Todenn\u00e4k\u00f6isimmin sairastuvat pit\u00e4isi saada liikkeelle, sanoo tutkija.<\/p>\n
Lue tiivistelm\u00e4<\/p>\n
Tiivistelm\u00e4 on teko\u00e4lyn tekem\u00e4 ja ihmisen tarkistama.<\/p>\n
Uusi tutkimus Nature Medicine -tiedelehdess\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 jo 3000-5000 askelta p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 viivytt\u00e4\u00e4 Alzheimerin taudin puhkeamista kolmella vuodella.<\/p>\n
Harvardin yliopiston tutkijat mittasivat ik\u00e4ihmisten fyysist\u00e4 aktiivisuutta askelmittarilla ja havaitsivat liikunnan hidastavan erityisesti tauproteiinivyyhtien kertymist\u00e4 aivoissa.<\/p>\n
Tutkija Wai Ying Wendy Yau Harvardista pit\u00e4\u00e4 rohkaisevana, ett\u00e4 v\u00e4h\u00e4inenkin liikunta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 auttavan Alzheimerin taudin ehk\u00e4isyss\u00e4.<\/p>\n
Varsin maltillinenkin p\u00e4ivitt\u00e4inen liikkuminen viivytt\u00e4\u00e4 merkitt\u00e4v\u00e4sti Alzheimerin taudin puhkeamista verrattuna liikkumattomuuteen, kertoo tuore tutkimus<\/a>, joka on julkaistu Nature Medicine -tiedelehdess\u00e4.<\/p>\n Liikkumattomuus tiedettiin ennest\u00e4\u00e4n Alzheimerin taudin riskitekij\u00e4ksi. Tieto liikkeen m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 on ollut ep\u00e4luotettavaa, koska tutkimuksissa on useimmiten tyydytty ihmisten omaan arvioon liikkumisensa m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n Nyt tutkijat mittasivat askelmittarilla fyysist\u00e4 aktiivisuutta ihmisilt\u00e4, joilla oli jo Alzheimerin taudin merkkej\u00e4 aivoissa. Heid\u00e4n muistinsa ja toimintakykyns\u00e4 oli tutkimuksen alussa kuitenkin tallella.<\/p>\n Niill\u00e4, jotka ottivat v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3\u202f000\u20135\u202f000 askelta p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4, taudin puhkeaminen viiv\u00e4styi keskim\u00e4\u00e4rin kolmella vuodella verrattuna liikkumattomiin. 5\u202f000\u20137\u202f500 askelta p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 viivytti toimintakyvyn laskua seitsem\u00e4n vuotta. Enempi liikunta ei en\u00e4\u00e4 tuonut lis\u00e4hy\u00f6ty\u00e4.<\/p>\n Kolme tuhatta askelta vastaa terveell\u00e4 aikuisella keskim\u00e4\u00e4rin parin kilometrin matkaa. Vanhemmiten askel toki lyhenee.<\/p>\n \u201dHyvin rohkaiseva tieto on, ett\u00e4 jo v\u00e4h\u00e4kin liikunta n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 auttavan\u201d, sanoo Nature-lehdess\u00e4<\/a> yksi tutkimuksen tekij\u00f6ist\u00e4, Wai Ying Wendy Yau<\/a> Harvardin yliopistosta Yhdysvalloista.<\/p>\n Tarkoin ei tiedet\u00e4, miten ja miksi Alzheimerin tauti kehittyy. Siihen kuitenkin kuuluu aivoihin kertyv\u00e4 amyloidiplakki ja aivosolujen sis\u00e4iset tauproteiinin vyyhdet.<\/p>\n \u00c4lyllisten kykyjen lasku n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 olevan enemm\u00e4n yhteydess\u00e4 tauvyyhtien lis\u00e4\u00e4ntymiseen.<\/p>\n Uudessa tutkimuksessakin k\u00e4vi ilmi, ett\u00e4 suurempi liikunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4 hidasti nimenomaan tauvyyhtien kertymist\u00e4. Amyloidiplakin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n sill\u00e4 ei juuri ollut vaikutusta.<\/p>\n Suurin riski taudin puhkeamiseen n\u00e4ytti kuitenkin olevan niill\u00e4, joilla oli tutkimuksen alussa paljon amyloidiplakkia ja jotka liikkuivat hyvin v\u00e4h\u00e4n.<\/p>\n