![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/11166634.jpg\")
Yst\u00e4vykset Emmi Brownie ja Linnea Arimaa kertovat, ettei heid\u00e4n perheiss\u00e4\u00e4n ole tarvetta kuin puhelu- ja viestitoiminnoille. Heit\u00e4 harmittaa lasten sosiaalinen paine omistaa \u00e4lylaite. Kuva: SSS\/Alexandra Limnell<\/p>\n\u2013 T\u00e4h\u00e4n voi vaihtaa kuoretkin, ja t\u00e4m\u00e4n rannekkeen. Mun lemppari on varmaan vaaleansininen ranneke, kertoo kolmannen luokan aloittanut s\u00e4rkisalolainen Iisa Brownie<\/b>.<\/p>\n
Lasten k\u00e4siss\u00e4 yleistyy nyt uudenlainen puhelin. Se ei l\u00f6ydy k\u00e4mmentelt\u00e4, vaan ranteesta.<\/p>\n
Telian ja Elisan myyjien mukaan niin kutsuttuja kellopuhelimia ostetaan nyt kasvavissa m\u00e4\u00e4rin koulunsa aloittaville ja alakoululaisille. Rannekelloa muistuttavassa puhelimessa kiehtoo se, ettei sill\u00e4 p\u00e4\u00e4se nettiin. Se tarjoaa silti mahdollisuuden viesteihin, \u00e4\u00e4niviesteihin ja puheluihin.<\/p>\n
\u2013 Vanhemmat n\u00e4kev\u00e4t GPS:n kautta miss\u00e4 lapsi menee vaikkapa koulumatkan aikana. Vanhemmat pystyv\u00e4t my\u00f6s m\u00e4\u00e4ritt\u00e4m\u00e4\u00e4n, kuka puhelimeen voi soittaa ja mihin lapsi sill\u00e4 voi soittaa, Santuksi<\/b> esitt\u00e4ytyv\u00e4 Elisan Plazan asiakaspalvelija kertoo.<\/p>\n
H\u00e4n kertoo, ett\u00e4 Elisalla tarjotaan ensipuhelimiksi my\u00f6s perinteisi\u00e4, netitt\u00f6mi\u00e4 n\u00e4pp\u00e4inpuhelimia, mutta kellopuhelimet ovat t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 kovemmassa huudossa. \u00c4lypuhelimia ostetaan yleens\u00e4 aikaisintaan 8\u20139-vuotiaille, kun taas ensipuhelimia hankitaan jo 5\u20136-vuotiaille perheen tarpeen mukaan.<\/p>\n
My\u00f6s Telialta suositellaan ensimobiililaitteeksi kellopuhelinta. Keskeisiksi nousevat my\u00f6s vanhemman ja lapsen v\u00e4liset pelis\u00e4\u00e4nn\u00f6t sille, miten laitteita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Yst\u00e4vykset Emmi Brownie ja Linnea Arimaa kertovat, ettei heid\u00e4n perheiss\u00e4\u00e4n ole tarvetta kuin puhelu- ja viestitoiminnoille. Heit\u00e4 harmittaa lasten sosiaalinen paine omistaa \u00e4lylaite. Kuva: SSS\/Alexandra Limnell<\/p>\n
Salolaiset Linnea Arimaa<\/b> ja Emmi Brownie<\/b> ovat ostaneet lapsilleen kellopuhelimet. He ajattelevat, ett\u00e4 kellopuhelin s\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 lapsen tietoturvariskeilt\u00e4 ja silt\u00e4, ett\u00e4 vapaa-aika kuluu verkossa tai puhelimen pelej\u00e4 pelaten. Arimaa ja Brownie toivovat lasten n\u00e4kev\u00e4n yst\u00e4vi\u00e4\u00e4n kasvotusten.<\/p>\n
\u2013 Koimme, ett\u00e4 \u00e4lypuhelimessa ei ole mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 he tarvitsisivat. Jos joskus haluaa vaikka ottaa kuvan tai pelata hetken, niin se on mahdollista vanhemman puhelimella, mutta emme halua sen olevan automaatio. Lapsen puhelimenk\u00e4ytt\u00f6\u00e4 on vaikea valvoa, Brownie tiivist\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Brownien lapset kulkevat S\u00e4rkisalon kouluun koulutaksilla, Arimailla matka Perni\u00f6n kirkonkyl\u00e4n kouluun taittuu py\u00f6r\u00e4ll\u00e4. Kellopuhelimilla saatetaan soittaa vanhemmille, jos koulumatka syyst\u00e4 tai toisesta ven\u00e4ht\u00e4\u00e4. Vapaa-ajalla kello ei ranteessa killu.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/11166632.jpg\")
Kolmasluokkalaisella Iisa Browniella on ollut kellopuhelin jo kaksi vuotta. H\u00e4n suojaa laitettaan silikonikuorilla. Kuva: SSS\/Alexandra Limnell<\/p>\n
Ensimm\u00e4isen luokan aloittanut Axel Arimaa<\/b> kertoo, ett\u00e4 l\u00e4hes puolilla h\u00e4nen luokkakavereistaan on nyt kellopuhelin, mutta joillain ei omaa laitetta ole lainkaan. Toisilla \u00e4lypuhelimia taas on, ja se n\u00e4kyy heti koulun rajojen ulkopuolella.<\/p>\n
\u2013 Koulumatkat ovat v\u00e4h\u00e4n tylsi\u00e4, kun tosi moni on puhelimella, Iisa Brownie kertoo.<\/p>\n
Linnea Arimaan ja Emmi Brownien mielest\u00e4 ryhm\u00e4paine \u00e4lypuhelimen ostamiseen kasvaa i\u00e4n my\u00f6t\u00e4, mutta heid\u00e4n suunnitelmissaan on pit\u00e4yty\u00e4 kellopuhelimissa koko ala-asteen ajan. Yst\u00e4vykset pohdiskelevat, ett\u00e4 kellopuhelin on my\u00f6s helppok\u00e4ytt\u00f6isempi kuin n\u00e4pp\u00e4inpuhelin.<\/p>\n
\u2013 Yll\u00e4tyin, miten v\u00e4h\u00e4n v\u00e4ittely\u00e4 meid\u00e4n piti k\u00e4yd\u00e4. Emme koskaan antaneet lapselle vaihtoehdoksi \u00e4lypuhelinta, k\u00e4vimme keskustelut mink\u00e4 takia ei, ja sitten se on ollut lapselle ihan ok, Arimaa kertoo.<\/p>\n
Mink\u00e4 takia sitten ei?<\/p>\n
\u2013 Meill\u00e4 on hirve\u00e4sti tutkimusta siit\u00e4, ett\u00e4 on neurologisen kehityksen kannalta vaikuttava haitta, ett\u00e4 lapsi omistaa oman \u00e4lylaitteen. N\u00e4en my\u00f6s ty\u00f6ss\u00e4ni kasvatusalalla vaikutuksia keskittymiskykyyn, tunne-el\u00e4m\u00e4n kehitykseen ja sosiaalisten taitojen oppimiseen, Arimaa summaa.<\/p>\n
![\"\"](\"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-content\/uploads\/2025\/08\/11166631.jpg\")
Axel Arimaa kertoi, ett\u00e4 koulunp\u00e4iv\u00e4n aikana kellopuhelin laitettiin laukkuun. Kuva: SSS\/Alexandra Limnell<\/p>\n
Uudistunut perusopetuslaki kielt\u00e4\u00e4 oppilailta mobiililaitteiden k\u00e4yt\u00f6n oppituntien aikana. Opetushallituksen mukaan puhelinta saa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oppimiseen sek\u00e4 terveydellisist\u00e4 syist\u00e4 tai oppimisen apuv\u00e4lineen\u00e4 opettajan luvalla. Laki koskee my\u00f6s kellopuhelimia.<\/p>\n
Salon opetuspalveluiden mukaan puhelimet s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n oppituntien aikana h\u00e4iri\u00f6tt\u00f6m\u00e4ss\u00e4 tilassa oppilaan laukussa.<\/p>\n
Muun muassa lapsen kehitykseen erikoistuneen psykologi ja tutkija Eeva-Leena Katajan<\/b> mielest\u00e4 pienet alakoululaiset ja sit\u00e4 nuoremmat eiv\u00e4t \u00e4lypuhelinta tarvitse. Kellopuhelin on h\u00e4nest\u00e4 oiva vaihtoehto yhteydenpitoon.<\/p>\n
Kataja kaipaa kouluilta linjausta siit\u00e4, mink\u00e4 ik\u00e4isilt\u00e4 verkkoon p\u00e4\u00e4semist\u00e4 aletaan opetuksessa odottaa.<\/p>\n
\u2013 Pit\u00e4isi mielest\u00e4ni linjata, ettei opetuksessakaan k\u00e4ytet\u00e4 \u00e4lypuhelimia, jos niit\u00e4 ei pienille koululaisille suositella. On varmasti muitakin \u00e4lylaitteita, joita hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4, h\u00e4n sanoo.<\/p>\n
Kansanterveystieteen erityisasiantuntija, psykiatri Hasse Karlsson<\/b> pohtii Katajan vieress\u00e4:<\/p>\n
\u2013 Pit\u00e4isik\u00f6 \u00e4lypuhelimella olla ik\u00e4raja kuten alkoholilla? Onko se sen tyyppinen addiktoiva laite ja mahdollisia riskej\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4 v\u00e4line, ett\u00e4 sill\u00e4kin voisi olla ik\u00e4raja?<\/p>\n
Katajasta on hankala asettaa ik\u00e4rajaa sille, milloin \u00e4lypuhelin ja sen mahdollistamat verkostot muuttuvat hy\u00f6dyllisiksi.<\/p>\n
\u2013 \u00c4lypuhelimen k\u00e4ytt\u00f6 liian nuorella on yhdistetty keskittymisvaikeuksiin ja tarkkaavaisuushaasteisiin, mutta viel\u00e4 emme ihan varmasti ja tarkkaan tied\u00e4, miten puhelimet pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 muuttavat aivojen kehityst\u00e4, Kataja pohtii.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"\u2013 T\u00e4h\u00e4n voi vaihtaa kuoretkin, ja t\u00e4m\u00e4n rannekkeen. Mun lemppari on varmaan vaaleansininen ranneke, kertoo kolmannen luokan aloittanut…\n","protected":false},"author":2,"featured_media":829,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[86],"tags":[420,33,31,30,842,421,99,843,32,91,92],"class_list":{"0":"post-828","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-laitteet","8":"tag-equipment","9":"tag-fi","10":"tag-finland","11":"tag-finnish","12":"tag-koululaiset","13":"tag-laitteet","14":"tag-lapset","15":"tag-puhelimet","16":"tag-suomi","17":"tag-technology","18":"tag-teknologia"},"share_on_mastodon":{"url":"","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/828","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=828"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/828\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/829"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=828"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=828"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=828"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}