![\"Mia](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/39-5215075be1a1de61fd1.jpeg\")
<\/p>\nMiksi Helsingiss\u00e4 tiedett\u00e4isiin parhaiten, miten Saamenmaan luontoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4sti? Annetaan alkuper\u00e4iskansoille valtaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse alueidensa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, R\u00f6nk\u00e4 kirjoittaa.<\/p>\n
<\/p>\n
Avaa kuvien katselu<\/p>\n
Mia R\u00f6nk\u00e4tiedetoimittaja, kirjailija<\/p>\n
Luonnon monimuotoisuus on yleisesti s\u00e4ilynyt<\/strong> paremmin alkuper\u00e4iskansojen hallinnoimilla<\/a> alueilla. Pohjoismaista Kuolan niemimaalle ulottuvalla Saamenmaalla<\/a> saamelaiset ovat taistelleet muun muassa kaivos<\/a>– ja rautatiehankkeita<\/a> vastaan, usein yhteisty\u00f6ss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4rjest\u00f6jen<\/a> kanssa.<\/p>\n Pohjoinen luonto olisi todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4rsinyt nykyist\u00e4 suurempia tappioita ilman alkuper\u00e4iskansaa sen puolustajana. Saamelaiset<\/a> ovat Suomen ainoa ja Euroopan unionin alueen ainoa virallisesti tunnustettu alkuper\u00e4iskansa.<\/p>\n Alkuper\u00e4iskansojen perinteinen luonnonk\u00e4ytt\u00f6<\/strong> on perustunut ihmisen ja muun luonnon kest\u00e4v\u00e4\u00e4n yhteiseloon tietyll\u00e4 alueella. On ollut elint\u00e4rke\u00e4\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 paikallista luontoa siten, ett\u00e4 esimerkiksi kalaa tai riistaa riitt\u00e4\u00e4<\/a> my\u00f6s seuraavana vuonna, kymmenen vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja tulevillekin sukupolville.<\/p>\n Toisin kuin l\u00e4nsimaisessa ajattelussa, alkuper\u00e4iskansat eiv\u00e4t koe omistavansa <\/a>maata. Luonnonk\u00e4ytt\u00f6 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n pikemmin lainana: luonto antaa ja luonnolle annetaan takaisin. Luonnonk\u00e4ytt\u00f6 on lis\u00e4ksi usein kollektiivista<\/a>, eli elinkeinoja harjoitetaan perheen, suvun ja kyl\u00e4n kesken.<\/p>\n Alkuper\u00e4iskansoilla ihmisen juuret eiv\u00e4t ole vain kotirakennuksessa, vaan my\u00f6s ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4ss\u00e4 luonnossa. Esimerkiksi saamelaisilla koko kulttuuri<\/a>, kieli, elinkeinot ja perinteinen tieto ovat sidoksissa luontoon, maahan ja veteen. Se, miten tietyll\u00e4 alueella parhaiten elet\u00e4\u00e4n, on vuosisatojen ja -tuhansien kuluessa kiteytynyt alkuper\u00e4iskansojen perinteiseen tietoon<\/a>.<\/p>\n Toisin kuin l\u00e4nsimaisessa ajattelussa, alkuper\u00e4iskansat eiv\u00e4t koe omistavansa maata.<\/p>\n<\/blockquote>\n Kun elossa pysyminen on perustunut<\/strong> paikallisen luonnon lukemiseen, sit\u00e4 kuvaavat sanasto ja nimist\u00f6 ovat runsaita. Esimerkiksi Tenossa on rikas nimist\u00f6 ja sanasto kuvaamaan virran osia ja voimakkuutta, saamen kieliss\u00e4 on valtavasti lumen ja j\u00e4\u00e4n rakennetta kuvaavia termej\u00e4<\/a>, ja er\u00e4ill\u00e4 alkuper\u00e4iskansoilla ei puolestaan ole yleist\u00e4 sanaa vihre\u00e4lle v\u00e4rille mutta omat sanansa sen eri s\u00e4vyille.<\/p>\n Ilmastonmuutos<\/a> ja luontokato vaikuttavat usein nopeimmin ja kipeimmin alkuper\u00e4iskansoihin. Esimerkiksi saamelaisten perinteiset elinkeinot vaikeutuvat ja kalenterin vuodenajat eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 pid\u00e4 paikkaansa. Lajeja ja alueita h\u00e4vi\u00e4\u00e4 k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, kun muun muassa mets\u00e4talous<\/a>, kullankaivuu ja rakennushankkeet<\/a> muuttavat luontoa. T\u00e4m\u00e4 vaikuttaa kulttuuriin<\/a> sek\u00e4 sukupolvien v\u00e4liseen yhteyteen.<\/p>\n Silti alkuper\u00e4iskansojen toimijuutta ja johtajuutta alueillaan ei tunnusteta kattavasti. Esimerkiksi saamelaiset kokevat, ett\u00e4 heill\u00e4 ei ole riitt\u00e4v\u00e4sti vaikutusvaltaa Saamenmaata koskevaan varsinaiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon<\/a>, kuten energiasiirtym\u00e4\u00e4n<\/a> liittyviin maank\u00e4ytt\u00f6suunnitelmiin.<\/p>\n Ilmastonmuutos ja luontokato vaikuttavat usein kipeimmin alkuper\u00e4iskansoihin.<\/p>\n<\/blockquote>\n Alkuper\u00e4iskansojen perinteinen tieto<\/strong> ja alkuper\u00e4iskansoihin kuuluvat tutkijat ovat suurelta osin j\u00e4\u00e4neet varjoon my\u00f6s l\u00e4nsimaisessa tieteess\u00e4<\/a> ja luonnonsuojelussa. Kun alkuper\u00e4iskansojen maille on perustettu suojelualueita, my\u00f6s alkuper\u00e4iskansoilta on saatettu kielt\u00e4\u00e4<\/a> maiden k\u00e4ytt\u00f6.<\/p>\n P\u00e4\u00e4t\u00f6svallan puuttuminen, ilmastonmuutos sek\u00e4 kilpaileva maank\u00e4ytt\u00f6 vaikuttavat perinteisten elinkeinojen kest\u00e4vyyteen. Esimerkiksi poronhoitoa vaikeuttavat ilmastonmuutos, laitumia pirstova ja heikent\u00e4v\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6 sek\u00e4 laidunkiertoa est\u00e4v\u00e4t rajat. Siten liian paljon poroja voi joutua viett\u00e4m\u00e4\u00e4n liian suuren osan vuodesta samoilla laitumilla, jolloin luonto k\u00e4rsii ylilaidunnuksen<\/a> vuoksi.<\/p>\n Jos haluamme oppia jotain alkuper\u00e4iskansoilta<\/strong>, niiden on annettava johtaa. On ty\u00f6skennelt\u00e4v\u00e4 heid\u00e4n kanssaan ja heille niin tutkimuksessa, luonnon ja ymp\u00e4rist\u00f6n suojelussa kuin p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Luonnonsuojelussa<\/a> alkuper\u00e4iskansat voivat toimia tietol\u00e4hteen tai intressitahon sijaan yhteisty\u00f6tahoina tai vastata alueiden hallinnasta.<\/p>\n Ihminen suojelee sit\u00e4, mihin h\u00e4nell\u00e4 on tunneyhteys.<\/p>\n<\/blockquote>\n Tarvitaan rakenteellisia muutoksia<\/strong>. Saamelaisen ilmastoneuvoston<\/a> rinnalle voitaisiin perustaa saamelainen vesist\u00f6foorumi<\/a>. Oikeudenmukaiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon ja alueiden hallinnoimiseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4t osaltaan my\u00f6s YK:n biodiversiteettisopimus<\/a> ja sen sopimusosapuolten m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4t uudet tavoitteet<\/a> luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sek\u00e4 YK:n julistus alkuper\u00e4iskansojen oikeuksista<\/a>.<\/p>\n Ihminen suojelee sit\u00e4, mihin h\u00e4nell\u00e4 on tunneyhteys. Perustuuko luonnolle tuhoisa maank\u00e4ytt\u00f6 osaltaan siihen, ett\u00e4 me l\u00e4nsimaiset ihmiset emme oikein tunne kuuluvamme tiettyyn paikkaan ja luontoon, vaan ajattelemme omistavamme sen?<\/p>\n Voisimme oppia alkuper\u00e4iskansoilta, miten elet\u00e4\u00e4n ihmisiksi osana muuta luontoa. Ihmist\u00e4 ei tarvitse n\u00e4hd\u00e4 luonnon hierarkian huipulla tai kaiken keski\u00f6ss\u00e4, vaan osana luontoa, miss\u00e4 meill\u00e4 on omat roolimme, vastuumme ja velvollisuutemme ja miss\u00e4 luonnolla on omat oikeutensa. Ei ole erillist\u00e4, ulkopuolista luontoa, joka kuuluu meille, vaan me, osana luontoa, kuulumme luonnolle.<\/p>\n Mia R\u00f6nk\u00e4<\/p>\n Kirjoittaja on ymp\u00e4rist\u00f6ekologian dosentti Turun yliopiston biodiversiteettiyksik\u00f6st\u00e4 ja Arktisen neuvoston luonnonsuojeluty\u00f6ryhm\u00e4n entinen puheenjohtaja.<\/p>\n Huomisesta alkaen Yle Radio 1 viett\u00e4\u00e4 alkuper\u00e4iskulttuurien teemaviikkoa.<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Miksi Helsingiss\u00e4 tiedett\u00e4isiin parhaiten, miten Saamenmaan luontoa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kest\u00e4v\u00e4sti? Annetaan alkuper\u00e4iskansoille valtaa p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 itse alueidensa k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, R\u00f6nk\u00e4 kirjoittaa.…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":8069,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[867,4065,33,31,30,1776,871,778,4066,108,961,72,4067,476,1529,2930,4064,118,32,119,869,477],"class_list":{"0":"post-8068","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-alkuperaiskansat","9":"tag-arktinen-alue","10":"tag-fi","11":"tag-finland","12":"tag-finnish","13":"tag-ilmastonmuutos","14":"tag-kansallinen-tai-etninen-vahemmisto","15":"tag-kolumnit","16":"tag-kolumnit-yle-radio-1","17":"tag-kulttuuri","18":"tag-luonnonsuojelu","19":"tag-luonto","20":"tag-mia-ronka","21":"tag-nature","22":"tag-poro","23":"tag-saamelaiset","24":"tag-saamenmaa","25":"tag-science","26":"tag-suomi","27":"tag-tiede","28":"tag-vahemmistot","29":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8068","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8068"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8068\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8069"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8068"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8068"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8068"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}\n
\n
\n