{"id":81678,"date":"2025-11-05T10:57:08","date_gmt":"2025-11-05T10:57:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/81678\/"},"modified":"2025-11-05T10:57:08","modified_gmt":"2025-11-05T10:57:08","slug":"esa-holopainen-en-tieda-toista-bandia-tai-artistia-joka-tekisi-asiat-nain-hankalasti-haastattelussa-amorphis","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/81678\/","title":{"rendered":"Esa Holopainen: &#8221;En tied\u00e4 toista\u00a0b\u00e4ndi\u00e4 tai artistia, joka tekisi asiat\u00a0n\u00e4in hankalasti&#8221; \u2013 haastattelussa Amorphis"},"content":{"rendered":"<p>Kolmekymment\u00e4viisi vuotta. Viisitoista albumia. Amorphisin numerot alkavat olla isoja.\u00a0<\/p>\n<p>Helsinkil\u00e4inen metalliyhtye on ehtinyt n\u00e4hd\u00e4 aikalaisb\u00e4ndien hajoavan ja musiikkibisneksen mullistuvan, trendien tulevan ja menev\u00e4n. Samalla musiikkiteknologia on kehittynyt tasoille, jollaisia ei 1990-luvun alussa osattu edes toivoa, saati pel\u00e4t\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>Amorphis on kohdannut useita miehist\u00f6nvaihdoksia ja selvinnyt niist\u00e4. Yhtye on toiminut jo vuosia laajennetulla alkuper\u00e4iskokoonpanolla \u2013 nelj\u00e4 kuudesta muusikosta oli paikalla jo aikojen alussa. Se kertoo perustan lujuudesta.\u00a0<\/p>\n<p>Laulaja Tomi Joutsen, rumpali Jan Rechberger, kosketinsoittaja Santeri Kallio, basisti Olli-Pekka Laine sek\u00e4 kitaristit Tomi Koivusaari ja Esa Holopainen ovat tehneet uuden levyn nimelt\u00e4 Borderland. Uusi musiikki ei mullista k\u00e4sityksi\u00e4 Amorphisista, mutta ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n noudata orjallisesti vanhoja askelmerkkej\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>Esa Holopainen kertoo, ett\u00e4 ensimm\u00e4iseksi syntyiv\u00e4t sanat. Amorphisin hovilyyrikko Pekka Kainulainen l\u00e4hetti ne luettavaksi ja inspiraationl\u00e4hteeksi alkuvuodesta 2024. S\u00e4vellysten deadlineksi sovittiin saman vuoden syksy, ja sitten kukin tahollaan alkoi kirjoittaa musiikkia.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Ei se vaikeammaksi ole mennyt, se vain vaatii enemm\u00e4n aikaa ja keskittymist\u00e4. Tarvitsen v\u00e4h\u00e4n pidemm\u00e4n luovan breikin, ett\u00e4 pystyn syventym\u00e4\u00e4n s\u00e4velt\u00e4miseen. Se on kokonaisvaltainen ja aikaa viev\u00e4 sessio. Sellaisena haluan sen pit\u00e4\u00e4kin, Holopainen kertoo omasta biisinteostaan.\u00a0<\/p>\n<p>Amorphisilla on puolellaan etu, joka saattaa olla yksi pitk\u00e4n uran salaisuuksista: kun b\u00e4ndiss\u00e4 on monta biisintekij\u00e4\u00e4, tyhj\u00e4n nuottipaperin kammo ei est\u00e4 etenemist\u00e4. Vaikka yksi ei saisi aikaiseksi mit\u00e4\u00e4n, muut saisivat, ja koska asetelma laskee suorituspaineita, kuivia kausia ei edes ole.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Amorphisin levytuotannot eiv\u00e4t ole j\u00e4\u00e4neet ikin\u00e4 materiaalista kiinni. Ja koska me ollaan ulkoistettu levytett\u00e4vien biisien valitseminen tuottajalle, sit\u00e4k\u00e4\u00e4n ongelmaa ei en\u00e4\u00e4 ole. Meill\u00e4 on hyv\u00e4 ty\u00f6ilmapiiri. T\u00e4t\u00e4 on kaikkien mielest\u00e4 mukavaa tehd\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>Homma ei silti ole simppeli\u00e4. Kitaristi naurahtaa, ett\u00e4 uuden Amorphis-musiikin tekeminen on aikamoinen rumba.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Ensin Pekka tekee suomenkielist\u00e4 lyriikkaa ja b\u00e4ndi s\u00e4velt\u00e4\u00e4 musiikkia. Sitten tekstit k\u00e4\u00e4nnet\u00e4\u00e4n englanniksi ja sovitetaan musiikkiin laulutuottajan kanssa. Lopulta albumin tuottaja kahlaa uuden materiaalin l\u00e4pi ja valikoi sopivat biisit tuotantoon.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 En tied\u00e4 toista b\u00e4ndi\u00e4 tai artistia, joka tekisi asiat n\u00e4in hankalasti. Mutta kaikella on tarkoituksensa ja paikkansa meid\u00e4n prosessissa.\u00a0<\/p>\n<p><b>Kannakselta 2000-luvulle\u00a0<\/b><b\/><\/p>\n<p>Kun Koivusaari, Holopainen, Laine ja Rechberger alkoivat soittaa yhdess\u00e4, maailma oli toisenlainen. Neuvostoliitto oli olemassa, internet harvojen saatavilla ja c-kasetti yleinen \u00e4\u00e4niteformaatti eik\u00e4 mik\u00e4\u00e4n indiekansan erikoisesine.\u00a0<\/p>\n<p>Amorphis syntyi vuonna 1990 suuren laman sarastaessa. Ison yleis\u00f6n silmiss\u00e4 metallimusiikki oli muuttumassa ep\u00e4muodikkaaksi, mutta alakulttuurien undergroundissa asiat olivat toisin. Death metalia soittanut yhtye sai levydiilin amerikkalaiselta Relapselta, koska Koivusaaren edellinen b\u00e4ndi Abhorrence oli kuulostanut niin hyv\u00e4lt\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>Amorphis \u00e4\u00e4nitti ensialbuminsa The Karelian Isthmusin (1992) pohjoismaisen death metalin parhaiden perinteiden mukaisesti Tukholmassa, Thomas Skogsbergin Sunlight-studiolla. Entombed, Dismember ja kumppanit olivat tehneet k\u00e4pp\u00e4isest\u00e4 kellari\u00e4\u00e4nitt\u00e4m\u00f6st\u00e4 skenen kehdon.\u00a0<\/p>\n<p>Tales from the Thousand Lakesill\u00e4 (1994) Amorphis laajensi ilmaisuaan ottamalla mukaan progesta inspiroituneen kosketinsoittajan Kasper M\u00e5rtensonin, puhdasta laulua Koivusaaren \u00f6rin\u00e4n oheen tuoneen Ville Tuomen sek\u00e4 Kalevala-aiheiset sanoitukset, joista tuli b\u00e4ndin tavaramerkki. Lopputulos oli vaikuttava. Tales oli uraauurtava teos, joka kehitti death metalia, inspiroi folk metalia ja raivasi Amorphisille paikan raskaan musiikin historiasta.\u00a0<\/p>\n<p>N\u00e4ihin aikoihin cd nousi suosituimmaksi \u00e4\u00e4niteformaatiksi. Mutta vaikka vinyyli julistettiin kuolleeksi, Amorphisin varhaisista albumeista tehtiin my\u00f6s lp-versiot, joiden \u201drajoitetut painokset\u201d olivat moninkertaisia t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n vastaaviin verrattuna.\u00a0<\/p>\n<p>Toisen albuminsa j\u00e4lkeen Amorphis teki ensimm\u00e4iset ulkomaankiertueensa, ja viel\u00e4p\u00e4 hyv\u00e4ll\u00e4 menestyksell\u00e4, mik\u00e4 oli 1990-luvun puoliv\u00e4liss\u00e4 poikkeuksellista suomalaiselle b\u00e4ndille. Siit\u00e4 nyt puhumattakaan, ett\u00e4 Tales from the Thousand Lakesi\u00e4 myytiin maailmalla todella mukavasti.<\/p>\n<p>Elegyll\u00e4 (1996) johtot\u00e4hten\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ollut death metal. Kolmas albumi esitteli progressiivisemman, melodisemman ja psykedeelisemm\u00e4n Amorphisin. Tiukan linjan d\u00f6disdiggarit eiv\u00e4t arvostaneet liikett\u00e4, mutta b\u00e4ndi porskutti eteenp\u00e4in. Se rundasi Euroopassa, sai parempia keikkoja Suomesta ja esiintyi ensi kertaa Japanissa.<\/p>\n<p>Kokoonpano oli muuttunut merkitt\u00e4v\u00e4sti. Elegy esitteli laulaja Pasi Koskisen ja rumpali Pekka Kasarin. Koskettimia soitti Kim Rantala.<\/p>\n<p>Tuonelan (1999) kohdalla yhtye pestasi koskettimiin Santeri Kallion, joka vaikuttaa b\u00e4ndiss\u00e4 yh\u00e4. Musiikki kehittyi edelleen: Amorphis siirtyi soittamaan synkk\u00e4\u00e4 ja kokeilevaa riffipohjaista rockia, jonka p\u00e4\u00e4osassa olivat laulumelodiat ja mausteina it\u00e4maiset vivahteet. Am Universum (2001) syntyi samassa hengess\u00e4, mutta soi hiukan jazzvaikutteisempana. Nyt bassoa soitti Niclas Etel\u00e4vuori, koska Laine oli j\u00e4tt\u00e4nyt b\u00e4ndin vuonna 2000.\u00a0<\/p>\n<p>T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa Amorphisin maailmanlaajuinen levymyynti l\u00e4henteli miljoonaa. Siit\u00e4 ei kuitenkaan ollut lompakon t\u00e4ytteeksi, sill\u00e4 levy-yhti\u00f6 ei tilitt\u00e4nyt b\u00e4ndille juuri mit\u00e4\u00e4n. Yhtyeen iloksi Relapse suostui p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n levytyssopimuksen yht\u00e4 optioalbumia aiemmin.<\/p>\n<p>Kun internet yleistyi ja tiedostoja opittiin jakamaan verkossa, musiikkia alettiin pit\u00e4\u00e4 yhteisen\u00e4 omaisuutena. Seurasi \u00e4\u00e4nitemyynnin romahdus, joka kriisiytti levybisneksen 2000-luvun alkuvuosina.\u00a0<\/p>\n<p>Amorphisin kaltaisella vakiintuneella nimell\u00e4 ei kuitenkaan ollut vaikeuksia hankkia itselleen uutta julkaisijaa. EMI\/Virginille tehty Far from the Sun (2003) oli laulaja Koskisen viimeinen Amorphis-albumi ja rumpali Rechbergerin paluu b\u00e4ndiin. Vaikka levy l\u00f6ysi kuulijansa, b\u00e4ndi piti sit\u00e4 musiikillisesti puolivillaisena.<\/p>\n<p>J\u00e4lkik\u00e4teen Far from the Sun n\u00e4ytt\u00e4ytyy aikakauden loppuna.<\/p>\n<p><b>Joutsenen aika<\/b><b\/><\/p>\n<p>Esa Holopainen sanoo Far from the Sunin tekemisen ja Pasi Koskisen l\u00e4hd\u00f6n olleen Amorphisin uran ep\u00e4varminta aikaa.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 N\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen ajatellen Far from the Sunin olisi voinut j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tekem\u00e4tt\u00e4 tai tehd\u00e4 joskus toiste. Sen levyn \u00e4\u00e4nitt\u00e4minen oli ihan kivaa puuhastelua, mutta intohimo ja palo puuttuivat. Me ei mietitty, ett\u00e4 kohta pannaan b\u00e4ndi luiskaan, mutta siit\u00e4 puhuttiin, ett\u00e4 ellei uutta laulajaa l\u00f6ydy, aletaan instrumentaalib\u00e4ndiksi ja soitellaan kesken\u00e4mme. Onneksi l\u00f6ytyi Lohjan Joutsen, joka pelasti meid\u00e4t suosta.<\/p>\n<p>Tomi Joutsenesta, verrattain kokemattomasta lohjalaisesta, tuli saman tien n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 keulakuva ja olennainen osa b\u00e4ndin soundia. Uuden solistin ensimm\u00e4inen albumi Eclipse (2006) oli paluu Kalevala-tematiikkaan, josta Amorphis ei ollut tehnyt lauluja vuosiin.<\/p>\n<p>Ys\u00e4rin kulttuurinen ilmapiiri oli painanut metallib\u00e4ndien profiilit matalaksi, mutta 2000-luvulla sit\u00e4 ongelmaa ei en\u00e4\u00e4 ollut. Suomalainen raskas rock oli osa maakuvaa, euroviisuvaltti ja arvostettu vientituote, joka noteerattiin jopa Amerikan presidentin puheissa. Amorphis oli luonut kansainv\u00e4list\u00e4 uraa jo kauan ennen muita ja kuului suomimetallin suurimpiin.\u00a0<\/p>\n<p>Paavo Haavikon teksteihin perustunut Eclipse kertoi Kalevalan Kullervon tarinan. Seitsem\u00e4s albumi k\u00e4ynnisti my\u00f6s tuotannon suhteen uuden aikakauden: Amorphis levytti nyt Nuclear Blastille, \u00e4\u00e4nitti Helsingin Sonic Pump -studiolla ja ty\u00f6skenteli tuottaja Mikko Karmilan ja laulutuottaja Marco Hietalan kanssa. T\u00e4m\u00e4 asetelma pysyi yll\u00e4 aina 2010-luvun alkuun saakka.<\/p>\n<p>Joutsenen my\u00f6t\u00e4 b\u00e4ndin yhteyteen oli l\u00f6yt\u00e4nyt my\u00f6s Pekka Kainulainen, joka ryhtyi kirjoittamaan sanoituksia. Ensimm\u00e4inen Amorphis-levy, jolla uusi lyyrikko oli mukana, oli vuoden 2007 Silent Waters.<\/p>\n<p>Mainittu kertoi Lemmink\u00e4isest\u00e4 ja Tuonelan joutsenesta, Skyforger (2009) taas Ilmarisesta ja The Beginning of Times (2011) V\u00e4in\u00e4m\u00f6isest\u00e4.<\/p>\n<p>\u2013 Tomi ja Pekka py\u00f6rittelev\u00e4t tekstej\u00e4 yhdess\u00e4, mutta ideat tulevat p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti Pekalta. Pekka inspiroituu omista unistaan, h\u00e4n muistaa ne ja kirjoittaa niit\u00e4 yl\u00f6s. On erikoista, miten hyvin sanat ja musiikki m\u00e4ts\u00e4\u00e4v\u00e4t yhteen, vaikka niit\u00e4 teht\u00e4isiin samaan aikaan toisesta tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, Holopainen sanoo.<\/p>\n<p>Amorphisin viimeisin varsinaisesti Kalevalaan perustunut levy on The Beginning of Times. Kuitenkin my\u00f6s Borderlandin lyriikat ovat l\u00e4hell\u00e4 L\u00f6nnrotin muistiin kirjaamaa ja osin luomaa tarumaailmaa.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 En\u00e4\u00e4 me ei lauleta tarinoita suoraan Kalevalasta, mutta Pekka on sanoittajana jalostanut sit\u00e4 asiaa. Tekstit viittaavat muinaissuomeen, esivanhempiin ja muinaisiin uskontoihin. Niiss\u00e4 on edelleen se sama henki.<\/p>\n<p>Borderlandin lyriikat k\u00e4sittelev\u00e4t el\u00e4m\u00e4n ja kuoleman tematiikkaa ja liikkuvat henkimaailmassa. Kansikuvassa on Tuonelan virta ja silta, jolla is\u00e4 ja poika kohtaavat. Rajaseutua tarkoittava sana \u201dborderland\u201d viittaa el\u00e4m\u00e4n rajallisuuteen, ei esimerkiksi Suomeen, jonka pitk\u00e4 it\u00e4raja on maailmanpoliittisesti kiinnostava juttu.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Me arvattiin, ett\u00e4 tuo tulkinta tulee varmasti nousemaan esille. Nimell\u00e4 ei ole tekemist\u00e4 Suomen rajojen kanssa, Holopainen sanoo.<\/p>\n<p>\u2013 Toisaalta tuntuu, ett\u00e4 pit\u00e4isi sanoa asioita \u00e4\u00e4neen, olla niist\u00e4 mielt\u00e4 ja antaa supporttia, mutta meist\u00e4 se ei ole Amorphisin musiikin teht\u00e4v\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on pikemminkin eskapismia. Me annetaan kuulijalle mahdollisuus astua t\u00e4m\u00e4n maailman kaoottisuudesta toiseen maailmaan etsim\u00e4\u00e4n rauhaa.<\/p>\n<p><b>Pient\u00e4 freesausta<\/b><b\/><\/p>\n<p>Viime vuosikymmenell\u00e4 musiikinkuluttamista alkoi hallita striimaaminen. Piraattien kanssa kamppailleille levy-yhti\u00f6ille se oli sauma pelastaa bisnes uudenlaisilla sopimuksilla, mutta b\u00e4ndeille ja artisteille spotifioituminen tarkoitti l\u00e4hinn\u00e4 tulojen hupenemista. Jos t\u00e4m\u00e4 kehitys vaivasi Amorphista, b\u00e4ndi ei antanut sen n\u00e4ky\u00e4. Ehk\u00e4 minimaaliset stream-rojaltit muistuttivat sit\u00e4 Amerikan-yhti\u00f6n muinaisista nollatilityksist\u00e4.<\/p>\n<p>Circle (2013) tehtiin eri tavalla kuin edelliset Joutsen-ajan levyt. Nyt Amorphis ty\u00f6skenteli Petrax-studiolla Peter T\u00e4gtgrenin kanssa, eiv\u00e4tk\u00e4 Kainulaisen sanat en\u00e4\u00e4 kummunneet Kalevalasta. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa mittarissa oli jo niin paljon maileja, ett\u00e4 rocktoimittaja Markus Laakso ryhtyi kirjoittamaan yhtyeen tarinaa kirjaksi. Virallinen historiikki Amorphis ilmestyi suomeksi vuonna 2015. My\u00f6hemmin se julkaistiin englanniksi ja saksaksi.<\/p>\n<p>Seuraavat albumit Under the Red Cloud (2015), Queen of Time (2018) ja Halo (2022) muodostavat er\u00e4\u00e4nlaisen trilogian, jonka tuotti maineikas ruotsalainen metallisepp\u00e4 Jens Bogren. Vuonna 2017 Amorphisin miehist\u00f6 muuttui viel\u00e4 kerran: Etel\u00e4vuori erosi b\u00e4ndist\u00e4 ja basistiksi palasi alkuper\u00e4isj\u00e4sen Laine. Kun levytyssopimus Nuclear Blastin kanssa p\u00e4\u00e4ttyi, Halon julkaisi Atomic Fire Records.<\/p>\n<p>Voi olla, ett\u00e4 Borderland aloittaa uuden aikakauden Amorphisin tarinassa. B\u00e4ndi nimitt\u00e4in kokeilee j\u00e4lleen jotakin uutta: levyn julkaisija on Reigning Phoenix ja tuottaja Jacob Hansen. Esa Holopaisen mukaan tuottajan vaihtamiseen oli erin\u00e4isi\u00e4 syit\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Jens Bogren on nyky\u00e4\u00e4n innostuneempi Bogren Digitalin musasofta- ja plugariasioista kuin albumien tuottamisesta. Kyll\u00e4 h\u00e4n studiohommiakin tekee, mutta me oltiin tehty jo kolme levy\u00e4 kimpassa. Tuli fiilis, ett\u00e4 nyt voisi olla hyv\u00e4 sauma freesata Amorphisin yleisilmett\u00e4 ja hakea v\u00e4h\u00e4n jotakin uutta. Juttelin asiasta Jensin kanssa, ja h\u00e4n kannusti kokeilemaan, kun silt\u00e4 kerran tuntuu.<\/p>\n<p>Uutta tuottajaa mietitt\u00e4ess\u00e4 Jacob Hansenin nimi nousi esiin ensimm\u00e4isten joukossa. H\u00e4net tunnetaan Volbeatin luottomiehen\u00e4.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Michael Poulsen puhui Jacobista paljon hyv\u00e4\u00e4 ja sanoi, ett\u00e4 kannattaa kokeilla. Itse innostuin siit\u00e4, ett\u00e4 Hansen tuotti D.A.D:n uusimman levyn. H\u00e4n vetelee hyvin isolla pensselill\u00e4 eli tuottaa sek\u00e4 raskasta metallia, kevyemp\u00e4\u00e4 musaa ett\u00e4 kaupallisempaa tavaraa. Sellainen laaja-alaisuus on meille iso plussa. Ja kun eka Zoom-palaveri pidettiin, hyv\u00e4 synergia l\u00f6ytyi nopeasti.<\/p>\n<p>Jotakin uutta haettiin ja sit\u00e4 my\u00f6s saatiin: Holopainen kertoo Bogrenin ja Hansenin olevan erilaisia niin persooniltaan kuin ty\u00f6skentelytavoiltaan. Siin\u00e4 miss\u00e4 Bogren saattaa puuttua hyvinkin pieniin yksityiskohtiin, Hansen antaa b\u00e4ndin soittaa ja tutkii vasta j\u00e4lkeenp\u00e4in, j\u00e4ik\u00f6 ottoihin korjattavaa.<\/p>\n<p>\u2013 Meill\u00e4 oli toive jonkinlaisesta uudistumisesta, mutta ei se varsinainen pyrkimys ollut, Holopainen py\u00f6rittelee.<\/p>\n<p>\u2013 Mulla esimerkiksi on biisintekij\u00e4n\u00e4 omat maneerini. L\u00e4hetin Hansenille aika monenlaisia biisej\u00e4. Kokonaisuuden hahmottaminen oli tuottajan vastuulla. H\u00e4n vei albumia haluamaansa suuntaan valitsemalla sille tietyt kappaleet.<\/p>\n<p>Amorphisilla on oma musiikillinen luonteensa, josta usein kuullut luokittelut \u201dprogressiivinen metalli\u201d ja \u201dmelodinen death metal\u201d kattavat vain osan. Pitk\u00e4n linjan b\u00e4ndin olemus ei ole ulkopuolisten muokattavissa, ja Borderlandille tehdyiss\u00e4 muutoksissa onkin kyse l\u00e4hinn\u00e4 kosmetiikasta tai hienos\u00e4\u00e4d\u00f6st\u00e4. Albumin leimallisimpia piirteit\u00e4 ovat melodisuus ja suoraviivaisuus.\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 Meid\u00e4n edellinen levy Halo sis\u00e4lsi v\u00e4h\u00e4n kimurantimpaa musiikkia, mink\u00e4 vastapainoksi haettiin nyt jotakin streitimp\u00e4\u00e4. Yleis\u00f6n odotuksia ei pysty miettim\u00e4\u00e4n, kun tekee musiikkia \u2013 tai pikemminkin kun sit\u00e4 tulee. On my\u00f6s v\u00e4\u00e4r\u00e4 tulokulma s\u00e4velt\u00e4miseen yritt\u00e4\u00e4 miellytt\u00e4\u00e4 muita. Voi ainoastaan toivoa, ett\u00e4 kukaan ei pety, Holopainen sanoo.\u00a0<\/p>\n<p>Kun kuuntelee per\u00e4kk\u00e4in The Karelian Isthmusin ja Borderlandin, Amorphisin tien pituus on korvin havaittavissa. Mahtaako olla faneja, jotka ovat pysyneet kyydiss\u00e4 ihan alusta saakka?<\/p>\n<p>\u2013 On niit\u00e4, Holopainen vakuuttaa.<\/p>\n<p>\u2013 Suomessa on, Keski-Euroopasta l\u00f6ytyy ja Jenkeiss\u00e4kin meit\u00e4 moikkailevat samat tyypit, jotka olivat mestoilla jo meid\u00e4n ekalla Amerikan-kiertueella. Kaikkein makeinta on, kun vanhat fanit tulevat keikoille lastensa kanssa. Onhan se uskomatonta, ett\u00e4 me ollaan luotu musiikillamme joihinkin ihmisiin niin vahva suhde, ett\u00e4 ne ovat diggailleet meit\u00e4 yli 30 vuotta.<\/p>\n<p><b>Hauskaa ajoa<\/b><b\/><\/p>\n<p>Borderlandin julkaisua odotteleva Esa Holopainen kertoo olevansa iloinen, ett\u00e4 kuumana kes\u00e4n\u00e4 2025 ei tarvinnut tehd\u00e4 mit\u00e4\u00e4n \u2013 kerrankin oli kunnon loma. Pian on aika l\u00e4hte\u00e4 treenik\u00e4mp\u00e4lle selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n, miten uudet biisit toimivat liven\u00e4, sill\u00e4 edess\u00e4 on paljon keikkoja.\u00a0<\/p>\n<p>Vaikka t\u00e4m\u00e4 kaikki on tehty toistakymment\u00e4 kertaa, kitaristi kiist\u00e4\u00e4 urautuneensa. H\u00e4n sanoo, ett\u00e4 ei tehnyt edes Silver Lake -sooloprojektiaan p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen irti Amorphisista \u2013 ne biisit eiv\u00e4t vain sopineet p\u00e4\u00e4b\u00e4ndille.<\/p>\n<p>Holopainen uskoo puhuvansa koko yhtyeen puolesta sanoessaan, ett\u00e4 Amorphista on yh\u00e4 hauskaa ajaa eteenp\u00e4in.<\/p>\n<p>\u2013 Kun Amoilla on rundia rundin per\u00e4\u00e4n ilman palautumisjaksoa, t\u00e4m\u00e4 on kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kuluttavaa. Puolitoista kuukautta bussissa on aina haasteellinen ajatus, mutta siihen mukautuu viikossa. Jokaisessa vaiheessa on mukavat hetkens\u00e4. Aika biisien kirjoittamisesta studioon on aina yht\u00e4 motivoivaa ja innostavaa. Samaten tulevan kiertuetuotannon ja visuaalisuuden suunnitteleminen.\u00a0<\/p>\n<p>Ja niin vanha py\u00f6r\u00e4 py\u00f6rii eteenp\u00e4in vanhoja uria sopivasti v\u00e4istellen. Amorphis on tullut t\u00e4h\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4n ilman kohuotsikoita, saavutuksistaan kohkaamatta, puhtaasti musiikin voimalla ja soundiaan k\u00e4rsiv\u00e4llisesti kehitellen. Haaveita, onko niit\u00e4?\u00a0<\/p>\n<p>\u2013 M\u00e4 toivon jatkumoa ja loivaa nousua. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 haaveilen lavatuotannon kasvattamisesta. Toisaalta olisin t\u00e4ysin tyytyv\u00e4inen, vaikka me soitettaisiin pieni\u00e4 keikkoja pienen taustar\u00e4tin edess\u00e4. Niin kauan kuin me pystyt\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n relevanttia musiikkia, joka koskettaa jengi\u00e4 siten, ett\u00e4 keikoille tulee ihmisi\u00e4, kaikki on hyvin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Kolmekymment\u00e4viisi vuotta. Viisitoista albumia. Amorphisin numerot alkavat olla isoja.\u00a0 Helsinkil\u00e4inen metalliyhtye on ehtinyt n\u00e4hd\u00e4 aikalaisb\u00e4ndien hajoavan ja musiikkibisneksen&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":48870,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[132],"tags":[137,33,31,30,2382,195,47,32,109],"class_list":{"0":"post-81678","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-musiikki","8":"tag-entertainment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-haastattelu","13":"tag-music","14":"tag-musiikki","15":"tag-suomi","16":"tag-viihde"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115496736725462830","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81678","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=81678"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81678\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/48870"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=81678"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=81678"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=81678"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}