{"id":78474,"date":"2025-11-01T22:06:11","date_gmt":"2025-11-01T22:06:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/78474\/"},"modified":"2025-11-01T22:06:11","modified_gmt":"2025-11-01T22:06:11","slug":"historiallinen-kellotorni-helsingin-ytimessa-avautui-kaikelle-kansalle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/78474\/","title":{"rendered":"Historiallinen kellotorni Helsingin ytimess\u00e4 avautui kaikelle kansalle"},"content":{"rendered":"

Kuvat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t|Kaupunkilaisille ja turisteille tarjoutuu mahdollisuus vierailla ainutlaatuisessa milj\u00f6\u00f6ss\u00e4, kun kellotorni avautuu yleis\u00f6lle.<\/p>\n

1.11. 17:31<\/p>\n

Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n

Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n

Helsingin p\u00e4\u00e4rautatieaseman historialliseen kellotorniin on avattu ravintola ja n\u00e4k\u00f6alatasanne yleis\u00f6lle.<\/p>\n

Kellotorni on 60 metri\u00e4 korkea ja tarjoaa ainutlaatuiset n\u00e4kym\u00e4t Helsingin keskustaan.<\/p>\n

Tunnin kierrokset maksavat 24 euroa ja niihin sis\u00e4ltyy vierailu kellotornin eri kerroksissa ja ulkoparvekkeilla.<\/p>\n

Porrask\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 viilenee mit\u00e4 korkeammalle nousee, alkuper\u00e4isest\u00e4 tiilisein\u00e4st\u00e4 tarttuu p\u00f6ly\u00e4 takinhelmaan. Runsaat 200 askelmaa ja kahdeksan kerrosta yl\u00f6sp\u00e4in, ja vieraalle avautuvat ainutlaatuiset n\u00e4kym\u00e4t Helsingin keskustan yli.<\/p>\n

Marraskuun 1. p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 alkaen kenell\u00e4 tahansa on mahdollisuus p\u00e4\u00e4st\u00e4 katsomaan maisemia p\u00e4\u00e4rautatieaseman kellotornista, 60 metrin korkeudesta. HS vieraili tornissa vain hetki ennen kuin ensimm\u00e4isten k\u00e4vij\u00f6iden saapumista.<\/p>\n

Voi sanoa, ett\u00e4 vuonna 1919 valmistuneen, Eliel Saarisen<\/a> suunnitteleman rautatieaseman kellotorni on palannut alkuper\u00e4iseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4: Kun rautatieasema valmistui, oli torni kaupungin korkein rakennus. Silloin sinne myyntiin p\u00e4\u00e4sylippuja, mutta viime vuosikymmenten aikana sinne on p\u00e4\u00e4ssyt k\u00e4ym\u00e4\u00e4n vain harvoin.<\/p>\n

Kellotornia esittelee Markus Pyrh\u00f6nen<\/a>, yksi kolmesta tornin juureen avatun panimoravintolan ja tapahtumatila Kellotornin yritt\u00e4j\u00e4st\u00e4.<\/p>\n

Aseman kioskihallissa toimii itse panimoravintola, jonne ensimm\u00e4iset omat oluet valmistuvat myyntiin muutaman viikon kuluttua.<\/p>\n

Itse panimo on l\u00e4hes suoraan asiakkaiden yl\u00e4puolella. Nyt siis toteutuu rautatieaseman alkuper\u00e4isten suunnittelijoiden haave panimoravintolasta. Aikoinaan se kaatui kieltolakiin, joka astui voimaan samana vuonna kuin rakennus valmistui.<\/p>\n

Kerrosta ylemp\u00e4n\u00e4 sijainnut Avecran entinen koekeitti\u00f6 on remontoitu juhlatilaksi, samoin vanha Olympiasali, josta aukeavat n\u00e4kym\u00e4t aseman halliin. Tiloja vuokrataan yksityistilaisuuksiin.<\/p>\n

\"Panimossa<\/p>\n

Panimossa on seitsem\u00e4n k\u00e4ymistankkia. \u201dT\u00e4n\u00e4\u00e4n on laitettu vehn\u00e4olut tulille\u201d, Pyrh\u00f6nen kertoo. Kuva:\u00a0Sami Kero \/ HS<\/p>\n

\"Olympiasali<\/p>\n

Olympiasali valmistui vuonna 1957. Kuva:\u00a0Sami Kero \/ HS<\/p>\n

\"Olympiasalista<\/p>\n

Olympiasalista avautuu n\u00e4kym\u00e4 rautatieaseman sis\u00e4tiloihin. Kuva:\u00a0Sami Kero \/ HS<\/p>\n

Juhlatilojen j\u00e4lkeen alkaa kapuaminen. Tunnin kest\u00e4v\u00e4t, 24 euron hintaiset kierrokset alkavat turvallisuusopastuksella. Talvella portaikko voi muuttua ylimmiss\u00e4 kerroksissa liukkaaksi, joskin se ongelma aiotaan ratkaista ennen ensimm\u00e4isi\u00e4 pakkasia.<\/p>\n

Kierroksia j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n l\u00e4hes p\u00e4ivitt\u00e4in, parhaimpina p\u00e4ivin\u00e4 kolmesti.<\/p>\n

Oppaat ovat koulutettuja Helsinki-oppaita. Lauantain kierroksella oppaana toimii itse arkkitehdin sukulainen.<\/p>\n

N\u00e4k\u00f6alatasanteella aukeaa mahdollisuus astua tornin graniittiseinien ulkopuolelle. Nelj\u00e4\u00e4n ilmansuuntaan avautuvilta parvekkeilta voi kurkkia Helsingin muita maamerkkej\u00e4 tai seurata ratapihan liikkeit\u00e4.<\/p>\n

Mahdollisuus on nousta viel\u00e4 sit\u00e4kin korkeammalle. Ylemp\u00e4\u00e4 l\u00f6ytyy ensin vanha kellotornin konehuone, ja siit\u00e4 kerrosta korkeammalta rautatieaseman kellojen nykyiset koneistot.<\/p>\n

Tikityst\u00e4 ei kuulu, mutta tasaisin v\u00e4liajoin kello toisensa per\u00e4\u00e4n raksuttaa hetken. Ikkunattomassa konehuoneessa suuntavaisto on koetuksella, mutta kellot on merkitty ilmansuuntien mukaan.<\/p>\n

\"Remontin<\/p>\n

Remontin yhteydess\u00e4 rakennettiin hissi, joka vie kolmanteen kerrokseen asti. Hissi kuului aseman alkuper\u00e4iseen suunnitelmaan. Kuva:\u00a0Sami Kero \/ HS<\/p>\n

\"Kellotornista<\/p>\n

Kellotornista voi bongata muun muassa hotelli Tornin, jonka on kymmenen metri\u00e4 kellotornia korkeampi. Kuva:\u00a0Sami Kero \/ HS<\/p>\n

\"Rakennusvaiheessa<\/p>\n

Rakennusvaiheessa ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaan kellotorni toimi ruumishuoneena. 1940-luvulla lotat suorittivat kellotornissa ilmavalvontaa. Kuva:\u00a0Sami Kero \/ HS<\/p>\n

Kellotornin kierrokset sek\u00e4 yrityksen tilat ovat osa laajempaa 60 miljoonan euron kehityshanketta. Hankkeen on tarkoitus valmistua lopullisesti ensi vuonna.<\/p>\n

Loppuvuodesta asemalle aukeaa muun muassa \u00e1 la carte -ravintola paikalle, jossa ehti toimia kymmenen vuoden ajan hampurilaisketju Burger King.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kuvat n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t|Kaupunkilaisille ja turisteille tarjoutuu mahdollisuus vierailla ainutlaatuisessa milj\u00f6\u00f6ss\u00e4, kun kellotorni avautuu yleis\u00f6lle. 1.11. 17:31 Lue tiivistelm\u00e4 Tiivistelm\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":78475,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-78474","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115476718497968056","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78474","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=78474"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/78474\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/78475"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=78474"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=78474"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=78474"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}