Sopimuksen tarkoituksena on suojella naisia kaikenlaiselta v\u00e4kivallalta, sek\u00e4 velvoittaa allekirjoittajamaita tekem\u00e4\u00e4n ty\u00f6t\u00e4 perhev\u00e4kivallan est\u00e4miseksi.<\/p>\n
My\u00f6s muissa It\u00e4- ja Keski-Euroopan maissa on ollut samansuuntaista liikehdint\u00e4\u00e4. Esimerkiksi T\u0161ekki, Unkari ja Slovakia ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta eiv\u00e4t vahvistaneet sit\u00e4 sitovasti lakiin.<\/p>\n
Helsingin yliopiston It\u00e4-Euroopan tutkimuksen tieteenalavastaavan Katalin Mikl\u00f3ssyn<\/a> mukaan Latvian \u00e4\u00e4nestys on osa laajempaa trendi\u00e4, jossa naisten oikeudet heikkenev\u00e4t Euroopassa.<\/p>\n Vastustuksen taustalla on erityisesti kansalliskonservatiivisten puolueiden nousu. Sopimusta vastustetaan lehtorin mukaan kahdesta syyst\u00e4.<\/p>\n Ensimm\u00e4inen syy liittyy sopimuksen sanamuotoihin. Sopimuksessa sukupuoli m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n sosiaalisena ilmi\u00f6n\u00e4 biologian sijaan.<\/p>\n \u201dSopimus n\u00e4hd\u00e4\u00e4n uhkana perhearvoille niin sanotun sukupuoli-ideologian takia\u201d, Mikl\u00f3ssy sanoo.<\/p>\n Mikl\u00f3ssyn mukaan kansalliskonservatiivisissa piireiss\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 perheess\u00e4 on is\u00e4, mies, ja \u00e4iti, nainen.<\/p>\n \u201dPerhe on konservatismissa kansakunnan ydinyksikk\u00f6, johon liitet\u00e4\u00e4n paljon symbolista ja ideologista painoarvoa\u201d, Mikl\u00f3ssy toteaa.<\/p>\n Helsingin yliopiston yliopistonlehtori Katalin Mikl\u00f3ssy. Kuva:\u00a0Paula Kaskimaa \/ IS<\/p>\n Toisena syyn\u00e4 taas on kysymys maiden itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeudesta. Monet kansalliskonservatiiviset puolueet n\u00e4kev\u00e4t kansainv\u00e4listen sopimusten rikkovan maiden suvereniteettia.<\/p>\n \u201dN\u00e4hd\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 maat hoitavat omat v\u00e4kivallan uhrinsa itse omalla lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6ll\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4tk\u00e4 tarvitse ulkopuolista ohjausta\u201d, Mikl\u00f3ssy summaa.<\/p>\n Itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeus nivoutuu my\u00f6s \u201dsukupuoli-ideologian\u201d vastustamiseen. Latvia ensin -puolueen kansanedustaja Edmunds Zivti\u0146\u0161<\/a> sanoi torstaina<\/a>, ettei sopimuksesta irtautumisessa ole kyse v\u00e4kivallasta.<\/p>\n \u201d[Sopimus] on puhdasta ideologiaa. Pois t\u00e4llaiset ulkomaiset ideologiat\u201d, h\u00e4n sanoi parlamentin keskustellessa laista.<\/p>\n Mikl\u00f3ssyn mukaan monissa maissa on olemassa perhev\u00e4kivallan kielt\u00e4v\u00e4 rikoslains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6. Retoriikka kansainv\u00e4lisen lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6n vahvistamisesta ei kuitenkaan usein toteudu todellisuudessa. Kaikissa maissa ei esimerkiksi ole valmiutta toteuttaa laajaa uhrien suojelua.<\/p>\n Ongelmana on erityisesti se, kuinka lait pannaan t\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n: tutkivatko viranomaiset rikoksia, onko kotiv\u00e4kivallan kitkemiseen todellista poliittista tahtoa, ja v\u00e4h\u00e4tell\u00e4\u00e4nk\u00f6 naisiin kohdistuvaa v\u00e4kivaltaa miesvaltaisissa yhteiskunnissa.<\/p>\n Esimerkiksi naisten turvakodit on h\u00e4nen mukaansa monissa maissa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kansalaisj\u00e4rjest\u00f6jen yll\u00e4pit\u00e4mi\u00e4. Mikl\u00f3ssyn mukaan teht\u00e4v\u00e4t on ik\u00e4\u00e4n kuin ulkoistettu niille.<\/p>\n \u201dNaisen asemaa on heikennetty ylip\u00e4\u00e4t\u00e4ns\u00e4 poliittisella tasolla t\u00e4llaisissa maissa, sill\u00e4 ne ajavat \u2019perinteisi\u00e4 perhearvoja\u2019\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n Mikl\u00f3ssy n\u00e4kee Latvian mahdollisen sopimuksesta irtautumisen huolestuttavana kehityskulkuna Euroopan naisten kannalta.<\/p>\n \u201dVet\u00e4ytyv\u00e4tk\u00f6 muutkin pikkuhiljaa t\u00e4st\u00e4 sopimuksesta?\u201d Mikl\u00f3ssy kysyy.<\/p>\n H\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n onkin mahdollista, ett\u00e4 samankaltainen kehityssuunta n\u00e4hd\u00e4\u00e4n my\u00f6s l\u00e4nsimaissa.<\/p>\n \u201dMielest\u00e4ni it\u00e4inen Eurooppa on siit\u00e4 mielenkiintoinen, ett\u00e4 se on testi siit\u00e4, mihin olemme menossa\u201d, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n \u201dEnnen ajateltiin, ett\u00e4 l\u00e4nsi vaikuttaa it\u00e4\u00e4n ja se on yhdensuuntainen tie. Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4kin silt\u00e4, ett\u00e4 it\u00e4inen Eurooppa, jossa ei harrateta poliittista korrektiutta, nostaa esiin teemoja, joihin muidenkin on helppo tarttua.\u201d<\/p>\n Latvia ratifioi Istanbulin sopimuksen vasta vuonna 2023. Aikaisemmin sopimuksesta on irtautunut vain Turkki.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Naisten oikeudet|Euroopan kansalliskonservatiivit tahtovat irti naisia suojelevasta lains\u00e4\u00e4d\u00e4nn\u00f6st\u00e4. Tutkijan mukaan ilmi\u00f6n taustalla on sukupuoli-ideologian vastustus, sek\u00e4 ajatus itsem\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4misoikeudesta.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":80340,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,46,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,16],"class_list":{"0":"post-80339","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-helsingin-sanomat","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115488494918228889","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80339","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=80339"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80339\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/80340"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=80339"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=80339"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=80339"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}![\"Helsingin](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/1762214473_369_468.jpg\")
<\/p>\n