri on yksi maailman vilkkaimmin liikenn\u00f6idyist\u00e4 merist\u00e4. Satamissa tai v\u00e4ylill\u00e4 on jatkuvasti noin 2000 alusta.<\/p>\n

Nytkin niit\u00e4 kulkee horisontissa useita, harmaalla lokakuisella merell\u00e4.<\/p>\n

Ohjusvene Tornio harjoittelee Suomenlahdella pintamaaliammuntaa. Varoitustulta harjotellaan ampumaan omilla aluevesill\u00e4. Veteen osuvat ammukset nostattavat korkean vesipatsaan. <\/p>\n

It\u00e4merta valvotaan nyt enn\u00e4tyksellisen tarkasti.<\/p>\n

Nato aloitti It\u00e4merell\u00e4 tehovalvonnan tammikuussa, kun Ven\u00e4j\u00e4n satamiin liikenn\u00f6iv\u00e4t tankkerit eli varjolaivasto olivat katkaisseet riitt\u00e4v\u00e4n monta kaapelia ja kaasuputkea.<\/p>\n

Rantavaltiot, my\u00f6s Suomi, alkoivat liikkua merell\u00e4 enemm\u00e4n. Liittolaiset l\u00e4hettiv\u00e4t aluksia kauempaakin. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on my\u00f6s meridrooneja, sukellusveneit\u00e4 ja valvontalentokoneita ja muuta tekniikkaa. Aivan kaikkea Nato ei kerro.<\/p>\n

Tehostettu valvonta k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nime\u00e4 Baltic Sentry, It\u00e4meren vartio. Naton mukaan aluksia on ollut vartiossa kaikkiaan 30\u201340.<\/p>\n

\"Matruusi<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Horisontissa kulkee sadekuuroja. Ne n\u00e4kyv\u00e4t paljain silmin. Merivoimat tarkkailee ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 kiinteill\u00e4 ja liikuteltavilla sensoreilla. Niiden avulla syntyy tilannekuva siit\u00e4, mit\u00e4 tapahtuu pinnalla ja pinnan alla. Kuva: M\u00e5rten Lamp\u00e9n \/ Yle<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n sotalaivat saattavat varjolaivastoa<\/p>\n

Toukokuussa Ven\u00e4j\u00e4 reagoi Naton tehovalvontaan. Se alkoi saattaa varjolaivastoa omilla sota-aluksillaan.<\/p>\n

Osan aikaa ven\u00e4l\u00e4iset ovat l\u00e4hisuojauksessa, sanoo Merivoimien komentaja Tuomas Tiilikainen<\/strong>.<\/p>\n

\u2013 He kulkevat yksitt\u00e4isen aluksen rinnalla tai l\u00e4hiet\u00e4isyydell\u00e4 niin, ett\u00e4 jos uhkia ilmenee, n\u00e4m\u00e4 taistelualukset kykenev\u00e4t suorittamaan torjuntoja.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4n sotalaivasto on jatkuvasti l\u00e4sn\u00e4, vaikka kauppa-aluksia ei kukaan merell\u00e4 uhkaakaan. Ven\u00e4l\u00e4isaluksia on It\u00e4merell\u00e4 kaikkiaan 6\u20138, joista pari liikkuu jatkuvasti kansainv\u00e4lisell\u00e4 vesialueella.<\/p>\n

M\u00e4kiluodon vesill\u00e4 ohjusvene Tornion 30-henkinen miehist\u00f6 valmistautuu harjoitusammuntaan. Se tarkistaa sensoreilla ja viestim\u00e4ll\u00e4, ett\u00e4 ampuminen on turvallista. Laivan taistelukeskus ja komentosilta toimivat tarkasti yhdess\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Ampuu, upseeri ilmoittaa ja sekunnin p\u00e4\u00e4st\u00e4 pamahtaa.<\/p>\n

Laiva kalibroi keulakannen tykki\u00e4 ampumalla pari laukausta.<\/p>\n

Sen j\u00e4lkeen ammutaan varsinaiset laukaukset, joilla harjoitellaan varoitustulta. Kaukana merimerkin vieress\u00e4 ilmaan nousee vesipatsaita, kun ammukset osuvat mereen.<\/p>\n

\"Suojahuppup\u00e4iset<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Merisotilaat<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Suojahuppup\u00e4inen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

\"Ohjusvene<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n reaktio eli varjolaivojen saattelu on sen vastaus Nato-maille.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n muistiin on j\u00e4\u00e4nyt todenn\u00e4k\u00f6isesti my\u00f6s Suomen viranomaisten n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 operaatio<\/a> Eagle S:n kannelle viime joulup\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Silloin Suomi pys\u00e4ytti aluevesill\u00e4\u00e4n tankkerin matkan, kun Ost-Lugan eli Laukaansuun satamasta l\u00e4htenyt alus oli katkonut menness\u00e4\u00e4n useita merikaapeleita. Se oli raahannut ankkuriaan<\/a> meren pohjassa l\u00e4hes sata kilometri\u00e4.<\/p>\n

Varjolaivasto liikkuu osin v\u00e4\u00e4rennetyin paperein ja huonokuntoisin aluksin. Nato kutsuu sen toimintaa laittomaksi.<\/p>\n

Ankkurin raahaaja j\u00e4\u00e4 nyt todenn\u00e4k\u00f6isesti kiinni<\/p>\n

Viime kuukausina tankkereiden kulkuun liittyvi\u00e4 selitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 onnettomuuksia tai vahinkoja ei ole sattunut.<\/p>\n

Varjolaivaston taustalla operoiva Ven\u00e4j\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toistaiseksi lopettaneen hybridioperaatiot It\u00e4merell\u00e4.<\/p>\n

Pysyv\u00e4tk\u00f6 ankkurit ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4, koska Nato valvoo?<\/p>\n

\u2013 Sen j\u00e4lkeen, kun Eagle S:n tapaus oli ollut ja Nato aloitti Baltic Sentryn viime tammikuussa, tietoomme ei ole tullut It\u00e4meren kriittiseen infraan liittyv\u00e4\u00e4 pahantahtoista toimintaa, sanoo johtava viestint\u00e4upseeri Arlo Abrahamson<\/strong> Naton Merivoimaesikunnasta MARCOMista.<\/p>\n

Suomen merivoimien komentajan mukaan tapausten loppuminen ei ole sattumaa. L\u00e4sn\u00e4olo on tihentynyt niin paljon, ett\u00e4 onnettomuuden aiheuttaja j\u00e4\u00e4 kiinni entist\u00e4 helpommin.<\/p>\n

\u2013 Siksi uskon, ett\u00e4 jokainen aluksen p\u00e4\u00e4llikk\u00f6 miettii kaksi kertaa, ennen kuin ryhtyy laaja-alaisen vaikuttamisen toimiin, Tiilikainen sanoo.<\/p>\n

Merivoimien komentaja Tuomas Tiilikainen kertoo, miten ven\u00e4l\u00e4iset alukset suojaavat ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 \u00f6ljy\u00e4 kuljettavaa varjolaivastoa. <\/p>\n

Merell\u00e4 k\u00e4y puolimetrinen aallokko suoraan sivusta ja pohjalla on vanha maininki. Yli 50-metrinen alus keinuu herk\u00e4sti, se johtuu matalasta syv\u00e4yksest\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Kun on metrinen aallokko, niin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 on aikamoinen pesukone, laivan 1. upseeri eli f\u00f6rsti Samuli sanoo.<\/p>\n

Vett\u00e4 tarvitaan laivan alle vain 1,8 metri\u00e4. Sill\u00e4 p\u00e4\u00e4see Suomen matalissa vesiss\u00e4 melkein mihin tahansa lahteen.<\/p>\n

Nyt ollaan kuitenkin avomerell\u00e4 Suomenlahdella ja pienen matkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4 kansainv\u00e4lisest\u00e4 kauppalaivasta.<\/p>\n

Suomalaisia kiinnostaa, onko laiva juuri se, mik\u00e4 se merenkulun tietoj\u00e4rjestelm\u00e4n mukaan n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan, ja t\u00e4sm\u00e4\u00e4v\u00e4tk\u00f6 kaikki tiedot. T\u00e4m\u00e4 on harjoitus, ja tunnistamisen j\u00e4lkeen Tornio jatkaa toisaalle. Jos v\u00e4yl\u00e4lle kulkeva alus olisi jonkin valtion omistuksessa, se kiinnostaisi suomalaisia enemm\u00e4n. Samoin niin sanotut ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4t alukset.<\/p>\n

Naton merivalvonta kyselee laivoilta niiden aikeita radiokanavalla. Jos liikkeet ovat ep\u00e4tavallisia, merivalvoja kysyy perusteluita.<\/p>\n

Joka p\u00e4iv\u00e4 havaitaan edelleen jotain ep\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4 toimintaa. Silloin Nato reagoi nopeasti, ja laivat tai valvontalentokoneet ilmestyv\u00e4t paikalle.<\/p>\n

\u2013 Se toimii aika tehokkaana pelotteena, Naton merivoimaesikunnan Abrahamson sanoo.<\/p>\n

Nato: Ven\u00e4j\u00e4 on enemm\u00e4n It\u00e4merell\u00e4 ja v\u00e4hemm\u00e4n V\u00e4limerell\u00e4<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n sota Ukrainassa ja Ven\u00e4j\u00e4n pyrkimykset pit\u00e4\u00e4 jatkuvasti merivoimiaan It\u00e4merell\u00e4 Natoa vastaan heijastuvat yll\u00e4tt\u00e4en V\u00e4limerelle. Siell\u00e4 on nyt v\u00e4hemm\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4n toimintaa, Naton merivoimaesikunta kertoo.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n laivasto Mustallamerell\u00e4 on heikentynyt Ukrainan sodassa. Syyriassa se on menett\u00e4nyt Tartusin laivastotukikohdan, eik\u00e4 sill\u00e4 ole en\u00e4\u00e4 strategista satamaa V\u00e4limerell\u00e4.<\/p>\n

N\u00e4m\u00e4kin laivat pit\u00e4\u00e4 nyt l\u00e4hett\u00e4\u00e4 It\u00e4merelt\u00e4, miss\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 pit\u00e4\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kiireisen\u00e4 saattelemalla varjolaivastoa.<\/p>\n

\u2013 Kaikki t\u00e4m\u00e4 rasittaa Ven\u00e4j\u00e4n mahdollisuutta muodostaa joukkoja, ja sit\u00e4 me seuraamme, Abrahamson sanoo.<\/p>\n

Merivoimien drooni kuvasi Tornion lokakuisella Suomenlahdella. Alus liikkuu ketter\u00e4sti kahden vesisuihkumoottorinsa avulla. Ohjusvene Tornio on Hamina-luokan alus ja Suomen merivoimien uusimpia ja monipuolisimmin aseistettuja laivoja. 51 metri\u00e4 pitk\u00e4 laiva kulkee noin 20-30 solmun matkanopeutta. Muotoilunsa vuoksi sit\u00e4 on vaikea erottaa tutkalla. <\/p>\n

Kun on ammuttu, Tornion miehist\u00f6 sy\u00f6, vuorotellen. Laivan kokki on valmistanut lounaaksi lihapataa, lohkoperunoita ja salaattia.<\/p>\n

Ohjusveneen 30 hengen miehist\u00f6ss\u00e4 on eri j\u00e4rjestelmien operaattoreita taistelukeskuksessa, merenkulkijat ohjaamossa ja aluksen p\u00e4\u00e4llyst\u00f6 valvomassa ja vastuussa. Mukana on my\u00f6s asepalveluksen suorittajia eri teht\u00e4viss\u00e4.<\/p>\n

\"Merisotilaat<\/p>\n

Miehist\u00f6 ja varushenkil\u00f6t selvitt\u00e4v\u00e4t keulak\u00f6ysi\u00e4 sateessa Tornion kannella. Laivalla on tarkka ty\u00f6njako.<\/p>\n

\"Merisotilas<\/p>\n

Laivan teht\u00e4v\u00e4t sujuvat sit\u00e4 paremmin, mit\u00e4 tiiviimmin sama miehist\u00f6 harjoittelee ja tekee man\u00f6\u00f6vereit\u00e4 yhdess\u00e4.<\/p>\n

Silloin kaikki ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t puolesta sanasta, mit\u00e4 seuraavaksi tapahtuu.<\/p>\n

Laivan j\u00e4rjestelm\u00e4t ovat esimerkiksi vedenalaisia valvontalaitteita, tutkia ja muita sensoreita. Asej\u00e4rjestelmi\u00e4 on useita: laiva voi ampua my\u00f6s pintatorjuntaohjuksia ja torpedoja.<\/p>\n

Suomen yksi tarkimmin varjelluista kyvyist\u00e4 on harvinaisen tarkka meritilannekuva. Se syntyy lukuisia eri valvontakeinoja yhdistelem\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

My\u00f6s ohjusvene ker\u00e4\u00e4 tietoa koko ajan.<\/p>\n

\u2013 Me valvotaan omin sensorein, tutkaj\u00e4rjestelmin, ja katsotaan ihan ulos ikkunastakin. Sen lis\u00e4ksi seurataan muuta merenkulkua merenkulkuj\u00e4rjestelmill\u00e4. Niill\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n hyvinkin pitk\u00e4lle, mit\u00e4 l\u00e4hialueilla tapahtuu, sanoo ykk\u00f6supseeri.<\/p>\n

N\u00e4kyyk\u00f6 sukellusveneit\u00e4? Ei ainakaan pinnalla. Pinnan alla ne havaitaan, jos havaintolaitteet l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t oikean vesikerroksen. Eri suolapitoisuudet ja l\u00e4mp\u00f6tilat jakavat Suomenlahden syvyyssuunnassa.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 kertaa ven\u00e4l\u00e4isaluksia ei n\u00e4yt\u00e4 olevan liikkeell\u00e4.<\/p>\n

Ampumaharjoitus ja merivalvonta p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t Tornion osalta t\u00e4lt\u00e4 p\u00e4iv\u00e4lt\u00e4, ja alus suuntaa takaisin kohti Suomen mannerta.<\/p>\n

Valvonta ei kuitenkaan ole p\u00e4\u00e4ty t\u00e4h\u00e4n. Sotilaallinen toiminta It\u00e4merell\u00e4 on lis\u00e4\u00e4ntynyt sek\u00e4 merell\u00e4 ett\u00e4 ilmassa. Se on uusi normaali. Nato arvioi, ett\u00e4 tehostettu valvonta j\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4ksi.<\/p>\n

\"Ohjusvene<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Tornio kulkee merell\u00e4 enimm\u00e4kseen sulan veden aikana. Lokakuussa merell\u00e4 on viile\u00e4 ja m\u00e4rk\u00e4\u00e4. Iltap\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 taivas kirkastui hetkeksi, jonka j\u00e4lkeen alkoi taas sataa. Kuva: M\u00e5rten Lamp\u00e9n \/ Yle<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Suomenlahdella ohjusvene Tornio hakee asemia Kallb\u00e5dan loiston l\u00e4hell\u00e4. Suomen aluevesirajalle on muutama merimaili. Ven\u00e4j\u00e4n laivaston l\u00e4sn\u00e4olo on viime…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":77880,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[14],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,6644,71,24,25,782,28,29,2579,15,18,21,637,12574,32,19,20,546,56,16,59,60,61],"class_list":{"0":"post-77879","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-ulkomaat","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-hybridivaikuttaminen","17":"tag-kotimaa","18":"tag-latest-news","19":"tag-latestnews","20":"tag-maanpuolustus","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-nato","24":"tag-news","25":"tag-otsikot","26":"tag-paauutiset","27":"tag-politiikka","28":"tag-suomen-merivoimat","29":"tag-suomi","30":"tag-top-stories","31":"tag-topstories","32":"tag-turvallisuus","33":"tag-ulkomaat","34":"tag-uutiset","35":"tag-world","36":"tag-world-news","37":"tag-worldnews"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115472931709283649","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77879","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=77879"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77879\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77880"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=77879"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=77879"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=77879"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}