\n Marraskuun alun aamu- ja iltapimeyteen on luvassa mielenkiintoista ajankulua etsitt\u00e4ess\u00e4 taivaalta Lemmon-komeettaa.\n <\/p>\n
\n Kyseisen pyrst\u00f6t\u00e4hden l\u00f6ysiv\u00e4t 3.1.2025 yhdysvaltalaisen Mount Lemmonin observatorion t\u00e4htitieteilij\u00e4t. Komeetan odotetaan kirkastuvan marraskuun alkup\u00e4ivin\u00e4. Runsas pilvisyys haitannee tarkkailua.\n <\/p>\n
\n Veikko M\u00e4kel\u00e4 T\u00e4htitieteellinen yhdistys Ursasta kertoi, ett\u00e4 Lemmon oli jo kuudes t\u00e4n\u00e4 vuonna l\u00f6ydetty komeetta. M\u00e4kel\u00e4n mukaan komeetan pit\u00e4isi kirkastua marraskuun alussa liki kolmeen magnitudiin, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 se erottuu pohjoiselta t\u00e4htitaivaalta paljain silmin. Tarkemmin m\u00e4\u00e4ritetty paikka sijoittuu aamulla koilliselle taivaalle ja illalla l\u00e4nsiluoteen suunnalle.\n <\/p>\n
\n \u2013 Kirkkauden kehityst\u00e4 on vaikea ennustaa, koska komeetassa voi tapahtua \u00e4killinen kirkastuminen, tai se voi hajota kappaleiksi, mik\u00e4 saa kirkkauden romahtamaan, M\u00e4kel\u00e4 huomauttaa.\n <\/p>\n
\n Pyrst\u00f6t\u00e4hti Lemmon tulee kaukaa Neptunuksen takaa. Se on k\u00e4ynyt l\u00e4hell\u00e4 Aurinkoa viimeksi 1350 vuotta sitten. Matka Aurinkokuntaan \u2013teoksen mukaan Neptunus on Aurinkokunnan kylmin ja kaukaisin planeetta.\n <\/p>\n
\n Neptunuksen l\u00e4mp\u00f6tila voi olla pilviverhon huipulla jopa -210 astetta, ja tuulen nopeus saattaa olla hirmuinen: yli 2\u202f000 kilometri\u00e4 tunnissa. Planeetta koostuu vedest\u00e4, metaanista ja ammoniakista. Ydin on kive\u00e4.\n <\/p>\n
\n Muistan viel\u00e4 hyvin, kun kavereiden kanssa t\u00f6llistelimme Kivaloiden Keskipenikalla ilmameress\u00e4 loistavaa pyrst\u00f6t\u00e4hte\u00e4. Olimme lehdest\u00e4 lukeneet, ett\u00e4 Halleyn komeetta on n\u00e4kyviss\u00e4 pohjoisella t\u00e4htitaivaalla. Silloin elettiin kev\u00e4tt\u00e4 1986. Oli mahtava el\u00e4mys n\u00e4hd\u00e4 suunnattoman kaukana kiit\u00e4v\u00e4 komeetta, jota jo Faaraoiden aikana ihmiset katselivat varmaankin aika pelonsekaisin tuntein.\n <\/p>\n
\n Halley on saanut nimens\u00e4 1700-luvulla el\u00e4neelt\u00e4 astronomi-matemaatikko Edmont Halleylta, joka 1700-luvun alussa ennusti komeetan ilmaantuvan uudelleen 1758. En tied\u00e4, ilmaantuiko komeetta ennustuksen mukaisena vuonna, mutta ainakin vuonna 1986 Halley riemastutti katsojiaan pohjoisella taivaallamme.\n <\/p>\n
\n Sen j\u00e4lkeen t\u00e4t\u00e4 suurimpiin ja lyhytkiertoisinpiin pyrst\u00f6t\u00e4htiin kuuluvaa komeettaa ei ole n\u00e4hty. Halley on jaksollinen komeetta, joka palaa Auringon l\u00e4helle noin 75-76 vuoden v\u00e4lein. Tuon m\u00e4\u00e4rittelyn mukaan sen pit\u00e4isi seuraavan kerran n\u00e4ky\u00e4 vuonna 2061.\n <\/p>\n
\n Viime vuosikymmenten suosikkikomeetta taitaa olla Hale\u2013Bopp. Se n\u00e4kyi pohjoisen pallonpuoliskomme y\u00f6taivaalla. Hale-Bopp tuli kauempaa Auringosta, kuin yksik\u00e4\u00e4n aiemmista komeetoista ja n\u00e4kyikin pisimp\u00e4\u00e4n kuin aiemmat. Se her\u00e4tti huomiota jo siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 se n\u00e4kyi ilman optiikoita, siis paljain silmin. Hale-Boppin l\u00f6ysiv\u00e4t vuonna 1995 t\u00e4htitieteilij\u00e4t Alan Hale ja Thomas Bopp.\n <\/p>\n
\n Kun Hale-Bopp Keminmaan y\u00f6taivaalla kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 1997 teki taivaltaan 11 kilometrin sekuntinopeudella, sen liikett\u00e4 en n\u00e4hnyt, koska avaruuden mittasuhteissa noinkin suuri nopeus ei tietenk\u00e4\u00e4n n\u00e4y. Viikkojen ajan komeetta n\u00e4ytti liikkuneen vain v\u00e4h\u00e4n, vaikka oli tehnyt taivalta Kemijoen \u00e4\u00e4relt\u00e4 katsoen miljoonia kilometrej\u00e4.\n <\/p>\n
\n Matka Aurinkokuntaan \u2013teoksen mukaan vain h\u00e4vi\u00e4v\u00e4n pieni osa Aurinkokunnan komeetoista tulee niin l\u00e4helle Aurinkoa, ett\u00e4 n\u00e4kyy maahan asti. Suurin osa kiert\u00e4\u00e4 Aurinkoa j\u00e4isin\u00e4, p\u00f6ly- ja kaasukimpaleina Oortin pilvess\u00e4 yli 7000 miljardin kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Maasta.\n <\/p>\n
\n Kun komeetta l\u00e4hestyy Aurinkokunnan sis\u00e4osia, sen ymp\u00e4rille muodostuu laaja kaasukeh\u00e4 eli Koma, joka koostuu komeetan l\u00e4mmetess\u00e4 haihtuvasta aineesta. Auringon l\u00e4hell\u00e4 aurinkotuuli tarttuu Komaan ja venytt\u00e4\u00e4 sit\u00e4 pitk\u00e4ksi pyrst\u00f6ksi, joka osoittaa Auringosta poisp\u00e4in.\n <\/p>\n
\n Viime vuosina on k\u00e4yty vilkasta keskustelua ja haettu tieteellist\u00e4 selityst\u00e4 Betlehemin t\u00e4hdelle. Asia on kiehtonut my\u00f6s astronomeja. Toimittaja Anniina Wallius kokosi keskustelujen kiteytyksi\u00e4 Ylen radio-ohjelmaan viitisen vuotta sitten. Walliuksen avainkysymys oli: \u201dOnko Betlehemin t\u00e4hti vertauskuva suuresta ja kirkkaasta t\u00e4hdest\u00e4, vai oliko taivaalla pari vuosituhatta sitten jokin astronominen ilmi\u00f6?\u201d. Useat tutkijat ovat vuosien varrella esitt\u00e4neet, ett\u00e4 Betlehemin t\u00e4hti oli komeetta. Teorioita hankaloittaa se, ettei pyrst\u00f6t\u00e4hteen liity tuolta ajalta mist\u00e4\u00e4n l\u00e4hteest\u00e4 saatuja mainintoja.\n <\/p>\n
\n Walliuksen mukaan suosituin selitys Betlehemin t\u00e4hdelle on planeettojen konjunktio, mik\u00e4 tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi planeettaa on Maasta katsottuna samalla janalla. Vuosiin 1-8 eaa mahtui useita kahden planeetan konjunktioita ja yksi kolmenkin. Wallius muistuttaa, ett\u00e4 aiheesta on tehty satoja tutkimuksia, mutta vastauksia on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4, koska pit\u00e4isi ainakin suurin piirtein tiet\u00e4\u00e4, mist\u00e4 etsi\u00e4.\n <\/p>\n
T\u00e4htitiede<\/p>\n
Pieni sanasto<\/p>\n
\n Magnitudi T\u00e4htitieteess\u00e4 taivaankappaleiden absoluuttista tai n\u00e4enn\u00e4ist\u00e4 kirkkautta.
Oortin pilvi Aurinkokunnan ulko-osissa sijaitseva komeettapilvi, joka on nimetty alankomaalaisen t\u00e4htitieteilij\u00e4 Jan Oortin mukaan.
eaa Ennen ajanlaskun alkua
Koma Komeetan ymp\u00e4rille muodostuva kaasukeh\u00e4, joka koostuu haihtuvasta aineesta.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Marraskuun alun aamu- ja iltapimeyteen on luvassa mielenkiintoista ajankulua etsitt\u00e4ess\u00e4 taivaalta Lemmon-komeettaa. Kyseisen pyrst\u00f6t\u00e4hden l\u00f6ysiv\u00e4t 3.1.2025 yhdysvaltalaisen Mount…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":77944,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,118,32,119],"class_list":{"0":"post-77943","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-science","12":"tag-suomi","13":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115473328549947480","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77943","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=77943"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/77943\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/77944"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=77943"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=77943"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=77943"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}