{"id":79826,"date":"2025-11-03T11:21:09","date_gmt":"2025-11-03T11:21:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/79826\/"},"modified":"2025-11-03T11:21:09","modified_gmt":"2025-11-03T11:21:09","slug":"lukijalta-susikantaa-ei-voi-ikuisesti-kasvattaa-menneiden-vuosikymmenten-vauhdilla-mielipide","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/79826\/","title":{"rendered":"Lukijalta: Susikantaa ei voi ikuisesti kasvattaa menneiden vuosikymmenten vauhdilla – Mielipide"},"content":{"rendered":"

Kun kanta kasvaa 20 vuotta vahvasti eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tautia tai ravintopulaa ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4, se on todellisuudessa suotuisalla suojelutasolla , kirjoittaa kirjoittaa Hannu S. Laine.<\/p>\n

\"Karhu<\/a><\/p>\n

Karhu ja susi. Kuvituskuva.\u00a0Kuva: Hannu Huttu<\/p>\n

Suomessa jotkut jaksavat viel\u00e4kin hehkuttaa vanhaa virtt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 susikanta meill\u00e4 on edelleen uhanalainen. N\u00e4in hiljattain Helsingin Sanomissa WWF:n Petteri Tolvanen. H\u00e4n my\u00f6s otti kantaa suotuisan suojelutason viitearvoon.<\/p>\n

Luontodirektiivi m\u00e4\u00e4rittelee suotuisan suojelutason: taso on suotuisa, kun laji kykenee s\u00e4ilym\u00e4\u00e4n elinkelpoisena osana elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. <\/p>\n

Miten susi on Suomen luonnossa p\u00e4rj\u00e4nnyt? Vuonna 2002 poronhoitoalueen etel\u00e4puolella oli 11 susilaumaa sek\u00e4 joitakin pareja ja yksin\u00e4\u00e4n kuljeskelijoita. Laumoista 10 oli it\u00e4isess\u00e4 Suomessa ja yksi l\u00e4ntisess\u00e4. Vuonna 2025 it\u00e4isell\u00e4 alueella oli 13 laumaa, kasvua 30 prosenttia. L\u00e4ntisell\u00e4 alueella oli 44 laumaa, kasvua 4\u00a0400 prosenttia. Susien kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4 oli kuusinkertaistunut. <\/p>\n

Syy id\u00e4n ja l\u00e4nnen erilaiseen kehitykseen on selv\u00e4. It\u00e4-Suomessa on tihe\u00e4 karhukanta. Sek\u00e4 karhun ett\u00e4 suden p\u00e4\u00e4ravintovara on hirvi. Kun hirvikannat ovat olleet t\u00e4ll\u00e4 vuosituhannella niukat, fiksut sudet ovat siirtyneet l\u00e4nteen mets\u00e4st\u00e4m\u00e4\u00e4n Lounais-Suomen vahvoja pienten hirviel\u00e4inten kantoja.<\/p>\n

Kun kanta kasvaa 20 vuotta vahvasti eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tautia tai ravintopulaa ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4, se on todellisuudessa suotuisalla suojelutasolla, sanovat teoreettiset viitearvot mit\u00e4 tahansa. <\/p>\n

Susikantaa ei voi ikuisesti kasvattaa menneiden vuosikymmenten vauhdilla. Kun susi on nyt siirretty luontodirektiivin liitteeseen V, olisi j\u00e4rjet\u00f6nt\u00e4 olla hidastamatta kannan kasvua tihentym\u00e4alueilla. <\/p>\n

Lausunnolla oleva lakiluonnos suden siirt\u00e4misest\u00e4 mets\u00e4stett\u00e4vien lajien listalle ja rajoitetun mets\u00e4styksen sallimisesta on todella hyv\u00e4 esitys. Siirrytt\u00e4isiin el\u00e4m\u00e4\u00e4n luontodirektiiviin V liitteen mukaisesti: mets\u00e4stys on p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti sallittu ja viranomaisten on huolehdittava siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on koko ajan luotettava tieto kannan tilasta. Siit\u00e4 Luonnonvarakeskus pit\u00e4\u00e4 huolta toimeksiantonsa perusteella.<\/p>\n

J\u00e4rkevin tapa kannanhoidolliseen mets\u00e4stykseen on kiinti\u00f6mets\u00e4stys. Sudelle m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n mets\u00e4stysaika. Maa- ja mets\u00e4talousministeri\u00f6n teht\u00e4v\u00e4ksi s\u00e4\u00e4dett\u00e4isiin mets\u00e4stysalueiden ja niiden vuotuisen mets\u00e4styskiinti\u00f6iden m\u00e4\u00e4rittely. Kiinti\u00f6n t\u00e4ytytty\u00e4 mets\u00e4stys alueella lopetettaisiin. <\/p>\n

Mets\u00e4styst\u00e4 ei tulisi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 vanhaan malliin poikkeuslupien varaan. Se johtaisi nykyk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaisen lupa- ja valituskarusellin jatkumiseen.<\/p>\n

Kun mets\u00e4stysajan ulkopuolellakin tulee tarpeita yksitt\u00e4isten el\u00e4inten poistamiseen, tulee turvallisuus- ja vahinkoperusteisten poistolupien k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n jatkua.<\/p>\n

Hannu S. Laine<\/p>\n

Hausj\u00e4rvi<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kun kanta kasvaa 20 vuotta vahvasti eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n tautia tai ravintopulaa ole n\u00e4k\u00f6piiriss\u00e4, se on todellisuudessa suotuisalla suojelutasolla…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":79827,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,118,32,119],"class_list":{"0":"post-79826","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-science","12":"tag-suomi","13":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115485506469115325","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79826","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=79826"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/79826\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/79827"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=79826"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=79826"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=79826"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}