{"id":78587,"date":"2025-11-02T01:41:13","date_gmt":"2025-11-02T01:41:13","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/78587\/"},"modified":"2025-11-02T01:41:13","modified_gmt":"2025-11-02T01:41:13","slug":"tieteen-tila-tilastot-tieteellinen-suomen-akatemia-2","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/78587\/","title":{"rendered":"Tieteen tila -tilastot: Tieteellinen – Suomen Akatemia"},"content":{"rendered":"


\n <\/p>\n

\"Tieteen
\n
\n
\n
\n
\n <\/p>\n

16.11.2021<\/p>\n


\n
\n <\/p>\n

Suomen Akatemia on julkaissut Tieteen tila -tilastot<\/a>. T\u00e4ss\u00e4 blogikirjoituksessa taustoitetaan tieteellist\u00e4 julkaisutoimintaa<\/a>\u00a0k\u00e4sittelev\u00e4\u00e4 materiaalia.<\/p>\n

Tieteellist\u00e4 julkaisutoimintaa kuvaavia indikaattoreita (bibliometriset indikaattorit) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tarkasteltaessa eri maiden tutkimusj\u00e4rjestelmien kehityst\u00e4. Lis\u00e4ksi tieteellist\u00e4 julkaisutoimintaa kuvaavia indikaattoreita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s esimerkiksi yliopistojen tutkimuksen arviointien tukena. Bibliometriset indikaattorit eiv\u00e4t yksin\u00e4\u00e4n anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta, mutta ne tarjoavat kuitenkin yhden hy\u00f6dyllisen n\u00e4k\u00f6kulman tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun. Voit lukea lis\u00e4\u00e4 bibliometrisist\u00e4 analyyseist\u00e4 esimerkiksi Hanken Svenska handelsh\u00f6gskolanin\u00a0kirjaston verkkosivuilta<\/a>.\u00a0<\/p>\n

Tieteen tila -tilastoissa tarkastellaan Suomen ja vertailumaiden tieteellist\u00e4 julkaisutoimintaa bibliometrisi\u00e4 indikaattoreita k\u00e4ytt\u00e4en. Tarkastelemme muun muassa julkaisujen m\u00e4\u00e4r\u00e4n tai tutkimusyhteisty\u00f6n kehittymist\u00e4 eri maissa ja tieteenaloilla sek\u00e4 julkaisujen tieteellisess\u00e4 kirjallisuudessa saamien viittausten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Tilastoissa on k\u00e4ytetty opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n Vipunen<\/a>-palvelussa avoimesti saatavilla olevia bibliometrisi\u00e4 tietoja, jotka perustuvat Web of Science<\/a>– ja Scopus<\/a>-tietokantoihin. K\u00e4ytetty aineisto p\u00e4ivittyy vuosittain.<\/p>\n

Web of Science ja Scopus -viittaus- ja tiivistelm\u00e4tietokannat<\/p>\n

Web of Science ja Scopus ovat kansainv\u00e4lisi\u00e4, monitieteisi\u00e4 viittaus- ja tiivistelma\u0308tietokantoja, joissa aineistona k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n muun muassa tieteellisi\u00e4 lehti\u00e4, konferenssijulkaisuja, ammattilehti\u00e4, kirjasarjoja sek\u00e4 patentteja. Maatason tarkastelussa Web of Science -pohjainen ja Scopus-pohjainen aineisto antavat hyvin samansuuntaisia tuloksia, mutta tieteenaloittaisessa tarkastelussa tulokset eroavat jonkin verran toisistaan. T\u00e4t\u00e4 selitt\u00e4\u00e4 muun muassa aineistojen erilainen kattavuus. Scopus kattaa suuremman m\u00e4\u00e4r\u00e4n tieteellisi\u00e4 lehti\u00e4 ja lis\u00e4ksi lehtien tieteenalaluokittelussa on eroja.<\/p>\n

Julkaisuk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6t ovat osin hyvin erilaisia eri tieteenaloilla. Erityisesti humanististen alojen ja monien yhteiskuntatieteiden julkaisut ovat puutteellisesti edustettuna kansainv\u00e4lisiss\u00e4 viitetietokannoissa, joten pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n niiss\u00e4 ilmestyneiden julkaisujen laskeminen ei kuvaa julkaisutoiminnan todellista laajuutta n\u00e4ill\u00e4 tieteenaloilla. Voit lukea lis\u00e4\u00e4 Web of Sciencen ja Scopuksen eroista Tieteen tila -tilastoja t\u00e4ydent\u00e4v\u00e4st\u00e4 materiaalista<\/a>.<\/p>\n

Viittausindikaattorit<\/p>\n

Viittausindikaattorit kuvaavat tieteellisten artikkeleiden ja muiden tieteellisten julkaisujen viittauksina saamaa huomiota tiedeyhteis\u00f6ss\u00e4. T\u00e4t\u00e4 kutsutaan tieteelliseksi vaikuttavuudeksi. Top 10 -indeksi tarjoaa yhden n\u00e4k\u00f6kulman tieteellisen vaikuttavuuden tarkasteluun, mutta se ei yksin\u00e4\u00e4n anna kokonaiskuvaa tutkimuksen tasosta. Julkaisum\u00e4\u00e4r\u00e4lt\u00e4\u00e4n suhteellisen pienell\u00e4 tieteenalalla voi esiinty\u00e4 top 10 -indeksin arvoissa suuria vaihteluja analyysiss\u00e4 k\u00e4ytettyjen nelivuotiskausien v\u00e4lill\u00e4, vaikka tieteen tasossa ei olisikaan tapahtunut yht\u00e4 nopeasti n\u00e4in suuria muutoksia. Luotettavamman kuvan tieteen ja tutkimuksen tason kehityksest\u00e4 saa tarkastelemalla usean vuoden trendi\u00e4.<\/p>\n

Viittausindikaattoreiden antama kuva tieteellisest\u00e4 vaikuttavuudesta on luotettavampi, jos uusimpiinkin analysoitaviin julkaisuihin on kertynyt viittauksia tarpeeksi kauan, tyypillisesti v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kahden vuoden ajan julkaisuhetken j\u00e4lkeen. N\u00e4in ollen Tieteen tila -tilastoissa esitetyiss\u00e4 uusimmissa arvoissa on aina muutaman vuoden viive.<\/p>\n

Mik\u00e4 on top 10 -indeksi<\/strong>?<\/strong><\/p>\n

Teknisen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4ns\u00e4 mukaan top 10 -indeksi kuvaa eniten viittauksia saaneeseen 10 prosentin julkaisujoukkoon kuuluvien julkaisujen suhteellista osuutta, jolloin tieteenalan keskitaso maailmassa on 1. Top 10 -indeksin arvo, joka on suurempi kuin 1, tarkoittaa, ett\u00e4 maan tai organisaation julkaisuista yli 10 prosenttia kuuluu tieteenalallaan eniten viittauksia saaneiden julkaisujen joukkoon. Top 10 -indeksi\u00e4 laskettaessa kunkin tieteellisen julkaisun viittauskertym\u00e4\u00e4 verrataan vain muiden saman tieteenalan samana vuonna ilmestyneiden julkaisujen viittauskertymiin.<\/p>\n

Tieteen tila -tilastoissa top 10 -indeksin arvoja ei esitet\u00e4, jos tarkasteltava julkaisum\u00e4\u00e4r\u00e4 on alle 50 julkaisua tai n\u00e4iden julkaisuiden sis\u00e4inen kattavuus on alle 40 prosenttia. Kyseiset rajat on asetettu laskennassa, jotta tilastoihin ei sis\u00e4ltyisi mahdollisesti harhaanjohtavia indikaattoriarvoja. Sis\u00e4inen kattavuus tarkoittaa sit\u00e4 osuutta tarkasteltavien tieteellisten julkaisuiden l\u00e4hdekirjallisuudesta, joka on my\u00f6s indeksoitu aineistona k\u00e4ytettyyn tietokantaan.<\/p>\n

Voit lukea lis\u00e4\u00e4 bibliometrisiin analyyseihin liittyvist\u00e4 k\u00e4sitteist\u00e4 Eduuni-wiki-yhteisty\u00f6alustalta<\/a>.<\/p>\n

Julkistetusta materiaalista n\u00e4hd\u00e4\u00e4n muun muassa, ett\u00e4 Suomen tieteellinen taso top 10 -indeksill\u00e4 mitattuna on vakaa, mutta j\u00e4ljess\u00e4 er\u00e4ist\u00e4 keskeisist\u00e4 verrokkimaista. Kiinan julkaisum\u00e4\u00e4r\u00e4 ja julkaisujen saamat viittaukset ovat kasvaneet voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Kun kiinalaisten julkaisujen m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut, niin top 10 -indeksej\u00e4 laskettaessa k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 normalisointi johtaa siihen, ett\u00e4 muiden maiden suhteellinen taso laskee. Siten useiden maiden top 10 -indeksin aikasarjoissa n\u00e4kyv\u00e4 laskeva trendi juontaa juurensa my\u00f6s Kiinan noususta. Suomen yleisimm\u00e4t yhteisty\u00f6maat kansainv\u00e4lisiss\u00e4 yhteisjulkaisuissa ovat Yhdysvallat, Iso-Britannia, Ruotsi, Saksa ja Kiina \u2500 kun tarkastellaan julkaisuja, joissa on tekij\u00f6it\u00e4 vain kahdesta maasta.<\/p>\n

\"\"\/<\/p>\n

L\u00e4hde: Clarivate Analyticsin Web of Science -pohjainen aineisto, bibliometrinen laskenta CSC Oy, 2021.<\/p>\n

Kokeileva analyysi tutkimusaiheiden ja yhteisty\u00f6verkostojen tunnistamisesta julkaisutietojen perusteella<\/p>\n

Samassa yhteydess\u00e4 Tieteen tila -tilastojen kanssa julkaistaan Suomen Akatemian ja CSC \u2013 Tieteen tietotekniikan keskuksen yhteisty\u00f6ss\u00e4 tuottama raportti Identifying research topics and collaboration networks in Finland using topic modeling on scientific publications in 2008\u20132019 (pdf)<\/a>. Raportissa on kokeiltu tutkimusaiheiden ja yhteisty\u00f6verkostojen tunnistamista julkaisutietojen perusteella.\u00a0<\/p>\n

Tyypillisesti bibliometriset analyysit nojautuvat valmiisiin tieteenalaluokitteluihin. Monitieteinen ja tieteidenv\u00e4linen tutkimus kuitenkin haastaa t\u00e4llaisia luokitteluja. Yh\u00e4 useammin on tarpeellista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, millaisia aiheita tutkitaan, ja analysoida eri aiheita koskevan tutkimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4, viittausvaikuttavuutta ja tutkimusyhteisty\u00f6t\u00e4. Edell\u00e4 mainitun raportin tavoitteena oli datal\u00e4ht\u00f6isesti kartoittaa Suomessa tutkittavia aiheita ja ilmi\u00f6it\u00e4 Web of Science -tietokannassa olevien, vuosina 2008\u20132019 julkaistujen tieteellisten julkaisujen pohjalta. Kokeilevan analyysin tarkoituksena oli selvitt\u00e4\u00e4, voiko tekstinlouhintaa ja bibliometrisi\u00e4 menetelmi\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmi\u00f6pohjaisten tutkimusaiheiden ja niihin liittyv\u00e4n tutkimusyhteisty\u00f6n tunnistamiseen.<\/p>\n

Tieteen tila -tilastot kokonaisuutena<\/p>\n

Suomen Akatemian tieteen tila -ty\u00f6n tavoitteena on tuottaa materiaalia, joka tukee korkeakoulujen ja valtion tutkimuslaitosten omaa kehitysty\u00f6t\u00e4 ja vahvistaa tiedepolitiikan toimijoiden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaa tietopohjaa.<\/p>\n

Akatemia on siirtynyt Tieteen tila -raportoinnissa vuosittaiseen julkaisuformaattiin. Samalla luovutaan laajojen yhten\u00e4isten Tieteen tila -raporttien julkaisemisesta ja tiedepoliittisista suosituksista osana Tieteen tila -raportteja. Koronavirusepidemian takia vuodelle 2020 suunniteltu Tieteen tila -tilastojen julkaisu siirtyi, joten uusimpien vuosien tietoja puuttuu taulukoista ja kuvista.<\/p>\n

Tieteen tila -tilastoissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vuosittain p\u00e4ivittyvi\u00e4, avoimesti saatavilla olevia aineistoja seuraavista l\u00e4hteist\u00e4:<\/p>\n