Ilmasto|EU-maat ovat p\u00e4\u00e4sseet sopuun ilmastotavoitteista tulevalle vuosikymmenelle. HS k\u00e4y l\u00e4pi sovun p\u00e4\u00e4asiat.<\/p>\n
5.11. 16:46 | P\u00e4ivitetty 5.11. 17:17<\/p>\n
Bryssel<\/p>\n
EU-maat p\u00e4\u00e4siv\u00e4t keskiviikkona sopuun<\/a> ensi vuosikymmenen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteesta l\u00e4pi y\u00f6n jatkuneiden vaikeiden neuvotteluiden j\u00e4lkeen.<\/p>\n Kyse on merkitt\u00e4v\u00e4st\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksest\u00e4, sill\u00e4 ilmastolakiin kirjattava p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoite vuodelle 2040 ohjaa EU:n ilmasto-, energia- ja teollisuuspolitiikkaa seuraavat 15 vuotta. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 on vaikutuksia yritysten investointip\u00e4\u00e4t\u00f6ksiin ja kuluttajien el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n P\u00e4\u00e4t\u00f6ksell\u00e4 EU toivoo my\u00f6s kiritt\u00e4v\u00e4ns\u00e4 muita maita m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisempiin ilmastotoimiin torstaina k\u00e4ynnistyviss\u00e4 kansainv\u00e4lisiss\u00e4 ilmastoneuvotteluissa Brasiliassa.<\/p>\n HS k\u00e4y l\u00e4pi EU:n ilmastosovun p\u00e4\u00e4asiat.<\/p>\n Kuinka paljon EU aikoo v\u00e4hent\u00e4\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4?<\/p>\n Euroopan komissio esitti, ett\u00e4 EU sitoutuisi v\u00e4hent\u00e4m\u00e4\u00e4n nettop\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4 90 prosenttia vuoteen 2040 menness\u00e4 verrattuna vuoteen 1990.<\/p>\n Vaikka esimerkiksi Pohjoismaat ja Saksa tukivat esityst\u00e4, se oli liikaa etenkin Italialle ja It\u00e4-Euroopan maille, jotka vaativat siihen muutoksia.<\/p>\n Kompromissina EU sitoutuu nimellisesti 90 prosentin p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoitteeseen. Toisaalta ministerit sopivat, ett\u00e4 EU:n sis\u00e4inen p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystavoite on vain 85 prosenttia.<\/p>\n Erotus on tarkoitus kattaa kansainv\u00e4lisill\u00e4 hiilikrediiteill\u00e4.<\/p>\n Mill\u00e4 ihmeen hiilikrediiteill\u00e4?<\/p>\n Hiilikrediitin ostaja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rahoittaa jonkin toisen tahon p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 ja ottaa osan p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksest\u00e4 omiin nimiins\u00e4. Esimerkiksi lentoyhti\u00f6t k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hiilikrediittej\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6jens\u00e4 kompensointiin. EU-maat rahoittaisivat p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4 unionin rajojen ulkopuolella.<\/p>\n Kuinka iso osa p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksist\u00e4 voidaan hoitaa EU:n ulkopuolella?<\/p>\n Hiilikrediittien osuus oli neuvotteluiden vaikeimpia kysymyksi\u00e4. Komissio esitti alun perin, ett\u00e4 hiilikrediittien osuus olisi korkeintaan 3 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4, mit\u00e4 esimerkiksi Suomi tuki. Puola ja Italia taas halusivat, ett\u00e4 osuus nostetaan 10 prosenttiyksikk\u00f6\u00f6n.<\/p>\n Kompromissina syntyi malli, jossa osuus rajataan ensi vaiheessa 5 prosenttiyksikk\u00f6\u00f6n, mutta osuutta voidaan my\u00f6hemmin kasvattaa, mik\u00e4li komissio arvioi sen tarpeelliseksi ja j\u00e4senmaat haluavat krediitteihin turvautua.<\/p>\n Miksi hiilikrediiteist\u00e4 kiisteltiin niin kovasti?<\/p>\n Etenkin it\u00e4iset EU-maat pelk\u00e4\u00e4v\u00e4t ilmastotoimien kustannuksia ja vaikutuksia teollisuudelleen. Ne uskovat, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennystoimien rahoittaminen esimerkiksi kehittyviss\u00e4 talouksissa on halvempaa kuin EU:n omien p\u00e4\u00e4st\u00f6jen v\u00e4hent\u00e4minen.<\/p>\n Toisella puolella esimerkiksi Suomen hallitus katsoi, ett\u00e4 ilmastotavoitteet tuovat Eurooppaan vihreit\u00e4 investointeja. Siksi ne halusivat, ett\u00e4 vain pieni osa toimista ulkoistetaan EU:n ulkopuolelle.<\/p>\n Toiseksi monet maat ovat huolissaan siit\u00e4, ett\u00e4 EU-veronmaksajien varoja ohjautuu h\u00e4m\u00e4riin hankkeisiin, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tuota luvattuja p\u00e4\u00e4st\u00f6v\u00e4hennyksi\u00e4. Siksi lakiin halutaan kirjata, ett\u00e4 EU voi ostaa vain korkealaatuisia hiilikrediittej\u00e4.<\/p>\n Hiilikrediittien vastustajat varoittivat my\u00f6s, ettei krediittien saatavuudesta ole takeita ja ett\u00e4 ne voivat lopulta olla kalliimpi vaihtoehto kuin EU:ssa teht\u00e4v\u00e4t ilmastotoimet.<\/p>\n T\u00e4st\u00e4k\u00f6 neuvoteltiin koko y\u00f6?<\/p>\n Ei. Kokousl\u00e4hteet kuvasivat y\u00f6llisi\u00e4 neuvotteluja kaoottisiksi, kun skeptiset j\u00e4senmaat alkoivat tuoda neuvotteluihin yh\u00e4 uusia vaatimuksia. Lopulta kyse ei ollut vain ilmastolain sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4, vaan poliittiseen sopuun kytkettiin monenlaisia elementtej\u00e4.<\/p>\n Puolan johdolla It\u00e4-Eurooppa onnistui puskemaan l\u00e4pi vaatimuksensa siit\u00e4, ett\u00e4 EU lykk\u00e4\u00e4 liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6kaupan voimaantuloa vuoteen 2028. Suomea kokouksessa edustanut ymp\u00e4rist\u00f6- ja ilmastoministeri Sari Multala<\/a> (kok) sanoo, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 oli neuvotteluiden ratkaiseva my\u00f6nnytys.<\/p>\n P\u00e4\u00e4st\u00f6kauppaan on tulossa my\u00f6s hintavakauttajaa, joka est\u00e4\u00e4 polttoaineen voimakkaan kallistumisen.<\/p>\n