{"id":8247,"date":"2025-08-17T09:01:06","date_gmt":"2025-08-17T09:01:06","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/8247\/"},"modified":"2025-08-17T09:01:06","modified_gmt":"2025-08-17T09:01:06","slug":"usassa-suomi-oli-pitkaan-sivuroolissa-sitten-kiinnostus-rajahti","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/8247\/","title":{"rendered":"USA:ssa Suomi oli pitk\u00e4\u00e4n sivuroolissa \u2013 sitten kiinnostus r\u00e4j\u00e4hti"},"content":{"rendered":"

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula<\/strong> ja London School of Economicsin turvallisuuspolitiikan tutkija Helj\u00e4 Ossa<\/strong> k\u00e4sittelev\u00e4t teoksessaan, miten Suomen turvallisuuspolitiikka on n\u00e4hty eri l\u00e4nsimaissa vuosina 2014-2024.<\/p>\n

Tarve tiet\u00e4\u00e4, mit\u00e4 muut meist\u00e4 ajattelevat, on tyypillisint\u00e4 pienille ja mahdollisesti uhatuksi itsens\u00e4 tunteville valtioille. Suomen kaltaisilla mailla on voimakas intressi tiet\u00e4\u00e4, miten muut asemoivat sen kriisitilanteissa, mit\u00e4 silt\u00e4 odotetaan ja mit\u00e4 muut ovat valmiita tekem\u00e4\u00e4n sen puolesta.<\/p>\n

Suomi ei ollut vuosikymmeniin t\u00e4rke\u00e4 Yhdysvalloille<\/p>\n

Pohjois-Eurooppaa Yhdysvallat tarkastelee kahtena erillisen\u00e4 alueena, jotka ovat It\u00e4meri ja arktinen alue. Suomi ei ollut vuosikymmeniin kokonaisuudessa kovin t\u00e4rke\u00e4 yksitt\u00e4inen tekij\u00e4, mutta yhteisty\u00f6t\u00e4 kehiteltiin hiljalleen koko kylm\u00e4n sodan j\u00e4lkeisen ajan.<\/p>\n

Suomi tiivisti suhteitaan Yhdysvaltoihin 1990-luvulla ottamalla osaa Naton operaatioihin Balkanilla ja Afganistanissa 2000-luvulla.<\/p>\n

Hyv\u00e4t suhteet n\u00e4kyiv\u00e4t my\u00f6s asekaupoissa, Suomi osti vuonna 1992 kaikkiaan 64 kappaletta F\/A18 Hornet-h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4. Pariakymment\u00e4 vuotta my\u00f6hemmin Yhdysvallat m\u00f6i Suomelle JASSM-ohjuksia ja 2020-luvulla tehtiin p\u00e4\u00e4t\u00f6s ostaa F-35-h\u00e4vitt\u00e4ji\u00e4.<\/p>\n

Vuonna 2016 Yhdysvallat ja Suomi allekirjoittivat kahdenv\u00e4list\u00e4 puolustusyhteisty\u00f6t\u00e4 koskevan aiejulistuksen, jonka tarkoituksena oli tiivist\u00e4\u00e4 maiden v\u00e4list\u00e4 puolustusyhteisty\u00f6t\u00e4 ja tehd\u00e4 siit\u00e4 s\u00e4\u00e4nn\u00f6nmukaisempaa.<\/p>\n

Ven\u00e4j\u00e4n hy\u00f6k\u00e4tty\u00e4 Ukrainaan vuonna 2022 kiinnostus Suomea ja sen mahdollista Nato-j\u00e4senyytt\u00e4 kohtaan suorastaan r\u00e4j\u00e4hti. Suomen Nato-j\u00e4senyys n\u00e4htiin Yhdysvalloissa positiivisessa valossa, tavallisesti eritt\u00e4in riitaisa kongressikin hyv\u00e4ksyi Suomen j\u00e4senyyden l\u00e4hes yksimielisesti.<\/p>\n

Suomi ja my\u00f6s Ruotsi n\u00e4htiin ennen kaikkea turvallisuuden tuottajina, ei kuluttajina. Erityisesti Suomen asevelvollisuus ja puolustusbudjetit, jotka olivat l\u00e4hell\u00e4 Naton tavoitetasoa, otettiin my\u00f6nteisesti vastaan niin mediassa kuin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jienkin keskuudessa. Suomen liittyminen Natoon n\u00e4htiin tukevan Baltian alueen puolustusta ja toi liittokunnalle lis\u00e4arvoa arktisella alueella.<\/p>\n

Suomi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4nlaisena mallioppilaana<\/p>\n

Suomen ja Saksan v\u00e4liset turvallisuus- ja puolustuspoliittiset suhteet ulottuvat yli sadan vuoden taakse. Keisarillinen Saksa koulutti vuodesta 1915 l\u00e4htien suomalaisvapaaehtoisista j\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 heikent\u00e4\u00e4kseen Ven\u00e4j\u00e4\u00e4. Siten Suomi oli yksi Saksan pelinappuloista.<\/p>\n

Jatkosodassa Suomi turvautui j\u00e4lleen Saksaan taistelussa Neuvostoliittoa vastaan. Sodan lopulla Suomi irtautui liittolaissuhteesta ja siit\u00e4 seurasi Lapin sota. Sotavuodet vaikuttivat Suomen hyvin pragmaattiseen suhtautumiseen sotilaalliseen liittoutumiseen. Valtiojohto on el\u00e4nyt kulloisenkin tilanteen mukaan ja tehnyt k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksi\u00e4 hyvinkin nopeasti.<\/p>\n

Ennen Ven\u00e4j\u00e4n kasvavaa aggressiivisuutta 2010-luvulla Saksalle It\u00e4meri ei ollut keskeisess\u00e4 asemassa turvallisuuspolitiikassa. Ven\u00e4j\u00e4n vallattua Krimin Saksa muutti puolustuspoliittista ajatteluaan ja Suomenkin kanssa teht\u00e4v\u00e4\u00e4 puolustusyhteisty\u00f6t\u00e4 tiivistettiin. Yhteisty\u00f6 j\u00e4i kuitenkin v\u00e4h\u00e4lle huomiolle.<\/p>\n

Saksassa Suomi j\u00e4\u00e4 marginaaliseen asemaan strategisessa suunnittelussa ja poliittisessa keskustelussa. Tutkimukset, joissa tarkastellaan Saksan ja Suomen v\u00e4lisi\u00e4 suhteita ovat harvassa ja t\u00e4ll\u00f6inkin keskityt\u00e4\u00e4n l\u00e4hinn\u00e4 toisen maailmansodan ajan tapahtumiin.<\/p>\n

Nimenomaan Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan perehtyneit\u00e4 tutkijoita ei Saksassa juuri ole. Yksi selitys on, ett\u00e4 Suomi n\u00e4hd\u00e4\u00e4n er\u00e4\u00e4nlaisena mallioppilaana, joka ei aiheuta ongelmia eurooppalaisessa politiikassa. Siten Suomea ei ole kovin kiinnostavaa tutkia.<\/p>\n

Suomi nostettiin tosin esiin vuonna 2014 ensin Krimin miehityksen ja uudelleen Ukrainan sodan yhteydess\u00e4. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka ylitt\u00e4\u00e4 saksalaisen uutiskynnyksen vain harvoin ja silloinkin ohimenevin\u00e4 syk\u00e4yksin\u00e4.<\/p>\n

Baltiaan pidettiin et\u00e4isyytt\u00e4<\/p>\n

Suomi piti pitk\u00e4\u00e4n 2000-luvulla et\u00e4isyytt\u00e4 Baltian maiden hyvinkin tiukkoihin Ven\u00e4j\u00e4-n\u00e4kemyksiin. Esimerkiksi Virossa Ven\u00e4j\u00e4 on n\u00e4hty aivan keskeisen\u00e4 ja itse asiassa ainoana valtiollisena uhkana. T\u00e4st\u00e4 k\u00e4sityksest\u00e4 syntyi ajoittain n\u00e4kemyseroja Suomen valtiojohdon kanssa. Baltiaan saatettiin suhtautua jopa alentuvasti.<\/p>\n

Suomella ja Virolla on Baltian maista eniten yhteisty\u00f6t\u00e4, joka on n\u00e4kynyt muun muassa neuvostomiehityksen j\u00e4lkeisiss\u00e4 ratkaisuissa asevoimien suhteen. Latvian ja Liettuan puolustus perustuu vapaaehtoisjoukkoihin, kun Viro valitsi laajan reservin luomisen. Viron puolustusvoimien muotoutumiseen Suomella oli huomattavaa vaikutusta.<\/p>\n

Baltian maat liittyiv\u00e4t sek\u00e4 EU:hun ett\u00e4 Natoon vuonna 2004. Suomen liittyminen Natoon oli eritt\u00e4in tervetullut asia Baltian maiden n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n

J\u00e4senyys poisti aiempia haasteita It\u00e4meren turvallisuuden yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4. Aiemmin oli ep\u00e4varmaa, miten paljon liittoutumaton Suomi olisi voinut tukea Baltian valtioita. Niiden omat puolustusvoimat ovat melko heikot ja ovat hyvin riippuvaisia muiden Nato-maiden tuesta, t\u00e4rkeimm\u00e4t liittolaiset ovat Yhdysvallat ja Britannia.<\/p>\n

Tommi Koivula & Helj\u00e4 Ossa: Suomi mainittu. Kansallisen turvallisuutemme murroskausi 2014\u20132024 l\u00e4ntisin silmin. 351 sivua. Kustannusosakeyhti\u00f6 Teos.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula ja London School of Economicsin turvallisuuspolitiikan tutkija Helj\u00e4 Ossa k\u00e4sittelev\u00e4t teoksessaan, miten Suomen…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":8248,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[22,23,26,27,33,31,30,17,1433,24,25,28,29,15,18,21,32,19,20,546,16],"class_list":{"0":"post-8247","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-suomi","8":"tag-breaking-news","9":"tag-breakingnews","10":"tag-featured-news","11":"tag-featurednews","12":"tag-fi","13":"tag-finland","14":"tag-finnish","15":"tag-headlines","16":"tag-historia","17":"tag-latest-news","18":"tag-latestnews","19":"tag-main-news","20":"tag-mainnews","21":"tag-news","22":"tag-otsikot","23":"tag-paauutiset","24":"tag-suomi","25":"tag-top-stories","26":"tag-topstories","27":"tag-turvallisuus","28":"tag-uutiset"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8247","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=8247"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/8247\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/8248"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=8247"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=8247"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=8247"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}