{"id":81978,"date":"2025-11-05T17:12:08","date_gmt":"2025-11-05T17:12:08","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/81978\/"},"modified":"2025-11-05T17:12:08","modified_gmt":"2025-11-05T17:12:08","slug":"kukkivia-ruusuja-ja-punarintoja-nain-lammin-syksy-nakyy-luonnossa-uutisia-lyhyesti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/81978\/","title":{"rendered":"Kukkivia ruusuja ja punarintoja \u2013 n\u00e4in l\u00e4mmin syksy n\u00e4kyy luonnossa | Uutisia lyhyesti"},"content":{"rendered":"

Syksy on ollut poikkeuksellisen l\u00e4mmin koko maassa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n keskiviikkona on Pohjois-Karjalassa on mennyt useilla havaintoasemilla marraskuun l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tyksi\u00e4 rikki<\/a>, kertoo Ylen meteorologi Aleksi Lohtander<\/strong>.<\/p>\n

Esimerkiksi Liperi\u2013Joensuun lentoaseman havaintoasemalla mitattiin p\u00e4iv\u00e4ll\u00e4 11,1 astetta, mik\u00e4 on vuodesta 1959 alkaneen mittaushistorian l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tys. Tohmaj\u00e4rvell\u00e4 enn\u00e4tys rikkoutui 11,8 asteen l\u00e4mp\u00f6tilalla ja Siilinj\u00e4rvi\u2013Kuopio-lentoasemalle mitattiin samoin enn\u00e4tys 11,7 astetta.<\/p>\n

Pitk\u00e4\u00e4n jatkunut lauha s\u00e4\u00e4 n\u00e4kyy my\u00f6s luonnossa: sinilev\u00e4\u00e4 on havaittu monin paikoin, Tampereella on n\u00e4hty kukkivia lupiineja ja Helsingiss\u00e4kin ruusut kukoistavat Kasvitieteellisess\u00e4 puutarhassa.<\/p>\n

Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Henry V\u00e4re<\/strong> vahvistaa, ett\u00e4 jotkut jo kertaalleen kukkineet kasvit ovat aloittaneet kukinnan uudestaan.<\/p>\n

\u2013 Esimerkiksi n\u00e4si\u00e4, joka kukkii lumien sulaessa, kukkii siell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 t\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4.<\/p>\n

Ylen aamussa Luonnonvarakeskuksen professori Anne Tolvanen<\/strong> totesi l\u00e4mpim\u00e4n syksyn n\u00e4kyv\u00e4n kasvien el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 esimerkiksi my\u00f6s siin\u00e4, ett\u00e4 lehdet ovat pysyneet puissa selv\u00e4sti normaalia pidemp\u00e4\u00e4n. V\u00e4reen mukaan lehtipuita ei kuitenkaan juuri haittaa, vaikka ne eiv\u00e4t ehtisik\u00e4\u00e4n pudottaa lehti\u00e4\u00e4n ja ottaa ravinteita talteen ennen pakkasten tuloa.<\/p>\n

\u2013 Puillakin on rungossaan ja juuristossaan vararavintoa niin paljon, ett\u00e4 ne kest\u00e4v\u00e4t t\u00e4llaisenkin syksyn.<\/p>\n

Kasvilajien selviytymiseen vaikuttaa my\u00f6s se, ett\u00e4 ne reagoivat syksyyn ennen kaikkea valon kautta.<\/p>\n

\u2013 Toki l\u00e4mp\u00f6tilallakin on merkityst\u00e4, mutta signaali talvehtimisesta tulee p\u00e4iv\u00e4n pituudesta ja seh\u00e4n ei muutu, V\u00e4re huomauttaa.<\/p>\n

Linnut viihtyv\u00e4t l\u00e4mpimiss\u00e4 keleiss\u00e4<\/p>\n

L\u00e4mmin s\u00e4\u00e4 on pit\u00e4nyt my\u00f6s muuttolintuja tavallista pidemp\u00e4\u00e4n Suomessa.<\/p>\n

Joillakin lajeilla p\u00e4iv\u00e4n pituus m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 sen, milloin on aika l\u00e4hte\u00e4 muuttomatkalle, mutta esimerkiksi moni vesilintu on j\u00e4\u00e4nyt polskuttelemaan avoimena oleviin vesiin, kun mit\u00e4\u00e4n kiirett\u00e4 sen puolesta muuttamiselle ei ole.<\/p>\n

Eiv\u00e4tk\u00e4 vesilinnut ole ainoita, jotka viihtyv\u00e4t Pohjolassa tavallista pidemp\u00e4\u00e4n. Etel\u00e4-Suomessa voi bongata yh\u00e4 esimerkiksi punarintoja, jotka normaalisti olisivat jo muuttaneet l\u00e4mpim\u00e4mmille seuduille.<\/p>\n

\u2013 Lumipeiteh\u00e4n j\u00e4tt\u00e4\u00e4 alleen aika paljon linnuilta sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta kun ei ole luntakaan maassa, aika moni maasta ruokansa nokkiva laji l\u00f6yt\u00e4\u00e4 edelleen sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4, toteaa Luonnontieteellisen keskusmuseon museomestari Heikki Helle.<\/strong><\/p>\n

Pakkasiakaan ei ole ollut juuri lainkaan t\u00e4n\u00e4 syksyn\u00e4 maata j\u00e4\u00e4dytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4, joten linnuille l\u00f6ytyy edelleen selk\u00e4rangattomia el\u00e4imi\u00e4 ruuaksi.<\/p>\n

Helteen mukaan ilmaston l\u00e4mpeneminen ei suurta osaa linnuista juuri haittaa \u2013 moni etel\u00e4inen laji kuten esimerkiksi mustarastas saattaa vain levit\u00e4 pohjoisemmaksi, kun talvet lyhenev\u00e4t. Ongelmia voi kuitenkin koitua niille linnuille, joilla on tapana varastoida ruokaa talven varalle.<\/p>\n

\u2013 Esimerkiksi varpusp\u00f6ll\u00f6 saalistaa n\u00e4in\u00e4 aikoina pinoittain myyri\u00e4 ja pikkulintuja, ja varastoi niit\u00e4 puunkoloihin tai p\u00f6ntt\u00f6ihin. Jotta ne ruokavarastot s\u00e4ilyisiv\u00e4t pitk\u00e4lle talveen, pit\u00e4isi olla pakkasta. Ei se ainakaan auta varpusp\u00f6ll\u00f6n selviytymist\u00e4 talvesta, Helle huomauttaa.<\/p>\n

Siit\u00e4 sen sijaan voi koitua linnuille ongelmia, jos pitk\u00e4\u00e4n jatkuneen l\u00e4mpim\u00e4n kauden p\u00e4\u00e4tteeksi tulisi \u00e4kki\u00e4 kylm\u00e4\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Meik\u00e4l\u00e4inen linnusto on sopeutunut siihen, ett\u00e4 meill\u00e4 on nelj\u00e4 vuodenaikaa, jotka tulevat tietyss\u00e4 rytmiss\u00e4. Syksyyn ja talveen on sopeuduttu niin, ett\u00e4 ne tulevat hiljakseen ja jokainen laji ehtii muuttaa alta pois. Jos tulee \u00e4killinen muutos s\u00e4\u00e4tilassa, voi jollekin linnulle tulla v\u00e4h\u00e4n kiire.<\/p>\n

Kosteus h\u00e4iritsee talviunta<\/p>\n

El\u00e4inten talviunta tai -horrosta poikkeuksellinen l\u00e4mp\u00f6 itsess\u00e4\u00e4n ei juuri h\u00e4iritse; useimmat talviuneen tai -horrokseen vaipuvista lajeista reagoivat l\u00e4hinn\u00e4 valon m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4t niink\u00e4\u00e4n l\u00e4mp\u00f6tilaan.<\/p>\n

Turhan korkea l\u00e4mp\u00f6tila voi kuitenkin aiheuttaa kosteutta el\u00e4imen talvehtimispaikkaan.<\/p>\n

\u2013 El\u00e4in voi her\u00e4t\u00e4 kosteuden takia kesken kaiken ja joutua siirtym\u00e4\u00e4n toiseen paikkaan. Se ei aina p\u00e4\u00e4ty hyvin, sanoo Helsingin yliopiston tutkija Henry Pihlstr\u00f6m<\/strong>.<\/p>\n

Lis\u00e4ksi esimerkiksi lepakoiden talvihorrostus saattaa h\u00e4riinty\u00e4 l\u00e4mm\u00f6n takia. Vaikka niille onkin tyypillist\u00e4 virota v\u00e4lill\u00e4 horroksestaan, liian l\u00e4mpim\u00e4ss\u00e4 s\u00e4\u00e4ss\u00e4 ne saattavat virota turhan monta kertaa ja kuluttaa energiaa liikaa. Seurauksena voi olla n\u00e4lk\u00e4\u00e4n n\u00e4\u00e4ntyminen, kun talvihorrosta varten ker\u00e4tyt rasvavarastot kuluvat liian nopeasti loppuun, sanoo Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkija Tanya Troitsky<\/strong>.<\/p>\n

Jotkin el\u00e4imet, kuten mets\u00e4j\u00e4nis ja lumikko, vaihtavat itselleen my\u00f6s talviturkin piiloutuakseen valkoiseen hankeen. Kun lunta ei ole, valkeasta turkista tuleekin pikemminkin huomiov\u00e4ri. Asiaa ei ole varsinaisesti tutkittu, mutta ep\u00e4suoria havaintoja seurauksista on:<\/p>\n

\u2013 Mets\u00e4j\u00e4nis on h\u00e4vinnyt Etel\u00e4-Suomesta monin paikoin melkein kokonaan ja rusakko, joka ei vaihda v\u00e4ri\u00e4, on levitt\u00e4ytynyt pohjoiseen p\u00e4in, Pihlstr\u00f6m kertoo.<\/p>\n

Lumettomuus on ongelma my\u00f6s pikkujyrsij\u00f6ille, jotka viett\u00e4v\u00e4t talvensa lumen alla suojassa.<\/p>\n

\u2013 Jos erist\u00e4v\u00e4\u00e4 lumikerrosta ei ole, niiden on vaikeampi pysytell\u00e4 l\u00e4mpim\u00e4n\u00e4. Lis\u00e4ksi ne ovat alttiimpia petolinnuille ja muille saalistajille.<\/p>\n

Mets\u00e4ekologian professori Anne Tolvanen Luonnonvarakeskuksesta kertoo, miten poikkeuksellisen pitk\u00e4 ja l\u00e4mmin syksy vaikuttaa luontoon. <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Syksy on ollut poikkeuksellisen l\u00e4mmin koko maassa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n keskiviikkona on Pohjois-Karjalassa on mennyt useilla havaintoasemilla marraskuun l\u00e4mp\u00f6enn\u00e4tyksi\u00e4 rikki,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":81979,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,1776,71,72,476,118,32,4140,119,477],"class_list":{"0":"post-81978","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-ilmastonmuutos","12":"tag-kotimaa","13":"tag-luonto","14":"tag-nature","15":"tag-science","16":"tag-suomi","17":"tag-syksy","18":"tag-tiede","19":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115498211189074924","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81978","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=81978"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/81978\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/81979"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=81978"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=81978"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=81978"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}