Teoreettisessa ydinfysiikassa pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n atomiytimien rakennetta, niiden reaktioita ja niiss\u00e4 vaikuttavia perusvuorovaikutuksia. Tutkimus perustuu matemaattisiin malleihin ja teorioihin, kuten esimerkiksi tiheysfunktionaaliteoriaan, joiden avulla pyrit\u00e4\u00e4n kuvaamaan ydinrakenteen monimutkaisia ilmi\u00f6it\u00e4 mahdollisimman tarkasti. Ydinrakenteen ymm\u00e4rt\u00e4minen liittyy moniin muihin fysiikan prosesseihin, kuten esimerkiksi t\u00e4htien alkuainesynteesiin.\u00a0<\/p>\n
– Teoreettinen ydinfysiikka yhdist\u00e4\u00e4 syv\u00e4llisen matemaattisen ajattelun ja luonnon perusilmi\u00f6iden ymm\u00e4rt\u00e4misen. Lis\u00e4ksi teoreettinen l\u00e4hestymistapa tarjoaa mahdollisuuden mallintaa ja ennustaa ilmi\u00f6it\u00e4, joita ei voida suoraan havaita kokeellisesti. Juuri t\u00e4m\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4n maailman ymm\u00e4rt\u00e4minen kiehtoo minua syv\u00e4sti, kertoo professori\u00a0Markus Kortelainen<\/strong>\u00a0Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta. \u00a0<\/p>\n Kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 vie ydinfysiikan tutkimusta eteenp\u00e4in\u00a0<\/p>\n Professori Kortelainen on teoreettisen ydinrakennefysiikan huippuosaaja eik\u00e4 Suomessa alan tutkimusta harjoiteta muualla kuin Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistossa. H\u00e4n tekeekin paljon kansainv\u00e4list\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 tutkimuksen parissa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n erityisesti Yorkin (University of York) ja Lyonin yliopistojen (University of Lyon) tutkimusryhmien kanssa. \u00a0<\/p>\n – Kun tutkijat eri taustoista kohtaavat, syntyy uusia ideoita ja yhteisty\u00f6mahdollisuuksia. Monimuotoinen tiedeyhteis\u00f6 rikastuttaa ajattelua ja auttaa n\u00e4kem\u00e4\u00e4n tutkimuskohteet laajemmassa mittakaavassa, mietiskelee Kortelainen.\u00a0<\/p>\n Fysiikka ja luonnonilmi\u00f6t ovat kiehtoneet Kortelaista nuoresta pit\u00e4en. H\u00e4n on kotoisin Pohjois-Savosta ja p\u00e4\u00e4tyi opiskelemaan fysiikkaa Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistoon. Filosofian maisteriksi valmistumisen j\u00e4lkeen opinnot jatkuivat v\u00e4it\u00f6skirjan parissa. H\u00e4n v\u00e4itteli vuonna 2006. V\u00e4h\u00e4n t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen h\u00e4n teki tutkimusta kolme vuotta Tennesseen yliopistossa (University of Tennessee) ja Oak Ridgen kansallisessa laboratoriossa (Oak Ridge National Laboratory) palaten takaisin Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistoon. Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopisto palkitsi Kortelaisen yhdess\u00e4 fysiikan laitoksen tutkimusinsin\u00f6\u00f6ri\u00a0Mikael Reposen<\/strong>\u00a0kanssa Tieteellisell\u00e4 l\u00e4pimurto -palkinnolla vuonna 2022. Kortelainen laati tutkimuksen teoreettisen osuuden.\u00a0<\/p>\n – Testasimme parhaimpien ydinmallien ennusteita hopea-96:n ytimen kokeellisiin mittauksiin. Vaikka k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n suoria sovelluskohteita ei l\u00e4pimurrosta heti ole l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4, antaa uusi l\u00f6yt\u00f6 meille tutkijoille lis\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 atomien ja sit\u00e4 pienempien hiukkasten ominaisuuksista. Tuloksista syntyi my\u00f6s artikkeli Nature Communications \u2013tiedejulkaisuun, selvent\u00e4\u00e4 Kortelainen.\u00a0<\/p>\n Teoreetikon ty\u00f6 ei ole yksin puurtamista\u00a0<\/p>\n Parasta Kortelaisen mielest\u00e4 ydinfysiikan tutkimisessa on uusien asioiden l\u00f6yt\u00e4minen. Teoreetikon ty\u00f6h\u00f6n liittyy oman ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4rell\u00e4 ajatusten py\u00f6rittely\u00e4, laskemista, mallien rakentamista sek\u00e4 keskustelua ja ideointia kollegoiden kanssa. \u00a0<\/p>\n – V\u00e4lill\u00e4 tulee hetki\u00e4, jolloin tuntuu, ettei mik\u00e4\u00e4n etene. Silloin siirryn hetkeksi jonkun muun asian pariin. Yll\u00e4tt\u00e4en juuri silloin ratkaisu l\u00f6ytyy kuin itsest\u00e4\u00e4n. Se muistuttaa siit\u00e4, miksi tutkiminen on niin palkitsevaa. Ei siksi, ett\u00e4 kaikki olisi heti selv\u00e4\u00e4, vaan siksi, ett\u00e4 syntyy jotain uutta ja merkityksellist\u00e4, kertoo Kortelainen.\u00a0<\/p>\n Lis\u00e4ksi yhteisty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kokeellisten ydinfysiikkojen kanssa. Kokeellinen ydinfysiikka tekee mittauksia ja suorittaa kokeita, kuten ydinreaktioita hiukkaskiihdyttimiss\u00e4 vahvistaakseen tai testatakseen teoreettisia malleja.\u00a0<\/p>\n – Vaikka teoreetikko ty\u00f6skentelee usein mallien ja laskelmien parissa, syntyy todellinen edistys, kun teoria kohtaa kokeellisen todellisuuden. Yhteisty\u00f6 tuo uusia n\u00e4k\u00f6kulmia, testaa hypoteeseja ja auttaa kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n entist\u00e4 tarkempia malleja, sanoo Kortelainen. \u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Teoreettisessa ydinfysiikassa pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n atomiytimien rakennetta, niiden reaktioita ja niiss\u00e4 vaikuttavia perusvuorovaikutuksia. Tutkimus perustuu matemaattisiin malleihin ja teorioihin,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":80498,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[115],"tags":[33,31,30,455,454,118,32,119],"class_list":{"0":"post-80497","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-fysiikka","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-fysiikka","12":"tag-physics","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115489733561284774","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80497","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=80497"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/80497\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/80498"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=80497"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=80497"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=80497"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}