Yleis\u00f6luento ke 26.3. klo 18\u201319 Valve-sali, Hallituskatu 7, Oulu:\u00a0
”Supertietokoneet, teko\u00e4ly ja sen sellaiset”, Pekka Manninen<\/p>\n
Mit\u00e4 ovat supertietokoneet, ja mihin niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n? Miten teko\u00e4ly toteutetaan? Millaisia ovat kvanttitietokoneet? Suurteholaskennan merkitys kasvaa jatkuvasti tieteellisten ongelmien ratkaisussa, ja Suomi on alalla kansainv\u00e4lisesti noteerattu edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4.<\/p>\n
Yleis\u00f6 on tervetullut seuraamaan ajankohtaista, kaikille avointa Studia Generalia -esitelm\u00e4\u00e4 laskennallisen tieteen huipulta! Vuorovaikutteisessa esitelm\u00e4ss\u00e4 perehdyt\u00e4\u00e4n historian, nykyhetken ja tulevaisuuden suurimpiin tietokoneasennuksiin ja niiden merkitykseen tieteelle. Lis\u00e4ksi tarkastelemme teko\u00e4lyn nykytilaa, ja mit\u00e4 silt\u00e4 voidaan odottaa tulevaisuudessa.<\/p>\n
FT, dosentti Pekka Manninen<\/strong> on Tieteen tietotekniikan keskus CSC:n Tiede ja teknologia -yksik\u00f6n johtaja. H\u00e4n on muun muassa EU:n t\u00e4m\u00e4n hetken suurimman julkisen, Kajaanissa sijaitsevan supertietokone Lumin<\/a> p\u00e4\u00e4arkkitehti ja vastuullinen johtaja. Manninen vastaa my\u00f6s rakenteilla olevasta EU:n teko\u00e4lypalvelukeskuksesta LUMI AI Factorysta.<\/p>\n Fysiikan p\u00e4ivien huippututkijat haastateltavissa<\/p>\n Fysiikan p\u00e4ivien aikana tutkijat jakavat Linnamaalla esityksi\u00e4 monipuolisista aiheista, jotka kattavat teoreettisen, kokeellisen ja soveltavan fysiikan viimeisimm\u00e4t edistysaskeleet. Koko\u00a0ohjelma n\u00e4ht\u00e4vill\u00e4 englanniksi.<\/a> Oulun yliopiston kvanttifyysikko Matti Silveri<\/a> <\/strong>ja avaruusfyysikko Lauri Holappa<\/a> <\/strong>vastaavat fysiikan p\u00e4ivien j\u00e4rjestelyist\u00e4 ja kertovat mielell\u00e4\u00e4n lis\u00e4\u00e4.<\/p>\n Fysiikan huippututkijat ovat mielenkiintoisia haastateltavia, ja p\u00e4\u00e4luennoitsijoiden aiheet kytkeytyv\u00e4t Oulun yliopiston korkeatasoiseen tutkimukseen fysiikan eri aloilla.<\/p>\n Karl Laundal<\/strong> Bergenin yliopistosta Norjasta lukeutuu maailman johtaviin avaruustutkijoihin. H\u00e4n on erikoistunut yhteiskunnan modernille infrastruktuurille t\u00e4rkeiden avaruuss\u00e4\u00e4ilmi\u00f6iden mallintamiseen. H\u00e4n on kehitt\u00e4nyt menetelmi\u00e4\u00e4n Oulun yliopiston tutkijoiden kanssa, ja niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s maaliskuussa 2025 laukaistavassa NASAn EZIE-satelliitissa. EZIE-missioon kuuluu my\u00f6s Maan pinnalla toimivia magnetometreja, joista yksi on sijoitettu Kastellin lukioon Ouluun, mist\u00e4 lis\u00e4tietoja Lauri Holapalta.<\/p>\n Martha Constantinou<\/strong> Temple-yliopistosta Yhdysvalloista on maailman johtavia hadronirakenteen tutkijoita. H\u00e4nen ty\u00f6ns\u00e4 keskittyy erityisesti vahvan vuorovaikutuksen teorian, kvanttiv\u00e4ridynamiikan (QCD) tutkimiseen hilamenetelm\u00e4n avulla. H\u00e4n on saanut Yhdysvaltain energiaministeri\u00f6n (DOE) vuoden 2019 Early Career -palkinnon sek\u00e4 Selma Lee Bloch Brown -professuurin tunnustuksena merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 tutkimusty\u00f6st\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on my\u00f6s aktiivisesti mukana kansainv\u00e4lisiss\u00e4 tieteellisiss\u00e4 yhteisty\u00f6hankkeissa, ja toimii muun muassa Franklin Institute -tiedekeskuksen fysiikkapaneelin j\u00e4senen\u00e4, jossa h\u00e4n osallistuu merkitt\u00e4vimpien kansainv\u00e4listen tieteellisten saavutusten arviointiin.<\/p>\n Oulun yliopiston luonnontieteellisess\u00e4 tiedekunnassa<\/a> fysiikka on keskeist\u00e4 useissa tutkimusyksik\u00f6iss\u00e4, kuten nano- ja molekyylisysteemien Nanomo-tutkimusyksik\u00f6ss\u00e4<\/a>, jonka tutkimus kattaa aiheita ilmakeh\u00e4n tutkimuksesta nanomateriaaleihin sek\u00e4 kvanttitason teoreettiseen fysiikkaan ja biol\u00e4\u00e4ketieteelliseen fysiikkaan.<\/p>\n Avaruusfysiikan ja t\u00e4htitieteen tutkimusyksik\u00f6ss\u00e4<\/a> tutkitaan Aurinkoa, aurinkotuulta, revontulia, Maan magneettikentt\u00e4\u00e4 ja yl\u00e4ilmakeh\u00e4\u00e4 sek\u00e4 n\u00e4iden keskin\u00e4ist\u00e4 vuorovaikutusta. T\u00e4htitieteen tavoitteena on kuvata ja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 koko maailmankaikkeutta sek\u00e4 planeettoja, t\u00e4hti\u00e4 ja galakseja.<\/p>\n