{"id":8235,"date":"2025-08-17T08:36:09","date_gmt":"2025-08-17T08:36:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/8235\/"},"modified":"2025-08-17T08:36:09","modified_gmt":"2025-08-17T08:36:09","slug":"miksi-kavi-nain-etta-suomen-velkaongelma-ei-vain-hellita-siihen-on-nelja-syyta-talous","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/8235\/","title":{"rendered":"Miksi k\u00e4vi n\u00e4in, ett\u00e4 Suomen velkaongelma ei vain hellit\u00e4 \u2013 siihen on nelj\u00e4 syyt\u00e4 | Talous"},"content":{"rendered":"

T\u00e4n\u00e4 vuonna Suomi ottaa lis\u00e4\u00e4 velkaa arviolta 13 miljardia euroa<\/a>. Vuonna 2019 valtiolla oli 106 miljardia euroa velkaa, mutta nyt m\u00e4\u00e4r\u00e4 on ylitt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 jo 180 miljardia.<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n hallituskauden tuntuvat leikkaukset eiv\u00e4t riit\u00e4 alkuunkaan. Talous on j\u00e4\u00e4m\u00e4ss\u00e4 pakkasen puolelle pitk\u00e4ksi aikaa.<\/p>\n

Jos n\u00e4in k\u00e4y, niukkuutta on tarjolla vuoteen 2035 asti. Sin\u00e4 aikana nyt kouluun mennyt lapsi ehtii kasvaa melkein t\u00e4ysi-ik\u00e4iseksi.<\/p>\n

Miten t\u00e4ss\u00e4 n\u00e4in k\u00e4vi?<\/p>\n

Katsotaan ensin, miten velka on p\u00e4\u00e4ssyt repsahtamaan t\u00e4llaiseksi.<\/p>\n

2000-luvun alku oli Suomelle hyv\u00e4. Julkinen velka putosi noin 30 prosenttiin suhteessa bkt:hen.<\/p>\n

Yhdysvaltojen asuntomarkkinoilta alkanut finanssikriisi ja Nokian vaikeudet osuivat samoihin vuosiin. Suomi velkaantui taas.<\/p>\n

Kun talous kasvoi hitaasti ja korot laskivat kohti nollaa, valtio kattoi alij\u00e4\u00e4mi\u00e4 halvalla lainalla.<\/p>\n

Velkasuhde oli ehtinyt 2010-luvun lopulla tasaantua, mutta sitten iski koronakriisi.<\/p>\n

Viime vuosia ovat leimanneet sodat, ep\u00e4varmuus ja talouskasvun hitaus. Leikkauksista huolimatta velkasuhde jatkaa kasvuaan.<\/p>\n

Toisin sanoen velan pitk\u00e4 nousutrendi on vaihtunut kriiseihin, jotka seuraavat toisiaan vailla pysyv\u00e4\u00e4 k\u00e4\u00e4nnett\u00e4.<\/p>\n

\u2013 On ollut kriisi\u00e4 toisensa j\u00e4lkeen. Samalla maailmantalouden tilanne on eritt\u00e4in ep\u00e4varma, eik\u00e4 tarjoa lohdutusta, sanoo taloushistorian professori Jari Eloranta<\/strong> Helsingin yliopistosta.<\/p>\n

Mutta Eloranta my\u00f6s suhteuttaa asiaa heti.<\/p>\n

\u2013 Meill\u00e4 on ollut aiemmin historiassa paljon enemm\u00e4nkin velkaa. Pitk\u00e4ss\u00e4 juoksussa tilanne ei ole erityisen h\u00e4lytt\u00e4v\u00e4. Ja kun katsotaan muita euromaita, niin velka on lis\u00e4\u00e4ntynyt melko samassa tasossa eli Suomi ei ole mik\u00e4\u00e4n valtava poikkeus, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n

Mutta sitke\u00e4ss\u00e4 velka nyt on, ja siihen on monta syyt\u00e4.<\/p>\n

K\u00e4yd\u00e4\u00e4n niist\u00e4 l\u00e4pi nelj\u00e4 keskeist\u00e4.<\/p>\n

\u201dSe dramaattinen asia joka tapahtui oli, ett\u00e4 Suomi putosi kasvukelkasta.\u201d<\/strong><\/p>\n

Velka ei v\u00e4hene, koska talous ei kasva.<\/p>\n

Suomi oli my\u00f6s 1990-luvun laman j\u00e4ljilt\u00e4 velkainen, mutta silloin takataskussa oli ihmel\u00e4\u00e4ke eli matkapuhelinj\u00e4tti Nokia. Sen kasvu ja imu nosti koko maata, ja budjetit palasivat melko nopeasti plusmerkkisiksi.<\/p>\n

Nyt ihmel\u00e4\u00e4kett\u00e4 ei ole.<\/p>\n

\u2013 Puuttuu samanlainen buusti, joka 90-luvulla korjasi velkaantumisen, sanoo Helsingin yliopiston taloustieteen professori Roope Uusitalo<\/strong>.<\/p>\n

Menotkin lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t, mutta nimenomaan kasvun puute on perimm\u00e4inen ongelma.<\/p>\n

\u2013 Julkiset menot kuten ik\u00e4\u00e4ntymisen kustannukset ovat kyll\u00e4 kasvaneet, mutta eiv\u00e4t erityisen vauhdikkaasti. Se dramaattinen asia joka tapahtui oli, ett\u00e4 Suomi putosi kasvukelkasta, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n

Kun talous piiputtaa, valtio saa v\u00e4hemm\u00e4n verotuloja mutta menot yleens\u00e4 kasvavat.<\/p>\n

\"Tukkirekka<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Suomi vie muihin EU-maihin verrattuna poikkeuksellisen paljon raaka-aineita ja muita matalan jalostusarvon tuotteita. Kuva: Jarkko Riikonen \/ Yle<\/p>\n

Suomella on \u201dpalikat kohdallaan\u201d, sanoo juuri el\u00e4k\u00f6itynyt Turun yliopiston taloustieteen professori Jouko Vilmunen<\/strong>: koulutettu v\u00e4est\u00f6, hyv\u00e4 infrastruktuuri ja toimivat palvelut. Mutta yksi iso asia on vinossa.<\/p>\n

\u2013 Toimialarakenne on vanhentunut. Meill\u00e4 nojataan puunjalostukseen ja perinteiseen teollisuuteen, eik\u00e4 resursseja ole onnistuttu siirt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuottavampaan ty\u00f6h\u00f6n, Vilmunen sanoo.<\/p>\n

\u2013 Pitk\u00e4n aikav\u00e4lin kasvun puute on se todellinen ongelma.<\/p>\n

Vilmunen sanoo, ett\u00e4 Ruotsi on palveluyhteiskuntana vuosia Suomea edell\u00e4.<\/p>\n

2. V\u00e4ki ik\u00e4\u00e4ntyy, se maksaa ja ty\u00f6v\u00e4est\u00e4 on pulaa<\/p>\n

\u201dJotkut esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 julkista sektoria on paisutettu holtittomasti. Ei se minusta ihan niin ole.\u201d<\/strong><\/p>\n

Suomalaisen keski-ik\u00e4 on noussut 39,3 vuodesta 43,8 vuoteen<\/a> vuosina 2000\u20132023, ja pian suuret ik\u00e4luokat t\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t 80 vuotta.<\/p>\n

Sote-palvelujen nettok\u00e4ytt\u00f6kustannukset eli k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6menot olivat viime vuonna noin 25 miljardia euroa. Se on viisi miljardia euroa enemm\u00e4n kuin vuonna 2020 ja johtuu valtaosin siit\u00e4<\/a>, ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntyminen on kallista.<\/p>\n

Varsinaisten hoivamenojen eli kotihoidon, ymp\u00e4rivuorokautisen hoidon ja omaishoidon korvausten kasvua ei silti pid\u00e4 liioitella. N\u00e4in sanoo ik\u00e4\u00e4ntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksik\u00f6n johtaja, professori Teppo Kr\u00f6ger<\/strong> Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopistosta.<\/p>\n

\u2013 Absoluuttiset summat ovat kyll\u00e4 kasvaneet, mutta kustannusten suhde bruttokansantuotteeseen on pysynyt melko samana. Ja monilla alueilla on pikemminkin nipistyksi\u00e4 tulossa, Kr\u00f6ger sanoo.<\/p>\n

Suomi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hoivaan v\u00e4hemm\u00e4n rahaa kuin muut Pohjoismaat.<\/p>\n

\"Vanhuksen<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

V\u00e4est\u00f6n ik\u00e4\u00e4ntymisess\u00e4 ollaan nyt tilanteessa, josta parikymment\u00e4 vuotta sitten puhuttiin tulevaisuuden asiana. Kuva: Jarkko Riikonen \/ Yle<\/p>\n

Iso tekij\u00e4 menojen kasvussa ovat el\u00e4kemenot.<\/p>\n

\u2013 Jotkut esitt\u00e4v\u00e4t, ett\u00e4 velkaantuminen johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 julkista sektoria on paisutettu holtittomasti. Ei se minusta ihan niin ole, vaan ennemminkin on pidetty kiinni el\u00e4kelupauksesta, M\u00e4\u00e4tt\u00e4nen sanoo.<\/p>\n

Perusasia on kirkas: ty\u00f6t\u00e4 tekev\u00e4\u00e4 nuorempaa v\u00e4ke\u00e4 ei ole tarpeeksi.<\/p>\n

Hallituksen tavoitteena oli saada 100\u00a0000 ty\u00f6llist\u00e4 lis\u00e4\u00e4, mutta nyt ty\u00f6llisi\u00e4 onkin yli 60\u00a0000 v\u00e4hemm\u00e4n kuin hallituksen aloittaessa.<\/p>\n

Kiritt\u00e4v\u00e4\u00e4 on siis 160\u00a0000 ty\u00f6llisen verran, ja samalla ty\u00f6tt\u00f6myys on kasvanut l\u00e4hes EU-maiden k\u00e4rkitasolle<\/a>. Jos asia olisi paremmalla tolalla, ik\u00e4\u00e4ntymisen menotkaan eiv\u00e4t tuntuisi niin suurilta.<\/p>\n

3. Armeija ja velan korot sy\u00f6v\u00e4t miljardikaupalla lis\u00e4\u00e4 rahaa<\/p>\n

\u201dTaloustieteilij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta puolustusmenot ovat negatiivisia menoja.\u201d<\/strong><\/p>\n

Suomen riesaksi on tullut kaksi uutta monen miljardin menoer\u00e4\u00e4: puolustusmenojen ja valtionvelan korkojen kasvu.<\/p>\n

Puolustusvoimille on ollut piikki auki sen j\u00e4lkeen, kun Ven\u00e4j\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4si Ukrainaan.<\/p>\n

Vuonna 2020 puolustusmenot olivat noin 3,1 miljardia euroa. T\u00e4n\u00e4 vuonna ne kipuavat jo 6,5 miljardiin ja vuoteen 2029 menness\u00e4 arviolta 9,3 miljardiin. Se tarkoittaisi kolminkertaistumista kymmeness\u00e4 vuodessa, ja raha on pois kaikesta muusta.<\/p>\n

\u2013 Taloustieteilij\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta puolustusmenot ovat negatiivisia menoja. Ne eiv\u00e4t tue kasvua samoin kuin vaikka koulutusinvestoinnit, Jari Eloranta sanoo.<\/p>\n

\"f-35-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

T\u00e4m\u00e4 on pian Suomen uusinta aseistusta \u2013 ja kalleinta. Norjalainen F-35-h\u00e4vitt\u00e4j\u00e4 harjoituksessa Suomessa vuonna 2023. Kuva: Toni Pitk\u00e4nen \/ Yle<\/p>\n

Valtionvelan korkomenoissa on k\u00e4ynniss\u00e4 samanlainen trendi.<\/p>\n

Kun valtio sai 2010-luvulla lainaa eritt\u00e4in edullisella korolla, ja alij\u00e4\u00e4mi\u00e4 paikattiin velalla. Vuonna 2022 korkomenot olivat 840 miljoonaa euroa<\/a>.<\/p>\n

Nyt vanhoja nollakorkolainoja joudutaan korvaamaan kalliimmilla. T\u00e4lle vuodelle korkoihin on varattu jo 3,5 miljardia euroa ja vuonna 2029 arviolta 5 miljardia euroa<\/a>.<\/p>\n

Lasku armeijan lis\u00e4rahasta ja korkomenoista on siis yhteens\u00e4 jo kuusi miljardia euroa vuodessa. L\u00e4hivuosina se nousee kymmeneen miljardiin.<\/p>\n

4. Hallitus on tehnyt my\u00f6s virheit\u00e4, ja kolme vuotta sitten tehtiin merkitt\u00e4v\u00e4 tilastomuutos<\/p>\n

\u201dKun tehd\u00e4\u00e4n leikkauksia heikon kasvun aikana, se tiet\u00e4\u00e4 huonoa taloudelle.\u201d<\/strong><\/p>\n

Velkatilanne on syntynyt monen edelt\u00e4v\u00e4n hallituksen aikana. P\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpon<\/strong> (kok.) johtama nykyhallitus sai eteens\u00e4 tilanteen, jossa velka oli jo koholla.<\/p>\n

Hallituksen leikkaustoimet ovat luultavasti pahentaneet tilannetta, sanovat asiantuntijat.<\/p>\n

\u2013 Me tied\u00e4mme taloustieteellisest\u00e4 kirjallisuudesta, ett\u00e4 kun tehd\u00e4\u00e4n leikkauksia heikon kasvun aikana, se tiet\u00e4\u00e4 huonoa taloudelle, Vilmunen sanoo.<\/p>\n

\u2013 Minusta Suomi ei ole 2020-luvulla ollut sellaisessa tilanteessa, ett\u00e4 olisi pit\u00e4nyt l\u00e4hte\u00e4 sopeuttamaan taloutta t\u00e4ll\u00e4 tavoin. T\u00e4ll\u00e4 politiikalla on vain hidastettu talouskasvua, jatkaa Eloranta.<\/p>\n

M\u00e4\u00e4tt\u00e4sen mukaan on tosin my\u00f6s ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, ett\u00e4 hallitus on hankalassa tilanteessa tehnyt velkatoimia eik\u00e4 vain odottanut suhdanteen paranemista, vaikka se olisi paperilla talousoppien mukaista.<\/p>\n

\"Purra<\/p>\n

Avaa kuvien katselu<\/p>\n

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) ja p\u00e4\u00e4ministeri Petteri Orpo (kok.) hallituksen puoliv\u00e4liriihess\u00e4 kev\u00e4\u00e4ll\u00e4. Kuva: Silja Viitala \/ Yle<\/p>\n

Milloin velkatilanne on uhkaava ja mit\u00e4 julkiseen velkaan ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n lasketaan, on sekin jossain m\u00e4\u00e4rin tulkintaa.<\/p>\n

Kolme vuotta sitten tehtiin merkitt\u00e4v\u00e4 tilastointimuutos, kun vuokra-asuntojen ja asumisoikeustalojen korkotukilainat alettiin laskea mukaan julkiseen velkaan. Taustalla oli muutos EU-tulkintaan.<\/p>\n

Se nosti kertaheitolla Suomen velka-astetta suhteessa bkt:hen per\u00e4ti 5,9 prosenttiyksikk\u00f6\u00e4 ja vaikuttaa edelleen \u2013 Suomi vajosi yhden tulkinnan vuoksi selv\u00e4sti huonompaan velkajamaan.<\/p>\n

Mit\u00e4 velkaliisterin juurisyille pit\u00e4isi tapahtua, jotta tilanne helpottuisi?<\/p>\n

Asiantuntijoilla on t\u00e4st\u00e4 ajatuksia.<\/p>\n

\u2013 Ykk\u00f6sasia on, ett\u00e4 maailmanpoliittinen tilanne selkeytyisi, Jari Eloranta arvioi.<\/p>\n

Toinen toive on, ett\u00e4 Suomi l\u00f6yt\u00e4isi uusia menestysreseptej\u00e4.<\/p>\n

\u2013 Yhdysvallat ei ole menestynyt perinteisell\u00e4 teollisuudella vaan uusilla toimialoilla, jotka sanelevat mit\u00e4 maailmassa luetaan ja kuunnellaan, Jouko Vilmunen viittaa Applen ja Metan kaltaisiin digij\u00e4tteihin.<\/p>\n

Kolmas on se, ett\u00e4 suhdanne k\u00e4\u00e4ntyisi.<\/p>\n

\u2013 Julkisen talouden tilanne n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 juuri nyt synkemm\u00e4lt\u00e4 kuin mit\u00e4 se ehk\u00e4 v\u00e4h\u00e4n isommassa kuvassa on. On hyv\u00e4t mahdollisuudet, ett\u00e4 ty\u00f6llisyys vahvistuu ja p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n kasvun osalta verrokkimaiden tahtiin, Niku M\u00e4\u00e4tt\u00e4nen sanoo.<\/p>\n

Hallitus neuvottelee 1.\u20132. syyskuuta ensi vuoden budjetista ja aikoo sopeuttaa taloutta viel\u00e4 miljardilla eurolla<\/a>. Vajaan kahden vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 on seuraavan hallituksen vuoro.<\/p>\n

Haastateltavista Roope Uusitalo on ollut Talouspolitiikan arviointineuvoston puheenjohtajana 2014\u20132019, Jouko Vilmunen 2019\u20132023 ja Niku M\u00e4\u00e4tt\u00e4nen vuodesta 2023.<\/p>\n

Voit keskustella aiheesta 17.8. kello 23:een saakka.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"T\u00e4n\u00e4 vuonna Suomi ottaa lis\u00e4\u00e4 velkaa arviolta 13 miljardia euroa. Vuonna 2019 valtiolla oli 106 miljardia euroa velkaa,…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":8236,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[22,23,4115,3020,26,27,33,31,30,17,4114,24,25,28,29,15,18,21,32,78,19,20,16,2555,2757],"class_list":{"0":"post-8235","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-otsikot","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-budjetit","11":"tag-budjettiriihi","12":"tag-featured-news","13":"tag-featurednews","14":"tag-fi","15":"tag-finland","16":"tag-finnish","17":"tag-headlines","18":"tag-julkinen-talous","19":"tag-latest-news","20":"tag-latestnews","21":"tag-main-news","22":"tag-mainnews","23":"tag-news","24":"tag-otsikot","25":"tag-paauutiset","26":"tag-suomi","27":"tag-talous","28":"tag-top-stories","29":"tag-topstories","30":"tag-uutiset","31":"tag-valtiontalous","32":"tag-velat"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8235","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8235"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8235\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8236"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8235"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8235"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8235"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}