{"id":79055,"date":"2025-11-02T14:11:14","date_gmt":"2025-11-02T14:11:14","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/79055\/"},"modified":"2025-11-02T14:11:14","modified_gmt":"2025-11-02T14:11:14","slug":"metsan-kulotus-tuo-hyvan-marjasadon-ja-tilaa-uusille-lajeille","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/79055\/","title":{"rendered":"Mets\u00e4n kulotus tuo hyv\u00e4n marjasadon ja tilaa uusille lajeille"},"content":{"rendered":"<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block has-drop-cap is-body-m\">Kostean sammalen tuoksuun sekoittuu kitker\u00e4n savun aromi. Ensin kuuluu hiljaista ritin\u00e4\u00e4, sitten voimakas humina, kun tuli sy\u00f6ksyy oksistoon. Kuumuus tuntuu poskilla kymmenien metrien p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Tuli muuttaa mets\u00e4n hetkess\u00e4 jyrisev\u00e4ksi infernoksi, jonka kipin\u00e4t tanssivat taivaalle. Kyseess\u00e4 on mets\u00e4n hallittu poltto, jolla parannetaan luonnon monimuotoisuutta.<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Tulella oli merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus metsien ekologiaan ennen ihmist\u00e4. Salamat sytyttiv\u00e4t mets\u00e4paloja, joiden historiaa voi lukea vanhojen m\u00e4ntyjen palokoroista. Ne ovat tallentuneet my\u00f6s tuhka- ja nokikerroksiksi soiden ja j\u00e4rvien pohjille.<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">On arvioitu, ett\u00e4 l\u00e4hes kaikki kangasmets\u00e4mme ovat palaneet ainakin kerran 500 viime vuoden aikana. Nykyisin mets\u00e4paloja vartioidaan lentokoneista. Mit\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4mp\u00e4\u00e4 ja kuivempaa on, sit\u00e4 enemm\u00e4n koneet ovat ilmassa. My\u00f6s liikennelent\u00e4j\u00e4t tarkkailevat nousevia savuja.<\/p>\n<p><img alt=\"Liekkien hiivuttua savu ja h\u00f6yry nousevat kuumasta maasta. Aluskasvillisuus on palanut l\u00e4hes t\u00e4ysin ja m\u00e4ntyjen rungot ovat hiiltyneet.\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"1024\" decoding=\"async\" data-nimg=\"1\" class=\"sc-9276d04f-2 fTkrVa\" style=\"color:transparent\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/2598284_mLIwg.jpg\"\/>Liekkien hiivuttua savu ja h\u00f6yry nousevat kuumasta maasta. Aluskasvillisuus on palanut l\u00e4hes t\u00e4ysin ja m\u00e4ntyjen rungot ovat hiiltyneet.<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block has-drop-cap is-body-m\">Aiemmin suomalaiset k\u00e4yttiv\u00e4t tulta polttamaan kaskea viljan ja juurikkaiden viljelyyn. H\u00e4meess\u00e4 ja Savossa n\u00e4it\u00e4 huhtia poltettiin viel\u00e4 1800-luvulla. Kasketulle maalle kasvoi lehtimets\u00e4\u00e4 ja se poltettiin uudelleen lehtikaskina.<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Tulta alettiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 mets\u00e4nhoidossa 1800-luvun loppupuolella. M\u00e4nnyn siemenet it\u00e4v\u00e4t hyvin tulen puhdistamassa maaper\u00e4ss\u00e4. 1900-luvun alkupuolella kulotukset lis\u00e4\u00e4ntyiv\u00e4t jyrk\u00e4sti ja alkoivat v\u00e4het\u00e4 ennen talvisotaa. 1950- ja 1960-luvuilla kulotuksen liekki paloi Suomessa taas hetken kirkkaammin, kunnes 1970-luvulla se hiipui nopeasti. <\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Nykyisin kulotusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4asiassa suojeltujen metsien ennallistamiseen.<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Suomessa maaper\u00e4n matala l\u00e4mp\u00f6tila rajoittaa juurten ja hajottajaeli\u00f6iden kasvua. Kulotettaessa maa palaa mustaksi ja ker\u00e4\u00e4 l\u00e4mp\u00f6\u00e4 enemm\u00e4n kuin ennen. Se lis\u00e4\u00e4 maaper\u00e4n eli\u00f6iden aktiivisuutta ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 yleens\u00e4 tuhosieni\u00e4 ja -el\u00e4imi\u00e4. Kulotus lis\u00e4\u00e4 lahopuun m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja monipuolistaa puuston rakennetta. <\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Osa puista kuolee heti, osa my\u00f6hemmin, ja osa j\u00e4\u00e4 henkiin. Hiiltynyt puuaines on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 sit\u00e4 vaativalle lajistolle. <\/p>\n<p><img alt=\"M\u00e4nty selvi\u00e4\u00e4 mets\u00e4paloista hyvin paksun kaarnansa ansiosta. Hiiltyneet palokorot kertovat mets\u00e4palojen riehuneen joskus alueella.\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"1024\" decoding=\"async\" data-nimg=\"1\" class=\"sc-9276d04f-2 fTkrVa\" style=\"color:transparent\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/2598283_z8w7f.jpg\"\/>M\u00e4nty selvi\u00e4\u00e4 mets\u00e4paloista hyvin paksun kaarnansa ansiosta. Hiiltyneet palokorot kertovat mets\u00e4palojen riehuneen joskus alueella.<img alt=\"Pioneeripuuna pihlaja on ensimm\u00e4isi\u00e4 palaneesta maasta nousevia puita.\" loading=\"lazy\" width=\"1024\" height=\"1024\" decoding=\"async\" data-nimg=\"1\" class=\"sc-9276d04f-2 fTkrVa\" style=\"color:transparent\"   src=\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/2598279_wx59A.jpg\"\/>Pioneeripuuna pihlaja on ensimm\u00e4isi\u00e4 palaneesta maasta nousevia puita.<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block has-drop-cap is-body-m\">Vanhoihin m\u00e4ntyihin kehittyy paksu kilpikaarna, joka erist\u00e4\u00e4 tulelta varsin hyvin. Tuulen puolelta tuli saattaa sy\u00f6d\u00e4 kaarnan puhki nilaan asti, jolloin puuhun j\u00e4\u00e4 muistoksi palokoro. Luonnonmetsien vanhoissa m\u00e4nnyiss\u00e4 ne ovat varsin yleisi\u00e4. <\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Kuusen alas asti ulottuva oksisto syttyy herk\u00e4sti ja tuli nousee helposti oksia my\u00f6ten maatulesta nopeasti etenev\u00e4ksi latvapaloksi. Kuusen ohut kuori ei suojaa puuta m\u00e4nnynkaarnan tavoin. Vanha kuusikko on merkki siit\u00e4, ettei mets\u00e4palo ole levinnyt paikalle pitk\u00e4\u00e4n aikaan.<\/p>\n<p class=\"sc-e683d47a-0 kZdJxS is-block is-body-m\">Mets\u00e4n kulotus parantaa maan ravinnetaloutta jopa kymmeniksi vuosiksi. Kulotusalueelta saadaan runsas puolukkasato jo muutaman vuoden kuluttua, mutta mustikan marjomista saadaan odottaa kaksi\u2013kolmekymment\u00e4 vuotta. Vattu l\u00f6yt\u00e4\u00e4 tiens\u00e4 nopeasti kuloalueille, ja se marjoo hyvin. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kostean sammalen tuoksuun sekoittuu kitker\u00e4n savun aromi. Ensin kuuluu hiljaista ritin\u00e4\u00e4, sitten voimakas humina, kun tuli sy\u00f6ksyy oksistoon.&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":79056,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,795,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-79055","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-ilmiot","12":"tag-luonto","13":"tag-nature","14":"tag-science","15":"tag-suomi","16":"tag-tiede","17":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115480512692573311","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79055","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=79055"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79055\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/79056"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=79055"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=79055"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=79055"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}