{"id":79129,"date":"2025-11-02T15:55:35","date_gmt":"2025-11-02T15:55:35","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/79129\/"},"modified":"2025-11-02T15:55:35","modified_gmt":"2025-11-02T15:55:35","slug":"jaakauden-elaimet-ja-luonto-heraavat-eloon-heurekan-uudessa-nayttelyssa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/79129\/","title":{"rendered":"J\u00e4\u00e4kauden el\u00e4imet ja luonto her\u00e4\u00e4v\u00e4t eloon Heurekan uudessa n\u00e4yttelyss\u00e4"},"content":{"rendered":"<p>N\u00e4yttelyss\u00e4 k\u00e4vij\u00e4 kohtaa j\u00e4\u00e4kauden el\u00e4imi\u00e4 aidonkokoisina el\u00e4inrobotteina ja tutustuu nelj\u00e4n maantieteellisen alueen j\u00e4\u00e4kaudenaikaiseen luontoon. Moniaistinen n\u00e4yttelykokemus antaa k\u00e4sityksen siit\u00e4, milt\u00e4 el\u00e4m\u00e4 viimeisimm\u00e4ll\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudella n\u00e4ytti Suomessa, Euroopassa ja Euraasiassa sek\u00e4 Pohjois- ja Etel\u00e4-Amerikassa. Noin 14 000 vuotta sitten nykyihminen oli jo asuttanut kaikki mantereet Etel\u00e4mannerta lukuun ottamatta.<\/p>\n<p>N\u00e4yttelyn edustalla on j\u00e4\u00e4tik\u00f6n reunalla j\u00e4ttikokoinen, s\u00e4k\u00e4korkeudeltaan yli nelimetrinen villamammutti (Mammuthus primigenius). Viimeisimm\u00e4ll\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudella nykyisen Suomen aluetta peitti jopa kahden kilometrin paksuinen mannerj\u00e4\u00e4tikk\u00f6. Ajoittain j\u00e4\u00e4tikk\u00f6 kuitenkin vet\u00e4ytyi, ja osia Suomesta paljastui. J\u00e4\u00e4kaudella mammutit eliv\u00e4t laajalla alueella, joka ulottui Espanjasta l\u00e4pi Euroopan ja Ven\u00e4j\u00e4n aina Kiinaan asti. Mammuttien luita ja hampaita on l\u00f6ydetty Suomesta kymmenkunta. Niist\u00e4 nuorin on noin 15 500 vuoden ik\u00e4inen olkaluu, joka l\u00f6ytyi Helsingin Herttoniemest\u00e4.<\/p>\n<p>N\u00e4yttelyss\u00e4 L\u00e4nsi-Euroopan mammuttiaroa esittelev\u00e4ll\u00e4 alueella on villamammutin lis\u00e4ksi esill\u00e4 villasarvikuono, j\u00e4\u00e4karhu ja luolaleijona. Kalifornian punapuumets\u00e4\u00e4n on sijoitettuna tylpp\u00e4kuonokarhu, mastodontti ja hirmukoira. Argentiinan pampan maisemissa on puolestaan tutkittavana sen alueen el\u00e4inerikoisuuksia, kuten j\u00e4ttil\u00e4islaiskiainen, hippidion, toksodontti ja hurja sapelihammaskissa.<\/p>\n<p>J\u00e4\u00e4kauden ajan ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n n\u00e4yttelyk\u00e4vij\u00e4 p\u00e4\u00e4see el\u00e4ytym\u00e4\u00e4n tekem\u00e4ll\u00e4 luolamaalauksia sek\u00e4 tutkimalla j\u00e4\u00e4kauden asumusta ja pukeutumalla j\u00e4\u00e4kaudelle tyypillisiin vaatteisiin.\u00a0\u00a0N\u00e4yttelyss\u00e4 voi my\u00f6s astua luolaan ja tutustua siell\u00e4 j\u00e4\u00e4kaudella k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olleisiin soittimiin &#8211; rumpuun, huiluun, helistimeen ja suhistuspuuhun.<\/p>\n<ul>\n<li>J\u00e4\u00e4kauden maailma oli kovin erilainen kuin se maailma, jossa nyt el\u00e4mme. J\u00e4\u00e4kaudella luontoa hallitsivat suuret nis\u00e4kk\u00e4\u00e4t, joiden kanssa ihmiset ehtiv\u00e4t lyhyen aikaa el\u00e4\u00e4 rinnakkain. Muuttuvalla ilmastolla on kautta maailmanhistorian ollut dramaattisia vaikutuksia luontoon. Luonnon nykytila on maapallon historian mittapuulla poikkeuksellinen. Maailmassa on v\u00e4hemm\u00e4n suuria villiel\u00e4imi\u00e4 kuin moniin miljooniin vuosiin. Huomattava osa megafaunasta, eli yli 45 kg painavista el\u00e4imist\u00e4, kuoli sukupuuttoon viimeisimm\u00e4n j\u00e4\u00e4kauden loppupuolella. Kaikki nykyiset el\u00e4inlajit ovat siis selviytyji\u00e4, sanoo n\u00e4yttelyn tieteellisen\u00e4 asiantuntijana toiminut biologi <strong>Maija Karala<\/strong>.<\/li>\n<\/ul>\n<p>J\u00e4\u00e4kauden lopussa luonnon oli sopeuduttava yht\u00e4 aikaa muuttuvaan ilmastoon ja ihmisiin. Seurauksena noin kaksi kolmasosaa maailman suurista el\u00e4imist\u00e4 kuoli sukupuuttoon. Nyky\u00e4\u00e4n\u00a0luonto on j\u00e4lleen ihmisten armoilla. Muutamme ilmastoa nopeammin ja kuumemmaksi kuin miljooniin vuosiin. Kasvihuonekaasut est\u00e4v\u00e4t auringon l\u00e4mm\u00f6n haihtumista avaruuteen ja ihmisten vuoksi kasvihuonekaasuja vapautuu nyt ilmakeh\u00e4\u00e4n enemm\u00e4n kuin niit\u00e4 poistuu. \u00a0Ihmisten toiminta ratkaisee, kuinka paljon ilmasto viel\u00e4 l\u00e4mpenee.<\/p>\n<p>Nyky\u00e4\u00e4n ihminen ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 paremmin vaikutuksensa sek\u00e4 oman lajinsa, ett\u00e4 muiden lajien selviytymisess\u00e4 ja kykenee halutessaan toimimaan kest\u00e4v\u00e4mm\u00e4ll\u00e4 tavalla. N\u00e4yttely on tarina luonnon monimuotoisuudesta sek\u00e4 siit\u00e4, miten ihmisell\u00e4 on omalla toiminnallaan mahdollisuus vaikuttaa sen s\u00e4ilymiseen.<\/p>\n<p>J\u00e4\u00e4kauden j\u00e4ttil\u00e4iset -n\u00e4yttely on esill\u00e4 Heurekassa 8.2.2025\u20136.9.2026.<\/p>\n<p><strong>Lis\u00e4tiedot:<\/strong> <br \/>N\u00e4yttelyn projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6 P\u00e4ivi Garner, puh. 040\u202f9015 271, <a href=\"https:\/\/www.sttinfo.fi\/tiedote\/70885824\/mailto:paivi.garner@heureka.fi\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">paivi.garner@heureka.fi<\/a>\u00a0\u00a0<br \/>N\u00e4yttelyn verkkosivut: <a href=\"https:\/\/www.heureka.fi\/blogs\/nayttelyt\/jaakauden-jattilaiset\" rel=\"nofollow noopener\" target=\"_blank\">https:\/\/www.heureka.fi\/blogs\/nayttelyt\/jaakauden-jattilaiset<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"N\u00e4yttelyss\u00e4 k\u00e4vij\u00e4 kohtaa j\u00e4\u00e4kauden el\u00e4imi\u00e4 aidonkokoisina el\u00e4inrobotteina ja tutustuu nelj\u00e4n maantieteellisen alueen j\u00e4\u00e4kaudenaikaiseen luontoon. Moniaistinen n\u00e4yttelykokemus antaa k\u00e4sityksen&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":79130,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-79129","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115480921589579953","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79129","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=79129"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79129\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/79130"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=79129"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=79129"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=79129"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}