{"id":82820,"date":"2025-11-06T14:46:11","date_gmt":"2025-11-06T14:46:11","guid":{"rendered":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/82820\/"},"modified":"2025-11-06T14:46:11","modified_gmt":"2025-11-06T14:46:11","slug":"revontulia-voi-nahda-tulevina-oina-etelaista-suomea-myoten","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/82820\/","title":{"rendered":"Revontulia voi n\u00e4hd\u00e4 tulevina \u00f6in\u00e4 etel\u00e4ist\u00e4 Suomea my\u00f6ten"},"content":{"rendered":"<p class=\"ai-optimize-6 ai-optimize-introduction\">Geomagneettinen aktiivisuus on yltynyt ennakoitua voimakkaamman koronan massapurkauksen osuttua Maahan keskiviikkoiltana. Maahan osuessaan massapurkaus synnytt\u00e4\u00e4 geomagneettisen myrskyn, jonka n\u00e4kyvin vaikutus ovat tavanomaista etel\u00e4isemmill\u00e4 alueilla loimottavat revontulet.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-7\">\u2013 Revontulien todenn\u00e4k\u00f6isyys on l\u00e4hip\u00e4ivin\u00e4 suuri, ja my\u00f6s jatkossa voimakkaat geomagneettiset myrskyjaksot ovat mahdollisia usean massapurkauksen saapuessa Maahan per\u00e4j\u00e4lkeen, arvioi Ilmatieteen laitoksen avaruuss\u00e4\u00e4p\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4 <strong>Petri Koskimaa<\/strong> tiedotteessa.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-8\">Auringonpilkkualue, joka on ollut n\u00e4iden roihu- ja massapurkausten aiheuttaja, on my\u00f6s edelleen eritt\u00e4in aktiivinen ja jatkaa siirtymist\u00e4\u00e4n kohti Auringon keskilinjaa. Keskemm\u00e4lt\u00e4 Auringon n\u00e4kyv\u00e4\u00e4 kiekkoa l\u00e4htev\u00e4t massapurkaukset suuntautuvat todenn\u00e4k\u00f6isemmin kohti Maata.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-9\">Myrskyis\u00e4n avaruuss\u00e4\u00e4n lis\u00e4ksi revontulien n\u00e4keminen edellytt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n pilvet\u00f6nt\u00e4 maanp\u00e4\u00e4llist\u00e4 s\u00e4\u00e4t\u00e4.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-10\">\u2013 Parhaat mahdollisuudet revontulien bongailuun on t\u00e4n\u00e4\u00e4n L\u00e4nsi-Lapissa sek\u00e4 Pohjanmaan rannikolta kaakkoon ulottuvalla vy\u00f6hykkeell\u00e4. Pilvisyys lis\u00e4\u00e4ntyy maan keskiosassa ensi y\u00f6n\u00e4, ennustaa meteorologi <strong>Petteri Pyykk\u00f6<\/strong>.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-11\">Lauantain vastaisena y\u00f6n\u00e4 niin ik\u00e4\u00e4n parhaat olosuhteet revontulien n\u00e4kemiseen on L\u00e4nsi-Lapissa.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-11\">Pilvisyys saattaa repeill\u00e4 illan ja y\u00f6n aikana lounaisrannikon tuntumassa sek\u00e4 rintaman pohjoispuolella Jyv\u00e4skyl\u00e4n korkeudella. Sunnuntain vastaisena y\u00f6n\u00e4 pohjoisesta virtaa kuivempaa ilmaa, ja s\u00e4\u00e4 selkenee osassa Lappia.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-12\">Lapissa revontulet ovat yleisi\u00e4 rauhallisenkin avaruuss\u00e4\u00e4n aikana, mutta tulevina \u00f6in\u00e4 niit\u00e4 voi n\u00e4hd\u00e4 koko Suomessa. Paras aika katsella revontulia on yleens\u00e4 keskiy\u00f6n tienoilla, mutta tulevina \u00f6in\u00e4 tilannetta kannattaa ryhty\u00e4 seuraamaan heti pime\u00e4n tultua.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-13\">Revontulien aktiivisuus on suoraan yhteydess\u00e4 Auringon aktiivisuuteen, joka vaihtelee noin 11 vuoden jaksoissa. Auringon aktiivisuus on ollut huipussaan viime vuosina. Nykyisen pilkkujakson maksimi on jo ohitettu, mutta viel\u00e4 laskevan vaiheen aikana geomagneettiset myrskyt ovat yleisi\u00e4.<\/p>\n<p class=\"ai-optimize-14\">Revontulien lis\u00e4ksi raju avaruuss\u00e4\u00e4 voi aiheuttaa h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 joissain teknisiss\u00e4 j\u00e4rjestelmiss\u00e4: esimerkiksi pitk\u00e4n matkan radioliikenteess\u00e4, satelliittipaikannuksessa ja joskus my\u00f6s s\u00e4hk\u00f6verkossa. Tavallinen kansalainen ei n\u00e4it\u00e4 h\u00e4iri\u00f6it\u00e4 yleens\u00e4 arjessaan huomaa, mutta ammattilaisilta ne vaativat varautumista.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"Geomagneettinen aktiivisuus on yltynyt ennakoitua voimakkaamman koronan massapurkauksen osuttua Maahan keskiviikkoiltana. Maahan osuessaan massapurkaus synnytt\u00e4\u00e4 geomagneettisen myrskyn, jonka&hellip;\n","protected":false},"author":2,"featured_media":82821,"comment_status":"","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[112],"tags":[33,31,30,710,118,32,119],"class_list":{"0":"post-82820","1":"post","2":"type-post","3":"status-publish","4":"format-standard","5":"has-post-thumbnail","7":"category-tiede","8":"tag-fi","9":"tag-finland","10":"tag-finnish","11":"tag-saa","12":"tag-science","13":"tag-suomi","14":"tag-tiede"},"share_on_mastodon":{"url":"https:\/\/pubeurope.com\/@fi\/115503299509572862","error":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82820","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/2"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=82820"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/82820\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/82821"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=82820"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=82820"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.europesays.com\/fi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=82820"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}