{"id":82555,"date":"2025-11-06T08:22:19","date_gmt":"2025-11-06T08:22:19","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/82555\/"},"modified":"2025-11-06T08:22:19","modified_gmt":"2025-11-06T08:22:19","slug":"tyossani-paasen-ihastelemaan-privaattia-luonto-ohjelmaa-toivo-rantala-on-viihtynyt-metsatoissa-jo-18-vuoden-ajan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/82555\/","title":{"rendered":"”Ty\u00f6ss\u00e4ni p\u00e4\u00e4sen ihastelemaan privaattia luonto-ohjelmaa” \u2013 Toivo Rantala on viihtynyt mets\u00e4t\u00f6iss\u00e4 jo 18 vuoden ajan"},"content":{"rendered":"

\n \u00c4ht\u00e4ril\u00e4inen mets\u00e4koneenkuljettaja Toivo Rantala<\/strong> on mets\u00e4alan moniosaaja, joka on viihtynyt mets\u00e4ss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 jo 18 vuoden ajan. Lis\u00e4ksi h\u00e4n on toiminut ajo- ja kaivinkoneenkuljettajana.\n <\/p>\n

\n \u2013 Alun perin serkkupoika sai minut innostumaan alasta. Yl\u00e4asteen j\u00e4lkeen opiskelin Tuomarniemen mets\u00e4oppilaitoksessa \u00c4ht\u00e4riss\u00e4 kaksi vuotta. Koska siihen aikaan t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ei ollut viel\u00e4 mets\u00e4koneenkuljettajan opintoja, k\u00e4vin vuoden kest\u00e4neen jatkokoulutuksen J\u00e4ms\u00e4nkoskella, Rantala kertaa.\n <\/p>\n

\n Vuonna 2007 Rantala aloitti ajokoneen kuljettajana ja 2010 luvun alussa h\u00e4n siirtyi monitoimikoneen eli moton kuskiksi.\n <\/p>\n

\n \u2013 V\u00e4lill\u00e4 k\u00e4vin kokeilemassa ty\u00f6t\u00e4 suuressa tehtaassa, mutta mets\u00e4 veti puoleensa. Ty\u00f6n ohessa pakollisena lis\u00e4koulutuksena olen suorittanut muun muassa luontopuolen sertifikaatin, Rantala kertoo.\n <\/p>\n

\n Luonnossa viihtyv\u00e4lle miehelle mets\u00e4 ty\u00f6paikkana on unelma. Syv\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skennelless\u00e4 Rantala on p\u00e4\u00e4ssyt seuraamaan privaattia luonto-ohjelmaa ja saanut ihailla karhuja, susia, hirvi\u00e4, ilveksi\u00e4 ja muita mets\u00e4nel\u00e4imi\u00e4 niiden omassa elinymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4.\n <\/p>\n

\n \u2013 Parasta t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 on vapaus, ja se ett\u00e4 saa olla ihan yksin\u00e4\u00e4n mets\u00e4ss\u00e4, Rantala kiteytt\u00e4\u00e4.\n <\/p>\n

\n Motokuskin ty\u00f6 ei ole pelkk\u00e4\u00e4 puiden kaatamista ja pinoamista, vaan se on ammattisilm\u00e4ll\u00e4 toteutettua, tarkkuutta vaativaa ty\u00f6t\u00e4 mets\u00e4\u00e4 kunnioittaen.\n <\/p>\n

Parasta t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4 on vapaus, ja se ett\u00e4 saa olla ihan yksin\u00e4\u00e4n mets\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n

\"Kun<\/p>\n

\n Kun kuljettaja tulee ulos ohjaamosta, ty\u00f6turvallisuuslain mukaan on k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4 suojakyp\u00e4r\u00e4\u00e4 ja turvakenki\u00e4.\n <\/p>\n

\n Kuva: Tapio Valtonen\n <\/p>\n

Monipuolinen ty\u00f6 antaa tekij\u00e4lle t\u00f6it\u00e4 <\/strong><\/p>\n

\n Rantalan ty\u00f6antaja on karstulalainen Mets\u00e4koneet Valtoaho ay, jonka mets\u00e4palveluihin kuuluvat puunkorjuu, mets\u00e4n uudistaminen, energiapuun korjuu sek\u00e4 mets\u00e4n- ja tienhoito.\n <\/p>\n

\n \u2013 Olen tyytyv\u00e4inen siihen, ett\u00e4 joka aamu saa l\u00e4hte\u00e4 t\u00f6ihin ja palkkatasokin on hyv\u00e4. Tosin on se itsest\u00e4kin kiinni. Haluan auttaa, enk\u00e4 ole sitoutunut vain yhden koneen ajamiseen. \u00a0Jos motolle ei ole tekemist\u00e4 niin voin menn\u00e4 ajamaan ajo- tai kaivinkonetta.\n <\/p>\n

\n Suurimmaksi osaksi Rantalalle on riitt\u00e4nyt t\u00f6it\u00e4 l\u00e4hialueilla muun muassa Kuortaneen ja Alavuden metsiss\u00e4, mutta tarvittaessa h\u00e4n tekee pistokeikkoja kauemmaksikin.\n <\/p>\n

\n \u2013 Viikon aikana ty\u00f6n alla saattaa olla kolmekin eri paikkaa ja joskus samalla alueella riitt\u00e4\u00e4 tekemist\u00e4 koko kuukaudeksi, Rantala kertoo.\n <\/p>\n

\n T\u00f6iden suunnitteluaikatauluissa ty\u00f6nantaja huomioi kohdemetsien sijainnit. \u00a0Talvi ja kes\u00e4 kuluvat syv\u00e4ll\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4. Kelirikkoaikaan syksyll\u00e4 ja kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 ty\u00f6maat sijaitsevat mahdollisimman l\u00e4hell\u00e4 pikitiet\u00e4.\n <\/p>\n

Ty\u00f6n suunnittelu vaatii tarkkuutta<\/strong><\/p>\n

\n UPM:n ostaja piirt\u00e4\u00e4 kartat, mink\u00e4 mukaan valmistuu ty\u00f6suunnitelma. Mets\u00e4\u00e4 ostettaessa ennakkoarvio on jo selvill\u00e4. Sitten ty\u00f6ntekij\u00e4 k\u00e4y paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4 katsomassa alueen.\n <\/p>\n

\n \u2013 Haasteellisinta harvennushakkuilla on, ett\u00e4 saa tuotoksen ja puun laadun pysym\u00e4\u00e4n kohdillaan, Rantala tiet\u00e4\u00e4.\n <\/p>\n

\n T\u00f6iss\u00e4 paras kaveri on monitoimikone, jonka vihre\u00e4 v\u00e4ri sulautuu hyvin luontoon.\n <\/p>\n

\n \u2013 Moton varustus pysyy periaatteessa samana ymp\u00e4ri vuoden. Edess\u00e4 ja takana on pysyv\u00e4t telat, ett\u00e4 p\u00e4\u00e4sen menem\u00e4\u00e4n lumisissa ja kivisiss\u00e4 maastoissa. Telat ovat paljon k\u00e4tev\u00e4mm\u00e4t kuin ketjut olivat aikanaan, Rantala lis\u00e4\u00e4.\n <\/p>\n

\n Noin yhdeks\u00e4ntuntisen ty\u00f6p\u00e4iv\u00e4n pituutta jatkavat motolle teht\u00e4v\u00e4t huoltotoimet, kuten polttoaineen, urean ja v\u00e4ris\u00e4ili\u00f6iden t\u00e4ytt\u00e4minen sek\u00e4 koneen jokap\u00e4iv\u00e4inen rasvaus.\n <\/p>\n

\n Rantalalla on oman auton lavalla 400 litran polttoaines\u00e4ili\u00f6 ja pienempi s\u00e4ili\u00f6 ureaa, jolla v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n diesel-ajoneuvon p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4.\n <\/p>\n

\n \u2013 Moton per\u00e4st\u00e4 nostan pellin pystyyn ja lis\u00e4\u00e4n polttoainetta. Ureaa pit\u00e4\u00e4 lis\u00e4t\u00e4 joka toinen p\u00e4iv\u00e4. V\u00e4ris\u00e4ili\u00f6t t\u00e4yt\u00e4n tarvittaessa. Motossa on useampi metri letkuja ja niit\u00e4 menee silloin t\u00e4ll\u00f6in rikki, tietysti aina sielt\u00e4 \u201chauskimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4\u201d. Jokunen letku on mukana ja jos ei niin rautakaupasta saa.\n <\/p>\n

\n Yleisimm\u00e4t moton huolto- ja korjausty\u00f6t Rantala tekee itse. Jos suurempaa vikaa ilmenee, h\u00e4n tilaa huoltomiehen.\n <\/p>\n

\"Yleisimm\u00e4t<\/p>\n

\n Yleisimm\u00e4t moton huolto- ja korjausty\u00f6t Rantala tekee itse. Jos suurempaa vikaa ilmenee, h\u00e4n tilaa huoltomiehen.\n <\/p>\n

\n Kuva: Tapio Valtonen\n <\/p>\n

Luonnon monimuotoisuudesta huolehditaan<\/p>\n

\n Ty\u00f6skentelyyn vaikuttaa paljon se, onko ty\u00f6n alla avohakkuu vai harvennus.\n <\/p>\n

\n \u2013 Aukoissa eli avohakkuilla kaadetaan periaatteessa kaikki puusto. Ty\u00f6tilauksessa lukee, jos pit\u00e4\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 siemenpuut kasvamaan. Kasvatusmets\u00e4n harvennuksessa auttaa ammatillinen n\u00e4kemys. Puuston pit\u00e4\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4 el\u00e4v\u00e4ksi eik\u00e4 sit\u00e4 saa harventaa liikaa. Huonot puut otetaan pois, Rantala kertoo.\n <\/p>\n

\n Aloittaessaan ty\u00f6t uudessa mets\u00e4ss\u00e4 h\u00e4n tarkastaa ensin kaadettavan alueen, jonka rajat n\u00e4kyv\u00e4t kartassa ja on maaston merkittyn\u00e4 nauhoilla.\n <\/p>\n

\n \u2013 Ihmiset kyselev\u00e4t usein \u201ctolpista\u201d eli puista, joista latva on katkaistu. Ne ovat tekop\u00f6kkel\u00f6it\u00e4, jotka j\u00e4tet\u00e4\u00e4n pystyyn, ett\u00e4 luonnon monimuotoisuus s\u00e4ilyy. Linnut saavat niit\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 nakertamassa, Rantala kertoo.\n <\/p>\n

\n Jokaiselle puulajille on olemassa omat suositusmitat, esimerkiksi m\u00e4ntytukin minimil\u00e4pimitta on 15 sentti\u00e4 ja kuusitukin 16 sentti\u00e4.\n <\/p>\n

\n Halvin osa puusta on kuitu, joka otetaan puun latvaosasta kuuteen senttiin asti.\n <\/p>\n

\n Puu yritet\u00e4\u00e4n aina hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 mahdollisimman hyvin, ottamalla kalleinta tavaraa maksimim\u00e4\u00e4r\u00e4, jos vain laatu sen sallii.\n <\/p>\n

Kaadettu puu lajitellaan ja kootaan laanille<\/strong><\/p>\n

\n Puunkaatosuunta on valittava aina turvalliseen suuntaan, esimerkiksi poisp\u00e4in s\u00e4hk\u00f6linjasta.\n <\/p>\n

\n Rantala valitsee kouran asennolla puun kaatosuunnan. \u00a0H\u00e4n tarttuu kouralla puuhun ja jos sen suuntaa eteenp\u00e4in, puu kaatuu eteenp\u00e4in. Kun kouraa k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 vasemmalle, puu kaatuu vasemmalle.\n <\/p>\n

\n \u2013 Otan kouralla puusta kiinni ja katson mit\u00e4 puusta saa tehty\u00e4. Ohjelmoin tietokoneen puulajin mitoille ja valitsen kaatosuunnan. Tukki on tietysti kaikkein arvokkainta osiota. Ohjaamossa on tietokone, joka ohjaa kouraa. Moto mittaa koko ajan puun pituutta ja samanaikaisesti ylemm\u00e4t ter\u00e4t mittaavat paksuutta. Puu pys\u00e4htyy aina tiettyihin v\u00e4leihin ja min\u00e4 painan sahan nappia, Rantala kuvaa koneen toimintaa.\n <\/p>\n

\n Kaadettujen havuper\u00e4isten puiden m\u00e4nnyn ja kuusen kantoihin on ruiskutettava kasvinsuojeluainetta, joka est\u00e4\u00e4 juurik\u00e4\u00e4v\u00e4n kasvamisen.\n <\/p>\n

\n \u2013 Jos juurik\u00e4\u00e4p\u00e4 p\u00e4\u00e4sisi kasvamaan, se vahingoittaisi puustoa.\n <\/p>\n

\"Motokuski<\/p>\n

\n Motokuski ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n.\n <\/p>\n

\n Kuva: Tapio Valtonen\n <\/p>\n

\n Kaadon j\u00e4lkeen Rantala pinoaa puut lajin ja laadun mukaan ajokoneen ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4ksi maastoon.\n <\/p>\n

\n \u2013 Isojen tukkien p\u00e4\u00e4t merkitsen sinisell\u00e4 v\u00e4rill\u00e4, pikkutukit punaisella. V\u00e4rit kertovat ajokoneen kuljettajalle, ett\u00e4 puu on tukki eik\u00e4 kuitu, kuitupuissa ei ole v\u00e4ri\u00e4, Rantala kertoo.\n <\/p>\n

\n Eri puulajikkeet ovat omissa kasoissaan ja tukki- ja kuitupuut omissa pinoissaan. Esimerkiksi kuusesta tulee sek\u00e4 kuitua ett\u00e4 tukkia.\n <\/p>\n

\n Ajokonekuljettaja siirt\u00e4\u00e4 puut mets\u00e4st\u00e4 laanille, jonka paikka on usein merkittyn\u00e4 ty\u00f6tilauksessa. Laani on mets\u00e4autotien tai isomman pikitien varressa sijaitseva paikka, jossa puut odottavat tukkirekan hakua.\n <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u00c4ht\u00e4ril\u00e4inen mets\u00e4koneenkuljettaja Toivo Rantala on mets\u00e4alan moniosaaja, joka on viihtynyt mets\u00e4ss\u00e4 t\u00f6iss\u00e4 jo 18 vuoden ajan. Lis\u00e4ksi h\u00e4n…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":82556,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[117],"tags":[33,31,30,72,476,118,32,119,477],"class_list":{"0":"post-82555","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-luonto","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-luonto","12":"tag-nature","13":"tag-science","14":"tag-suomi","15":"tag-tiede","16":"tag-wildlife"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115501789733746010","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82555","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=82555"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82555\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/82556"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=82555"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=82555"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=82555"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}