![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/0beefebf7552dd6bbf93be016010d3d308dd49f4b9af30f7fe1eaa79fabdbb9f.jpg\")
![\"\"\/](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/11\/1762339154_387_0beefebf7552dd6bbf93be016010d3d308dd49f4b9af30f7fe1eaa79fabdbb9f.jpg\")
<\/p>\nTasavallan presidentti Alexander Stubb kertoo syytt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 kaikkia kollektiivisesti ven\u00e4l\u00e4isen energian ostamisesta.<\/p>\n
<\/p>\n
Tasavallan presidentti Alexander Stubbin ulkopolitiikka perustuu arvopohjaiseen realismiin. Sen mukaan keskusteluja tulee k\u00e4yd\u00e4 my\u00f6s sellaisten maiden kanssa, joiden kanssa Suomi ei jaa samoja arvoja. Inka Soveri<\/p>\n
Tasavallan presidentti Alexander Stubb<\/a> kertoo intialaismedia Firstpostin haastattelussa, ett\u00e4 ei syyt\u00e4 Intiaa ven\u00e4l\u00e4isen \u00f6ljyn ostamisesta.<\/p>\n \u2013 En aio syytt\u00e4\u00e4 Intiaa. Syyt\u00e4n meit\u00e4 kaikkia kollektiivisesti, Stubb vastaa haastattelija Palki Sharman<\/strong> esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n kysymykseen.<\/p>\n Sharma pen\u00e4si Stubbilta vastausta siihen, onko ep\u00e4reilua, ett\u00e4 Intiaa syytet\u00e4\u00e4n ven\u00e4l\u00e4isen energian ostamisesta. H\u00e4n pohjusti kysymyst\u00e4\u00e4n sill\u00e4, ett\u00e4 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump<\/a> on asettanut<\/a> ven\u00e4l\u00e4isen \u00f6ljyn ostojen takia Intialle ylim\u00e4\u00e4r\u00e4iset 25 prosentin tuontitullit.<\/p>\n Ep\u00e4reiluus tulee Sharman mukaan siit\u00e4, ett\u00e4 Kiina ei ole samanlaisia lis\u00e4tulleja saanut, vaikka se on ven\u00e4l\u00e4isen raaka\u00f6ljyn suurin ostaja. H\u00e4n huomautti my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 Eurooppakin ostaa edelleen energiaa Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4.<\/p>\n Stubb antoi kysymykseen pitk\u00e4n vastauksen, jossa h\u00e4n huomautti muun muassa, ett\u00e4 pakotteet ovat osuneet<\/a> my\u00f6s kiinalaisiin toimijoihin ja Eurooppa on v\u00e4hent\u00e4nyt energiaostojaan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 sodan alun j\u00e4lkeen.<\/p>\n Intia on pysytellyt Ukrainan sodassa neutraalina osapuolena. Kuvassa Ven\u00e4j\u00e4n presidentti Vladimir Putin ja Intian p\u00e4\u00e4ministeri Narendra Modi. AOP<\/p>\n Ei neuvoja<\/p>\n Firstpost otti tilanteesta kaiken irti ja kertoo<\/a> Stubbin \u201dvastustavan kansainv\u00e4list\u00e4 painostusta\u201d, jota Intia on saanut osakseen ven\u00e4l\u00e4isen energian ostamisesta.<\/p>\n Haastattelusta julkaistun videon otsikossa kerrotaan \u201dSuomen presidentin puolustavan Intian oikeuksia ostaa ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 \u00f6ljy\u00e4\u201d.<\/p>\n Stubb kertoo, ett\u00e4 Intia on itsen\u00e4inen toimija ja tekee omat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4. H\u00e4n kuitenkin muistuttaa, ett\u00e4 ilman \u00f6ljy- ja kaasuvienti\u00e4 Ven\u00e4j\u00e4 ei kykenisi jatkamaan hy\u00f6kk\u00e4yssotaansa Ukrainassa.<\/p>\n H\u00e4n toistaa vastauksensa my\u00f6s Sharman kysymykseen siit\u00e4, ovatko Intia ja muut maat vapaita ostamaan \u00f6ljy\u00e4 tai energiaa haluamastaan maasta \u2013 mukaan lukien Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 \u2013 niin kauan, kun sille ei ole asetettu YK:n pakotteita.<\/p>\n \u2013 En aio antaa Intialle neuvoja t\u00e4ss\u00e4 asiassa. Voin kuitenkin sanoa, ett\u00e4 toivon Euroopan unionin ja Intian p\u00e4\u00e4sev\u00e4n vapaakauppasopimukseen pikemmin kuin my\u00f6hemmin, Intia on t\u00e4ss\u00e4 asiassa merkitt\u00e4v\u00e4 toimija, Stubb vastaa.<\/p>\n Kymmeni\u00e4 miljardeja Ven\u00e4j\u00e4lle<\/p>\n Centre for Research on Energy and Clean Air (CREA) seuraa ven\u00e4l\u00e4isten fossiilisten polttoaineiden tuontia kuukausittaisissa analyyseiss\u00e4\u00e4n.<\/a><\/p>\n Ykk\u00f6spaikkaa pit\u00e4v\u00e4 Kiina on ajatushautomon mukaan ostanut vuoden 2025 aikana fossiilisia polttoaineita Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 yhteens\u00e4 52,3 miljardin euron edest\u00e4. Intia on noin 35,6 miljardin euron ostoillaan toisena ja Turkki 23,6 miljardin euron ostoilla kolmantena.<\/p>\n Intia on maailman toiseksi suurin ven\u00e4l\u00e4isen raaka\u00f6ljyn ostaja. Kuva \u00f6ljynjalostamosta Intian Mumbaista. AOP<\/p>\n Nelj\u00e4nten\u00e4 listalla oleva EU j\u00e4\u00e4 kuitenkin kauas ainakin Kiinasta ja Intiasta. Unionin j\u00e4senmaat ovat ostaneet kuluvana vuonna ven\u00e4l\u00e4isi\u00e4 fossiilisia polttoaineita noin 12,5 miljardin euron edest\u00e4.<\/p>\n \u00d6ljy\u00e4 saapuu unionin alueelle t\u00e4t\u00e4 nyky\u00e4 vain Slovakiaan ja Unkariin. Asia ei ole unionille niin kiusallinen, koska etenkin Unkari on tunnettu jo yleisesti EU:n vastarannan kiisken\u00e4.<\/p>\n Maa on hanannut vastaan EU:n Ven\u00e4j\u00e4n-vastaisissa pakotteissa ja Ukrainalle my\u00f6nnett\u00e4v\u00e4ss\u00e4 tuessa. P\u00e4\u00e4ministeri Viktor Orb\u00e1n<\/a> vieraili my\u00f6s Moskovassa viime hein\u00e4kuussa melkein heti Unkarin aloitettua EU:n puheenjohtajamaakautensa.<\/p>\n Euroopan kipe\u00e4 kohta<\/p>\n Nestem\u00e4isen maakaasun eli LNG:n osalta<\/a> asia on Euroopalle kipe\u00e4mpi.<\/p>\n Esimerkiksi Ranska on kasvattanut t\u00e4n\u00e4 vuonna energiaostojaan Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 jopa 40 prosenttia. Ranska ei ole ostanut ajanjaksolla Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 muuta energiaa kuin LNG:t\u00e4.<\/p>\n Eurooppa ostaa edelleen suuret m\u00e4\u00e4r\u00e4t ven\u00e4l\u00e4ist\u00e4 nestem\u00e4ist\u00e4 maakaasua. Kuvassa LNG-terminaali Belgiassa. AOP<\/p>\n Viimeisimm\u00e4ss\u00e4 EU:n pakotepaketissa LNG:lle asetettiin<\/a> kuitenkin tuontikielto, joka astuu pitk\u00e4aikaisten sopimusten osalta voimaan 1. tammikuuta 2027 ja lyhytaikaisten sopimusten osalta jo 26. huhtikuuta 2026.<\/p>\n Hurjista kokonaisluvuista huolimatta my\u00f6s intialaiset \u00f6ljynjalostamot ovat alkaneet etsi\u00e4 vaihtoehtoja ven\u00e4l\u00e4iselle raaka\u00f6ljylle.<\/p>\n