![\"Avverkad](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-1409612678f947515f80.jpeg\")
<\/p>\nMiksi mets\u00e4t ovat Ruotsissa hiilinielu, mutta Suomessa p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde? Ministeri\u00f6 k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 tutkimuksen Luken laskentamalleista.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Ministeri\u00f6 k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 selvityksen suomalaisesta hiilinielujen laskukaavasta. Kuva: Pia Santonen \/ Yle<\/p>\n
9.4. 9:12\u2022P\u00e4ivitetty 9.4. 9:30<\/p>\n
Miksi mets\u00e4t ovat Ruotsissa hiilinielu, mutta Suomessa p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde? Suomalaistutkijat kyseenalaistavat Luonnonvarakeskuksen (Luke) laskentamallin ja korostavat tarvetta EU:n laajuiselle remontille.<\/p>\n
Suomets\u00e4tieteen professori Annamari Laur\u00e9n<\/strong> ja muiden muassa mets\u00e4inventoinnin emeritusprofessori Erkki Tomppo<\/strong> kritisoivat t\u00e4n\u00e4\u00e4n ilmestyneess\u00e4 Mets\u00e4lehdess\u00e4 tapaa, jolla metsien hiilinielut ja -p\u00e4\u00e4st\u00f6t lasketaan.<\/p>\n Laur\u00e9nin mukaan<\/a> Suomen turvepitoisessa mets\u00e4maassa pohjaveden korkeus on keskeinen muuttuja, jota ei ole lainkaan huomioitu.<\/p>\n \u2013 Kaikille maailman soille p\u00e4tee, ett\u00e4 kun vedenpinta on korkealla, orgaanisen aineen hajotus on v\u00e4h\u00e4ist\u00e4 ja kun vedenpinta on syv\u00e4ll\u00e4, hajotus kiihtyy ja hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t kasvavat, Laur\u00e9n kirjoittaa.<\/p>\n T\u00e4t\u00e4 ei kuitenkaan Laur\u00e9nin mukaan huomioida Luonnonvarakeskuksen laskukaavoissa.<\/p>\n \u2013 Vaikka kaikki ojat tukittaisiin, taivaan akkunat aukenisivat ja maa tulvisi, hiililaskentamme viisari ei v\u00e4r\u00e4ht\u00e4isi, vaikka todellisuudessa p\u00e4\u00e4st\u00f6t pienenisiv\u00e4tkin.<\/p>\n Annamari Laur\u00e9n toteaa virheeksi sen, ett\u00e4 hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6 perustuu laskelmissa vain puuston pohjapinta-alaan ja vuoden keskil\u00e4mp\u00f6tilaan.<\/p>\n \u2013 Ja kun mets\u00e4 kasvaa ja vuodet l\u00e4mpenev\u00e4t, p\u00e4\u00e4st\u00f6viisarit osoittavat taivaisiin. T\u00e4m\u00e4 tuomiop\u00e4iv\u00e4n kone kuljettaa meit\u00e4 v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kohti suurempia laskennallisia maaper\u00e4p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 ja miljardilaskuja.<\/p>\n Luken tutkimusjohtaja Antti Asikainen<\/strong> vastaa Mets\u00e4lehdess\u00e4, ett\u00e4 pohjaveden taso huomioidaan puuston tiheys huomioimalla, sill\u00e4 se vaikuttaa veden haihduntaan. H\u00e4nen mukaansa pohjaveden korkeuteen perustuvan mallin tekeminen turvemaille maanlaajuisesti olisi valtava ja kallis urakka.<\/p>\n Selvitys tulossa<\/p>\n My\u00f6s mets\u00e4maatieteen tutkimusprofessori Hannu Ilvesniemi<\/strong> kritisoi suomalaista hiilinielujen laskentaa. H\u00e4n toteaa, ett\u00e4 on l\u00e4hes mahdotonta osoittaa tilastollisesti merkitsev\u00e4sti maan hiilivaraston lyhyen aikav\u00e4lin pieni\u00e4 muutoksia suuresta paikallisesta vaihtelusta johtuen.<\/p>\n Mets\u00e4lehden mukaan maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6 teett\u00e4\u00e4 nyt selvityksen <\/a>Luonnonvarakeskuksen hiilitaselaskennasta.<\/p>\n Selvityksen vet\u00e4j\u00e4ksi on pyydetty Luken tutkijaprofessori Annika Kangas<\/strong>.<\/p>\n \u2013 Arvioimme erilaisten tekij\u00f6iden vaikutusta kasvihuonekaasulaskelmien tuloksiin. Lis\u00e4ksi testaamme, millaisiin tuloksiin Ruotsissa k\u00e4ytetty laskentatapa johtaisi meill\u00e4, Kangas toteaa.<\/p>\n Hanke kest\u00e4\u00e4 vuoden, uutta laskentamallia ei Mets\u00e4lehden mukaan kuitenkaan olla kehitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n \u201dKirjava joukko yritelmi\u00e4\u201d<\/p>\n YK:n ilmastosopimuksen mukaan Suomen on raportoitava vuosittain ihmistoiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen p\u00e4\u00e4st\u00f6t ja nielut.<\/p>\n Mets\u00e4lehden mukaan Ruotsin p\u00e4\u00e4st\u00f6mallit pienent\u00e4v\u00e4t turpeen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 puuston m\u00e4\u00e4r\u00e4n kasvaessa. Suomessa taas on vuodesta 2021 l\u00e4htien otettu huomioon my\u00f6s l\u00e4mp\u00f6tila, ja sen seurauksena hiilinielut romahtivat. T\u00e4m\u00e4n johdosta on esitetty muun muassa vaatimuksia hakkuiden rajoittamisesta<\/a>.<\/p>\n Laskutavat eiv\u00e4t kuitenkaan ole yhten\u00e4isi\u00e4. Mets\u00e4inventoinnin emeritusprofessori Erkki Tomppo<\/strong> ehdottaa Mets\u00e4lehdess\u00e4 uuden EU:n tasolla harmonisoidun laskentaj\u00e4rjestelm\u00e4n kehitt\u00e4mist\u00e4. Nykyiset ty\u00f6kalut ovat h\u00e4nen mukaansa \u201dkirjava joukko menetelmi\u00e4, yritelmi\u00e4 ja ei-vertailukelpoisia tuloksia\u201d.<\/p>\n \u2013 Tilastokeskuksen kokonaisep\u00e4varmuusanalyysin mukaan [Suomen] mets\u00e4t voivat olla joko nielu tai p\u00e4\u00e4st\u00f6.<\/p>\n Metsien hiilinielu romahti – mit\u00e4 mets\u00e4nomistaja voi tehd\u00e4?<\/strong><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/13-1-72745639-1736239374010.png\")
Met\u00e4nielujen romahtamisesta on keskusteltu mm. Mets\u00e4-Suomi-ohjelmassa.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Miksi mets\u00e4t ovat Ruotsissa hiilinielu, mutta Suomessa p\u00e4\u00e4st\u00f6l\u00e4hde? Ministeri\u00f6 k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4 tutkimuksen Luken laskentamalleista. Avaa kuvien katselu Ministeri\u00f6 k\u00e4ynnist\u00e4\u00e4…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":7959,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[90],"tags":[438,33,31,30,1921,1096,1959,823,437,32,78,91,92,439],"class_list":{"0":"post-7958","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tieteellinen-laskenta","8":"tag-computing","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-hiilinielut","13":"tag-ilmasto","14":"tag-luonnonvarakeskus","15":"tag-metsat","16":"tag-scientific-computing","17":"tag-suomi","18":"tag-talous","19":"tag-technology","20":"tag-teknologia","21":"tag-tieteellinen-laskenta"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7958","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=7958"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/7958\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/7959"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=7958"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=7958"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=7958"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}